Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Aika hyvän hinnan pitää saada riukutuneen metsänhakkuusta jos sitä varten pitää kone hankkia. Kuinkahan moni metsänomistaja on valmis sellaiset korjuukulut maksamaan. Sen jälkeen sitten pitäisi isompi kone tuoda tilalle hakkaamaan loput. Aika hukassa on monelta yrityksen kannattavuuslaskenta.
Rinteestä tulee hyvä pääministeri. Tulee jotain huvittavaa kun saadaan seurata ”suomen trumpin” lausuntoja.
Kyllähän sähköauton käyttö on vähän väärä jos sitä kesken matkan joutuu latailee. Kestäähän lataus aika monta tuntia.
Tuo on Nisulan mainos. Itseasiassa tuo kone ei sovi nykyiseen metsänhoitoon jossa hoidetaan tilan hakkuut kerralla. Koneen maastokelpoisuus on surkea. Ihan sama kuin traktorilla ajaisi takaperin metsässä. Homma on nykyään juuri noin kun suorittava kirjoitti. Myykää pelkät ensiharvennukset erikseen niin koneetkin voi pienentyä. Mutta nykyään enskat tungetaan kytkykauppaan ja ne tehdään sitten sen mukaisilla koneilla millä isomat leimikot hakataan.
Onhan se työn realihinta varmaankin kasvanut. Ennen metsurit ajoivat työmaille mopolla tai vanhalla kuplalla. Nykyään mennään vanhalla Toytotalla tai niin kuin jätkä totesi joskus että metsurin palkalla ei saa kuin vanhan Datsunin.
Sille ei vaan voi mitään että metsäalan palkat ovat siellä palkkahaitarin alapäässä. On sitten tämä aika tai sitten 50 – 60 luku. Puun hintaan vaikuttaa eniten tarjonta. Jos raaka-ainetta on hyvin tarjolla niin hinnasta ei tule kilpailua. Mutta toisaalta aika vähällä työllä se pääoma kasvaa. Tosin pitkä on palkanmaksu välikin. Jossain vertailussa oli että metsä on yksi vähiten kustannuksia vaativa investointi kun tuote saadaan samaan tasoon josta se realisoitiin.
Siitä olen samaa mieltä että tukin laadusta ei makseta sitä bonusta joka sille kuuluu. Tämähän vain osoittaa sen että kaikki tukki mätetään samaan kasaan eikä hyvälaatuiselle tukille ole omia markkinoita. Syy voi olla joko vähäisessä tarjonnassa tai sitten vähäisessä kysynnässä. Kysyntää on vaikea lisätä jos halukkuutta ei ole ostaa.
Olen Tolopaisen ja Jovainin kanssa samaa mieltä että se relevantti aines jotka voisivat vielä kelvata yrittäjille kortistosta on jo otettu. Muistan hyvin kun olin entisessä työpaikassa rekrytoijana . Lähtiessäni kouluttautumaan uuteen ammattiin käymällä aikuiskoulutuksen metsäkonealalle niin panimpa merkille silloin kurssille tuleen oppilasaineksen. Taisin silloin sanoa muutamalle kolleegalle kurssilla että näistä 13 oppilaasta työnantaja voi ottaa töihin enintään viisi. Olin liiankin optmistinen. Meitä taisi jäädä kolme alalle. Kahden vuoden päästä kurssista oli kaksi enää alan töissä.
Kyllä se vain niin on että jos haluamme saada lisää työväkeä on hyväskyttävä se tosiasia että kouluttamattoman työntekijän rekrytointi ei saa maksaa samaa kuin ammattimiehen rekrytointi. Siten meidän on saatava yrityskohtaiset palkkaneuvottelut. Toiseksi jos näitä pitkään kortistossa olleita halutaan työllistää on siitä maksettava tukea työnantajalle. Kolmenneksi työttömyyspäiväraha on oltava vastikkeellinen. Toki työttömyyskorvausta ei ole pakko ottaa jos työnteko ei kiinnosta. Nykyinen työttömyyskorvaus passivoi liian kauan maksettuna.
Kyllä tuo suorittavan kirjoitus on ihan asiaa. Senhän jo osittaa metsämaanhinta joka on nykyään nousut huomattavasti eikä hinnan korotusten taittumista ole nähtävissä. Toinen seikka joka osoittaa metsänhoidon kannattavuuden on suurten rahastojen kiinnostuminen metämaihin.
Isotee kirjoitti noista urakkahinnoista niin muistaakseni silloin koneen (moto) tuntituotos oli tuo 85 euroa. Siihen oli tosin laskettu vain osa todellisista kustannuksista. Meillä oli koneen omistaja myös työssä koneella joka vääristää kustannuksia siltä osin että omistaja teki aika paljon sellaista työtä joita ei merkitä kustannuksiin. Kuten huollot (vain osat) ja siirrot. Samoin muu suhde toiminta ja yhteydenotto / neuvottelut eivät laitettu kustannuksiin.
Monestihan näissä konekustannuksissa mennään hiukka pieleen että paljon sellaista yritystoimintaa ei merkitä kuluihin joita kuitenkin syntyy. Useinhan noissa neuvotteluissa mennään niin että urakanantaja antaa hinnat ja sitten neuvotellaan ja korjaukset joita saadaan ovat minimaaliset. Sen jälkeen yrityksen tuotto hoidetaan siten että osa kuluista jätetään merkaamatta ja ne yleensä ovat ne yrityksen omistajan kulut, joita jätetään laskematta. Näinhän se on kaikessa yritystoiminnassa.
Tuohon konekantaan sen voisi todeta että nykyisellä tarksarakenteella ei todellakaan ole varaa seisottaa sitä konetta korjattavana metsässä tai saatika korjaamolla. Jos kone pyörii vieraskuskeilla on pienenkin remontin kustannukset huomattavat ja tuottos romahtaa niin paljon että viikosta ei tahdo kannattaavaa saada mitenkään. Monesti täällä mietitään vain koneen hintaa ja myös kauhistellan sitä. Mutta jos kone pyörii jatkuvasti ja on tuottavassa työssä kustannuksista selvitään. Taksahan on sama niin vanhalle koneelle kuin uudelle koneelle.
Niimpä. Viime vaaleissa keskusta kertoi että se laittaa maan talouden kuntoon ja kansa äänesti keskustan johtoon. Kuinkahan moni äänestäjä silloin luuli että kuntoonlaitto ei koskisi häntä. Varmaan suurin osa. Nyt kun talous on aika hyvässä kunnossa niin keskusta sai siitä palkan ja paikan kolmanneksi tai neljänneksi puolueeksi. Usein se vain on niin että kun taloutta laitetaan kuntoon niin ensimmäiseksi menot pitäisi laittaa kuriin.
On muuten aika totuuden mukaiset kustannukset. Sitä en katsonut mitenkä siirtokustannukset ja muut isännän kanssa jutustelut on huomioitu tuntituotoksissa. Ne missä itse olen ollut töissä niin ihan noinkaan hyviin tuntituotoksiin emme ole päässeet. No ovat olleet siinä 85€ luokkaa.
Ylispuuhakkuu ei ole mikään aukkohakkuu. Urakoitsija ei voi muuttaa hakkuutapaa ilman ostajan ja isännän suostumusta. Taksalla ei ole tässä mitään tekemistä.