Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Voisko se tehdä niin että tekee voimakkaamman ensiharvennuksen jonka jälkeen kasvattaa metsän loppuun.
Usein kun ensiharvennusta myöhästyttää niin tuuli ja lumituhojen riski kasvaa kun juuret eivät ole vahvistuneet. Muistan kun MG kokeili omissa metsissään myöhästynyttä ensiharvennusta jossa harvennus oli niin voimakas että toista kertaa ei enää sinne menty. En tiedä tehdäänkö näin enää vai oliko myrskytuhot liian suuret hyötyyn nähden.
Nykyään pääosin osoite on ”kattilaan”.
Kyllähän tuo sähköautoilin lisääntyminen tuo ongelman mistä verotulot tulee jatkossa kun polttoaineiden verotus vähenee. Uskon että jostain nämä puuttuvat veroeurot otetaan. Onko se sitten tietullit tai muutettu ajoneuvovero.
Sehän tässä jaksollisen ja jatkuvan kasvatuksen välillä menee pieleen että aletaan vääntämään kummalla saa paremman metsätuoton. Enemmänkin voitaisiin puhua valinnanvapaudesta ja sehän on vain erinomainen asia. Jos jatkuvakasvatus näyttää menevän pieleen niin helpostikko siitä saa jaksollisen aikaiseksi. Niitäkin tuli tehtyä aikoinaan ja viimeistään kun metsäpohja myytiin niin uusi omistaja halusi metsärahojaan takaisin.
Nykyään metsänhoito antaa valinnanvapauksia ja niinhän se pitääkin olla.
Kyllä Ruotsin ”metsähallitus” on ainakin lisännyt hakkuita valtavasti Ruotsin Lapissa. Isot ovat aukeat nykyään mitä siellä tehdään. En mitenkään ihannoisi Ruotsin toimintaa.
Ymmärtääkseni pefc sertifikaattia ollaan muuttamassa lähemmäksi fsc serifikaattia. Yllättävää kuitenkin on että metsähallitus käyttää pefc sertifikaattia. Voitaisiin lähteä siitä että valtio muuttaisi metsänhoitonsa fsc sertifikaatin mukaisesti. Nykyään mm UPM käyttää metsiensä hoidossa vain fcs sertifikaattia, jossa suojeluvelvoite on aika paljon suurempi.
Noinhan se on kuin timppa asian ilmaisi. Jk metsänhakkuuseen sovelletaan urakoitsijan osalta harvennustaksaa. Taksan suuruuteen vaikuttaa korjattavan puun litra koko. Se hinta joka maksetaan myyjälle on ihan myyjän ja ostajan välinen asia. Urakoitsija ei siihen ota osaa mitenkään. Nämä kaksi asiaa on syytä erottaa toisistaan.
Nuo laskeutusaltaat toimivat hyvin kun niistä pidetään huolta. Valitettavasti en ole kuullut kenenkään puhdistaneen allastaan välillä. Laskeutusallas toimii niin kauan nimensä mukaisena kun vesi siinä pysähtyy. Sen jälkeen kun allas on täynnä lietettä se on kuin leveämpi oja. Tuo suodatuskenttä on hyvä ilman muuta mutta sekään ei tahdo toimia talvella hyvin kun tulee talvitulvia niin kuin viime talvena.
Onhan se noinkin. Sen verran olen samaa mieltä että olishan kuljettaja voinut vaikka pirauttaa ja pyytää käymään onko jälki sellaista että mielyttää.
Toisaalta voi olla myös niin että nyt työnantaja / myyjä ei todellakaan ollut tietoinen minkä työn on antamassa ja mitä riskejä siihen sisältyy. Siitä olen varma ettei kukaan kuski tarkoituksella toisen metsää tärvele.
Kolmanneksi voishan sitä työn edistymistä käydä vaikka itsekkin katsomassa ja vilheltää peli poikki jos ollaan pieleen menossa. Tätä vois sanoa vaikka omavalvonnaksi.
Aika kaksinaistahan tuo huuhtouman estäminen on. Uudistusojituksia tuetaan kemeravaroin ja toisaalta ojia lapioidaan tukkoon ja vaaditaan soiden ennallistamisia.
Näyttäis että ihan oikeasti että valumapäästöjä ei halutakkaan rajoittaa.