Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se vain on niin että urakoitsijat taatusti ostavat edullisinta konetta käyttöönsä jolla saadaan mahdollisimman hyvä tuotos aikaiseksi. Meidän on täällä turha opastaa urakoitsijoita konevalinnoissa, kun kuitenkin tunteella enemmän suhtaudumme asiaan.
Konehankinnoissa vaikuttaa muutkin tekijät kuin pelkkä lähtöhinta. Yksi tärkein tekijä on koneen varaosahinnoittelu, osien saatavuus lyhyellä varoajalla ja huollon kustannukset kuten öljyt, suodatinsarjat jne. Tärkeä tekijä on myös jälleenmyyntiarvo ja yleensä se onko kone helposti myytävissä kun vaihtoaika tulee.
Näiden ja monen muunkin syyn vuoksi ollaan päädytty aika usein valtamerkkeihin ja tiettyihin koneisiin koska nykyään vaihtokonemarkkinat ovat globaalia markkinaa ja kauppaa tehdään koneista ympäri maailmaa. Pienet ja harvemmin käytetyt merkit ovat haasteellisia myydä ja niiden vaihtoarvo on usein reilusti heikompi kuin valtamerkeillä. Nämä tekijät vaikuttavat yhtenä tekijänä urakointiyrityksen tulokseen.
Muistan hyvinkin kun meiltä meni vaihtokone Brasiliaan eukaviljelyksille kunhan täällä oli tahkotttu siihen ensiksi pitkästi yli 10 000 tuntia.
Noihin ensiharvennusten ja e-puukohteiden pinta-aloihin voin todeta että ainakin meidän suunnalla nykyään harvennuspaine alkaa olemaan toisessa harvennuksessa ja ensiharvennuskohteet ovat vähentyneet merkittävästi varsinkin niiden pinta-alat. 70-80 luvuilla oli voimakkaita päätehakkuita ja nyt niiden kohteiden ensiharvennukset ovat jo tehty.
No katsotaampa kuinka jessen mielipiteet muuttuvat kun aloittaa putkifirman pidon harjavallassa ja palkkaa ensimmäisen työntekijän. Katsotaan sitten kuinka ” osingoissa” on varaa jakaa.
Niinhän sitä voisi. Mutta kun ei ole kannattavaa ja maksajaa ei varmaankaan löydy. Hehtari sieltä , kone kyytiin, hehtaari pari täältä, kone kyytiin, ei vaan kannata nykyisillä hakkuutaksoilla.
Ymmärrän hyvin puukia. Niin minäkin sen soisin tehtävä mutta niin on vain pienen koneen omistajat siirtyneet suurempiin koneisiin eikä varmasti omasta halustaan pelkästään.
GLA: Niin tarkoitin vain sitä että ammutaan ilman lihan hyödyntämistä. Tarkemmin kun luin viestisi niin et suoraan sitä esittänytkään. Joten aiheeton komentti siltä osin minulta. Tuota valkohäntäpeuraa ei voida yhden kauden aikana laskeaa oikeaan tiheyteen koska lihan hyödyntäminen jää toteuttamatta. Se vaatii useamman metsästyskauden. Siitä olen samaa mieltä että valtaosa varsinais – suomen liian tiheästä vhp lihasta pitää jakaa metsänomistajille. Uskon että näin käykin kun pääosa metsästäjistä on myös maanomistajia.
Niin se vain on että kyllä nuo ajourat levenevät vuosien mittaan. Enää ei urakoitisijoilla ole pieniä koneita pelkkiin ensiharvennuksiin ja e-puu kohteisiin. Nykyään metsänhoito tehdään koko tilalle yhdellä kertaa ja pelkkiä nuorenmetsänharvennuksia ei tehdä. Tuo on melkoinen muutos sinä aikana kun itsekkin motoa ajettiin. Aloitin pienellä koneella ja kierrettiin pelkkiä ensiharvennuksia ja e-puu kohteita. Töitä riitti.
Pikkuhiljaa tyyli muuttui ja konekanta kasvoi. Syy ei ollut urakoitsijoissa vaan siitä että puun osto muuttui erilaiseksi. Onhan se tietenkin hyvä ettei useita koneita pyöri tilalla tekemässä eri kokoisia kohteita. Kustannussäästö sekin.
Eiköhän nyt gla mene liiallisuuksiin. Varmaan parempiakin vaihtoehtoja löytyy. Annetaan nyt riistakeskuksen aikaa toimia. Jos hirvieläinkannat on vuosien saatossa kasvaneet liian suureksi niin ei niitä muutamassa kuukaudessa hoideta. Kohta tulee uudet hirvikantaennusteet katsotaan sitten kuinka kanta on kehittynyt. Ainakin meillä aletaan olemaan sovitussa kannassa. Vhp:t saavat uuden seurannan oma riistaan ja uskon että se laittaa ryhtiä peurakannan hoitoon.
Malttia nyt tarvitaan hiukan.
RR: Sanotaan, että tilaisuus tekee varkaan. Nykysysteemissä puun ostaja voi kussakin tilanteessa harkita, kuinka härski kehtaa olla, kun esim. markkinatilanne näyttää sitä hänen kannaltaan vaativan.
Käytännössä asia ei ole ihan noin synkkä. Kyllä ostajakin valvoo tarkkaa tukin talteenottoa. Hyvin usein tulee motokuskille selvityspyntö miksi minimi latvamittaan ei ole päästy tai tukkiprosentti jää oletettua pienemmäksi. Ostajankin on tarkoitus tehdä kauppaa vielä seuraavankin kerran eikä ”kerta ja karkuun” toiminta hyvin pitkälle kanna.
Niiden kymmenen viimeisen vuoden aikana kun olin motokuskina niin ostajan vaatimukset hyvään ja tarkaan katkontaan ovat lisääntyneet. Nykyään koneyrittäjät tekevät hakuun omaa laadunvalvontaa ja raportoivat hakkuun toteutuksesta ostajaa. Samoin ostaja valvoo tarkastuksillaan hakkuun toteutusta. Ennen ainoa tarkastus oli se että valvottiin moton mittalaiteta että saadaan se määrä puuta mistä maksetaan.
Niin pahinta tässä on se että paperimiesten vuoksi meysäkoneetkin seisovat vaikka heillä on sopimus tehty. Syyttömät kärsivät ja aiheuttavat moneen perheeseen taloudellisia huolia.
Ei varmaan virkamies tekisi näin omillekkaan metsille niin miksi velvoittaa muita. Mutta jos metsää ei ole, niin kuin oletan, niin hän voisi lahjoittaa muuta omaisuuttaan valtion käyttöön korvauksetta. Vaikkapa autonsa vanhuspalveluiden käyttöön.