Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Pinta-paine ratkaisee. Ponsse skorpio on hyvä kone harvennuksille kunhan on oikeat telat alla. Leveillä teloilla päästään alhaiseen pinta paineeseen.
Tuossa lähellä skorpio juuri hakkasi suonlaita harvennusta. Itse olin kyseisessä paikassa käynyt belaruksella reilu kymmenkunta vuotta sitten tuulenkaatoja hakemassa. Pois pääsin kaivinkoneen perässä ketjun nokassa. Skorpio oli ajanut samasta paikasta yli eikä mitään mainittavaa jälkeä tullut.
Juuri näin. Alle 8 cm puu sopii kyllä omatoimi hakkaajalle mutta urakointiin se on liian pientä. Korjuukulut ovat kohtuuttoman suuret. Mutta jos kauppa on näistä tehty niin ostajahan maksaa korjuun mikäli taksataulukoita löytyy noin pienelle puulle.
Ilman muuta puuston järeys vaikuttaa harvennustiheyteen. Tarpeellinen tarkuus saavutetaan kun katsotaan keskimääräinen puuston koko. Sen mukaan kun tiheys mitataan niin ihan riittävä harvennustiukkuus metsälle saavutetaan.
Jätkälle sen verran että ”teinipotkuraivarit” voit jo jättää sinne opettaja ajalle opetusmetodeiksi. Uskon että täällä ollaan jo vähän vartuneempaa väkeä että mielipiteen voi ilmaista muutenkin.
Niinhän se on kuin puuki kirjoitti. Leimikkoja on niin monentasoisia. Ei minun uran aikaan ole tullut kuin yksi metsänomistaja joka sanoi että hänen leimikko on pirun huonolaatuinen. Ei edes mhy:n metsäneuvoja tunnustanut tosiasiaa omasta leimikostaan.
Sen vuoksi nykyinen korjuumalli on hyvä ja niistä todella hyvälaatuisista päätehakkuuleimikoista voidaan mennä runkokauppaan. Myönnän sen että tarjousten vertailu on haasteellista ja se on vähän kuin vakuutusten vertailu. Kaiketi paras on se että on oman metsän osalta rehellinen ja vertailee tarjouksia siltä kohdin. Jos metsässä on paljon mutkaisuuttaa niin pääpaino silloin lyhyissä mitoissa. Usein yllätyksiä tulee silloin kun ei olla perillä mitä myydään ja tulos onkin jotain muuta mitä odotetaan.
Motokuskit osaavat aika nopeasti sanoa minkälaatuinen metsä on ja mitä sieltä voi odottaa. Kannattaa käyttää sitäkin tietoa hyödyksi kun metsiään arvoi.
Riittävän tarkkaan tulokseen pääsee puomillakin mitattuna kuin relaskoopillakin. Jokainen tiheyden mittaus tarvii useamman otannan josta keskiarvo muodostuu. Ihan samanlailla relaskoopillakin saa oikean tiheyden väärin harvennetusta metsästä. Ei se menetelmästä ole kiinni.
Jätkä ihan turhaan taas aloittaa teiniraivarin, mutta hyvähän se on että jossain on hyvä.
Sehän tuo suorittavan mainitsema mittaustapa on tapion metsänhoitosuosituksen kirjoissa. Joten ihan toimiva mittaustapa se on ja kyllähän se puomi riittää sinne ajourien keskelle myös.
Onhan vähän eri asia jos jätkä puhuu ansiohakkuusta ja toinen tekee leppiä kun muutakaan hommaa ei ole.
Olen kyllä jätkän kanssa samaa mieltä harvennuksen teon järkevyydestä metrin lumessa.
Kyllä motokuskille sopii että katkontaa seurataan. Minusta oli aina tosi hyvä että metsänomistaja oli hakkuulla mukana. Joka kerta otin ne koppiinkin jos halusivat tulla. Välillä siellä oli isäntä lapsineen, joskus vaimokin yksin.
Kyllä se näin on että ostaja lähettää motoon katkontaohjeet eikä kauppakirjaa. Joten katkontaohjeen mukaan tehdään.
AJ: Jos niissäkin oli ”väärin katkottuja”, niin sitten vertailuaineistossakin oli puutteita
Voi hyvää päivää……elä nyt enempää lyö löylyä kiukaalle. Näitä vainoharjaita on jo ihan tarpeeksi ja sinä olet suorittanut varmasti tarpeeksi mainontaa mhy:n korjuunvalvonnasta. Joten kannattaa pysyä ihan asialinjalla lopultakin.
Aika hyvin metsäkeskus oli arvoinut mistä huono hakkuujälki on syntynyt. Se että kolhuja on ja harvennusjälki huonoa ei selittelyä kaipaa. Jos tarkastettujen leimikoiden ennakkoraivaukset on tehty oikein niin syy on korjuun tekijän. Silloin palaute kuuluu ja pitää antaa.
Luulen tietäväni mistä laadun huononnus johtuu, mutta se ei ole myyjän murhe. Myyjän pitää voida vaatia että työnjälki on hyvää kunhan hakkuuolosuhteet ovat sellaiset että hyvälle työnjäljelle on edellytykset.