Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Rakentaja ei ilmeisesti kuitankaan rakenna mitään. Jos rakentaja väittää että 60 cc sahan soveltuu hyvin rakentamiseen niin empä usko että henkilö on mitään rakentanut. Olishan se mukava nähdä kun rakentaja 4 m korkeudessa sahaileen konehallin runkoa tai pätkii ruodelaudoitusta katolla.
Onneksi sahoja on paljon ja erilaisia joten joka työhön löytyy sopiva saha. Rakentaja saha on varmaan oiva peli polttopuiden tekoon tai ylisuurien puiden kaatoon. Mutta aika rajoitettua se käyttö kuitenkin monella on.
Harva saha on hyvä jokaiseen paikkaan. Jokainen paikka on kompromissi ja olen edelleenkin sitä mieltä että tärkeimmät kriteerit ovat ergonometria, käynnistyvyys ja luotettavuus. Muut tekijät ovatkin sitten nippelitietoa jolla on kokonaisuuteen vähän jos ollenkaan merkitystä.
Nyt olisi varmaan korkea aika että metsänomistajat katsoisivat että ainakin hänen tilansa metsillä on hirvieläimen metsästysoikeus jollakin seuralla tai seurueella. Mieluimmin niin että ne rajoittuisivat johonkin lähialueen seuraan eikä siten sirpalealuettaa pääse syntymään. Varmaan perikunnan ja yhtymät metsät ovat sellaisia joissa nämäkin asiat voivat olla huonommalla hoidolla. Ainakin näin uskon.
Nythän täällä voisi vaikka joukko metsänomistajia kannustaa muitakin tähän metsästysoikeuden tarkistamiseen. Mieluimmin kuin metsätäjien ja riistaviranomaisten jatkuvaan solvaamiiseen.
Tuossa edellä mainitussa videossa jo huomaa sen että konekuski joutuu aika monta turhaa liikettä tekemään kun hän poistaa näkemäalueelta pieniä näreitä. Minusta tuossa olisi ilman muuta pitänyt tehdä jonkinlainen raivaus ja jos haluaa näreitä jättää niin jättää niitä sitten reilusti pienelle alueelle esim aarin tai muutaman aarin alueisiin. Kuitenkin sellaisiin kohtiin joissa ei harvennettavaa ole. Tämähän on jo nykyään ohjeissakin että jätetään metsäkanalinnuille päiväleporyteiköitä.
Täytyy muistaa että monta turhaa liikettä se konekuski joutuu päivässä tekemään ja se on pois päivittäisestä tuotoksesta ja saattahan siinä harvennuksen laatukin jäädä huonommaksi kun tyviä ei näe kuusien takia. Eli vahinkoa saattaa tulla metsänomistajallekkin.
Varmaan päätekijä hirvieläinkolareille on hirvieläinkannan koko mutta ei asia ole noin yksinkertainen. Meidän hirvialueen läpi menee 4 – tie ja aikoinaan kolareita tapahtui todella paljon kyseisellä tiepätkällä joka oli seuramme alueella. Nyt ei moneen vuoteen ole tapahtunut ainoatakaan. Hirvet ovat muuttaneet kulkunsa siten että siirtyminen talvi- ja kesälaitumille ei tapahdu enää kyseisellä tiealueella. Hirviä kyllä edelleen piisaa mutta ilmeisesti metsät ovat muuttuneet siten että nykyiset hirvet eivät tunne aluetta omakseen ja siirtyvät muualle ylittämättä 4 – tietä ainakaan tuolta kohtaan.
Onnettomuuksiin vaikuttaa ilman muuta myös liikennemäärä ja se on eriosissa Suomea hyvinkin erilainen. Se että hirvikanta vähennetään vähiin suurten liikennemäärien alueilla vaikuttaa tilastoihin hyvinkin paljon. Kun taas täällä maalla saa hirviä olla paljonkin että hirvikolareita ei satu kun ihmiset osaavat ne ottaa huomioon jo ajaessaan ja liikennemäärät ovat pienet. Meille ei ole uutta että kun aamulla töihin mennään niin hirvi seisoo keskellä tietä.
Tilastot ovat tilastoja niin kuin sanotaan. Joillekkin ne sanovat paljonkin mutta joillekin ei arvostus ole niin merkittävä kun kaikki muuttuvat tekijät tiedostetaan.
Tuossa aloittaja kysymyksessään kertoikin mikä ongelma näissä metsätöiden urakoissa piilee. Kova kilpailu laittaa urakkahinnoittelun koville. Usein urakkahinnoittelu tehdään liian köykäisin perustein eli ei tutkita kohteet puustoa tarpeeksi tarkkaan. Pahinta lienee että hyväksytään joku tietty urakkahinta ns ”läpihintana”. Jokaiselle urakanhinnoittelijalle, joka tekee urakka työtä pitäisi kohde tutkia tarpeeksi tarkaan jotta saadaan urakkahinta muodostettua leimikko kohtaisesti.
Se että kohteen työn jälkeä joudutaan huonontamaan sen vuoksi että ei päästä tiettyyn tuntitavoitteeseen on ilmiö siitä että urakkahinnoittelu ei ole kohdallaan. Urakkahinta ei kestä kohteen muuttuvia tekijöitä.
Täytyy muistaa että huono raivausjälki siirtyy suoraan moton tuotokseen. Moton tuotoksen määrittelyssä ei ole otettu huomioon huonoa raivausjälkeä vaan lähtökohta kuutiokohtaiselle veloitukselle on ollut että kohteet ovat raivattu kunnolla ja pienpuusta ei ole ongelmaa hakkuutuotokselle. Usein on niin että se kuskikaan ei loppujen lopuksi ole oikea henkilö määrittämään hyvää ja huonoa raivausta talouden kannalta. Omalta kannalta hän voi sen kertoa kuinka mukavaa työnteko on kyseisessä leimikossa. En ole itse vielä yhdeltäkään urakoitsijalta kuullut kuinka paljon minun olisi pitänyt hakata puuta esim ensiharvennukselta / päivä. Uskon että ei moni mukaan kuski. Loppujen lopuksi kyse on siitä että pääsenkö siihen tulokseen mitä minulta edellytetään jokaisena työpaivänä että saan kuluni ja koneen kulut maksettua ja myös vähän työnnantajallekkin.
Kysyjä kysyi että onko konkelopuista haittaa moton työskentelylle ? Kyllä niistä on. Yksittäiset eivät vaikuta tuotokseen mutta jos niitä on enemmän niin vaikutusta on. Jo se että ennakkoraivaus tehdään heti koneen edestä on jo hidastava tekijä joka ainakin hidastaa ajokoneen tuotosta kun risuja on pitkin ”tannerta”.
Metsätyöt ovat lähes kaikki suoritusperusteista ja lähtökohta on että jokainen ketjussaan suorittaa omat tehtävänsä kunnolla. On sitten kyseessä istutus, raivaus, hakkuu ja jne. Jokaisella työtavalla on omat vaatimukset ja niiden hyvä suorittaminen edellyttää ketjun osatekijöiltä muiltakin hyvää suoritusta.
Empä usko että jakeluautonkuljettajalla on kaksinkertainen palkka. Hyvä motokuski saa 17 euroa tunnilta + lisät. Tosi on että 100 % ylitöitä ei juurikaan makseta mutta 50 % kyllä. Ajokonekuski saa euron tai kaksi vähemmän mutta joskus palkka on samakin.
Siinä olen jätkän kanssa samaa mieltä että maatalous pitäisi pärjätä ilman tukia. Ongelma on se että kaikki maat maksavat tuotantotukea viljelijöilleen. Päätös pitää olla koko EU:n laajuinen mutta sitä muutosta tuskin nähdään. Toisaalta onhan nuo kasvuolosuhteet erilaiset joten tarvitaan niitäkin kompensoimaan joku kansallinen tuki. Kyllä se on tänä päivänä viljelijä kovilla. Ei ne tuet ole kummoiset ja palkkatasot jäävät melko heikoksi.
Mukavahan se olisi nähdä mihinkä nuoret metsät muuttuisivat ilman tukea. Uskon että pitkälläjuoksulla tuet ovat olleet tarpeelliset. Ainakin niissä työmaissa jossa olen ollut niin kukaan ei ole kieltätynyt tuista jos kohde on ollut tukikelponen.
Minulla on kyseisestä sahasta kyllä huonoa sanottavaa ainakin rakennushommissa. Olen nyt pari viikkoa ollut kahdella työmaalla. Yksi on konehallityömaa ja toinen viljankuivaajan laudoitustyömaa. Jokainen joka rakennuksella on moottorisahaa tarvinnut niin ei muuta vaatimusta ole kuin että ”laakista” käyntiin. Se on painon ohella yksi tärkein ominaisuus sahalle. Meillä on nyt ollut yksi uusi husse työmaalla eikä ärsyttävämpää piirrettä ole kuin sahan nykiminen. Välillä saha tarvii ryyppyä, välillä se kastelee tulpan ja välillä kone on puolilämmin eikä käynnisty. Se missä tilassa saha on kyseisellä hetkellä tarvii varmaan lämpömittarin. Heitimme sahan nurkaan ja otimme saksalaiset sahat käyttöön ja aina ne lähtevät ”laakista”. Oli sitten sahattu mihinkäaikaan milloinkin.
Varmaan husse toimii metsässä hyvin mutta rakennussahaksi siitä ei ole. Nyt varmaan jätkä opastaa sahan säätämistä mutta kyse ei ole siitä. Sahan tulee toimia ja olla luotettava jo ostettaessa.
Aika usein noilla metsärahastoilla käy niin että hakataan ensiksi mitä irti saadaan ja kun tuotto ei enää ole riittävä niin maapohjat myydään ulkomaisille sijoitusryhmille. Näin sitä isänmaata pikkuhiljaa ulkomaiseen omistukseen siirretään ihan laillisesti. Itänaapurissa ei kyseinen menetelmä onnistu eikä monessa muussakaan maassa.
Yleensä on niin että nuo metsärahastot eivät mitään huonoja palstoja ostakkaan. Siellä pitää olla myytävää tai lähiaikoina myyntiin tulevaa.
Tietääkseni MH ei saa valtion avustusta teihinsä joten tien kunnossapitovelvoitetta heillä ei ole. Eikä sitä ole yksityiselläkään jos tien rakentamista tai kunnostamista ei ole avustettu valtion myöntämällä tuella. Samoin metsäyhtiöt eivät saa avustusta teittensä tekoon joten heilläkään ei ole kunnossapitovelvoitetta.
Voi kun olisinkin saanut tuollaisen perinnön. Itse tekisin tilan metsille hoitosopimuksen jonkin metsäyhtiön tai jopa mhy:n kanssa. Hoitosopimuksen voi kilpailuttaa. Kilpailutukseen ja tarjouksien vertailuun saat hyvin neuvoa joltain metsäpalveluyritykseltä. Itselläni on pari metsätila hoidossa ja minulla se menee niin että teen omistajalle esityksen hoitotoimista tai hakkuista. Hän sitten päättää kuinka tehdään. Itse saan toki omana hyötynä metsänhoitotyöt mutta muusta työstä en ole palkkiota ottanut.
Olen ehdottomasti isäsi linjoilla ja pidä omaisuudesta huolta jos vaikka joku lähisukulainen haluaisi ostaa tilan joskus tai olisi kiinnostunut sen hoidosta.
Pellot vuokralle ilman muuta.