Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä on asian ytimessä. Niinhän se on että hyvä työntekijä tuottaa yritykseen monen kertaisesti palkkansa vaikka palkka ei sinänsä ole pelkkä kulu jonka työntekijä muodostaa. Mutta joka tapauksessa hyvälle työntekijälle kannattaa maksaa ja uskon että pienempikin yritys pystyy hyvän palkan maksamaan työntekijälle. Se on myös totta että isommalla yrityksellä on paremmat resurssit hyvään palkanmaksuun koska yhden hyvän henkilön palkkauskulut eivät merkitse kokonaismenoissa niin paljoa.
Minusta ainoa oikea asiantuntija on pienyritykset ja niiden edustajat jotka voivat sanoa onko irtisanomisasiassa ongelmaa. Jos näin on niin sehän on korjattava. Minusta joku yliopiston proffa tai ay liike ovat vääriä tahoja arvioimaan ongelman olemassaoloa.
Jospa lehtikirjoitus lähtikin siitä ajatuksesta että vapaaehtoistoimin ollaan kannanhoidossa epäonnistuttu ja nyt tarvitaan uusia toimia kuten maksullista jahtia ja korvausta kasvatetusta lihasta.
Ihan oikeasti jos mietitään niin eihän joku valkohäntäpeuran kannahoito ole onnistunut mitenkään. Jos kolmen seuran alueella ammutaan 1000 peuraa ja kanta ei vieläkään merkittävästi laske niin ollaan kyllä epäonnistuttu kannanhoidossa. Sama tulee olemaan kauriin ja myös villisian kohdalla. Kanta pääsee niin suureksi että sitä ei pystytä enää hoitamaan.
Jatkossa näen myös ongelmia hirvikannan hoidossa kun jahtiin ei tahdo halukkaita olevan ainakaan syrjäkylillä. Ehdottomasti kannattaisi metsänomistajien ottaa asia esille palavereissaan ja alkaa tosissaan miettimään lehdessä esitettyjä toimia.
Täällä jokainen tietää että tarvetta on pienenten yritysten irtisanomisten helpottamiselle. Pienet yritykset, jos mitkä, ovat herkkiä suhdannevaihteluille. Sen vuoksi irtisanomisperusteet ja työhönottoperusteet pitää olla joustavat. Jotta työntekijöitä kannattaa ottaa yritykseen. Kaikki toimet jotka edes laittavat yrityksen omistajan miettimään ja mahdollisesti perumaan uuden henkilön rerkytoinnin on menettetty työpaikka ja myös menetetty veroeuro valtion kassaan.
Valitettavaa että nyt asia menee periaateriidaksi ammattiyhdistyksissä. Ongelmaa ei haluta tunnustaa koska pelätään että se kaventaa valtaa.
Näinhän se on. Ilmeisesti tuossa Metsälehden artikkelissa lähdettiin siitä että kuinka korvausta voisivat saada nekin metsänomistajat tai heidän sukulaisensa jotka eivät metsästä. Asiahan ei ole kovinkaan helppo toteuttaa ja saattaa aiheuttaa melkoista vastustusta ja eripuraa pienillä paikkakunnilla. Tietääkseni Metsähallitus on myös harrastanut kyseistä jahtilupien myyntiä jossa he itse ovat hakeneet kaatoluvat ja sitten myyneet metsästysoikeuden. Tietääkseni tämäkin toiminta on vähentynyt ja kohdistunut lähinnä itä ja pohjois suomeen alueille. Uskon että metsähallitus ei saanut tästäkään rahasampoa ja kiinnostus toiminnan laajentamiseen on vähentynyt.
Kaiken kaikkiaan aikaa vievää puuhaa olisi kaupallisen hirvijahdin järjestäminen ja lupaoikeuksien myynti. Näinköhän siitä kulujen jälkeen kovinkaan paljon tuloja kertyisi. Nythän metsästysseurat tekevät työt ilman korvausta, mutta jos joku hirvijahtien lupaoikeuksia alkaisi kaupallistamaan, alkaisi kulua tippumaan välittömästi.
Se on totta mutta toteennäyttäminen onkin eri asia. Voisin melkein sanoa että kun ay -liikkeen lakimiehet ovat vastassa niin toteennäyttäminen on vähintääkin haastavaa. Siihen kun lisätään kolmen varoituksen kierre kuulemisineen ja työntekijän kostona hankkimat aiheettomat ”sairaslomat” niin ompahan pienellä yrittäjällä maksamista. Siihen ruljanssiin harva viitsii lähteä ja jos lähtee niin taatusti ei lähde toista kertaa.
Sekin on totta että kun antaa laittoman potkun niin takaisin ei tarvitse ottaa. Yleensä joutuu kuitenkin maksamaan vähintään irtisanomisajan palkan sekä oikeudenkäyntikulut. Yleensä kun olin työelämässä niin nämä kulut olivat useita kymmeniä tuhansia euroja / hlö.
Eikös tätä männiköiden jatkuvaa kasvatusta ole harrastettu iät ajat, mutta vain toisella nimellä ? Jos männiköiden jatkuvassa kasvatuksessa jätetään siemenpuita hiukan tiheämpään niin eihän se juuri miksikään muutu.
Kun taas jos männiköitä harsitaan ja toivotaan että niiden kautta metsä palaa entiselleen ja jopa antaa nopeammin tuloja niin ollaan aika pielessä. Yleensä ne männiköiden alikasvospuut joita harsinnassa jätetään niin ovat menettäneet latvuksensa ja parhaat kasvutehot. Tälläinen kokemus minulla on ainakin niistä männiköiden harvennuksista jota hakkuukoneen kuskina on tullut tehtyä vuosien aikana.
Ainoa miten kaupallinen jahti voisi onnistua on että mhy:t alkavat hoitamaan asioita. Eli he kokoavat maanomistajat yhteen ja sen jälkeen kilpailuttavat tarjoukset ja hakevat myös luvat. Uskon vain että ei se taida loppujen lopuksi tuloja tuoda metsänomistajalle. Byrokratia syö tuloksen ja kun nykyäänkin mhy:n organisaatio pullistelee työntekijöitä joita metsänomistajat elättävät niin väki vain lisääntyisi.
Uskon että jos kylällä olisi jokin aktiivinen metsänomistaja joka alkaisi touhuta kaupallista hirvenpyyntiä niin mikä ettei. Tärkeintä lienee kuitenkin se että tuloja tulisi metsänomistajille. Itse henkilökohtaisesti en laittaisi pahitteeksi vaikka joku eläkkeellä oleva henkilö alkaisikin touhuamaan kaupallisen jahdin puolesta metsänomistajien hyväksi. Voisimpa olla jopa halukas itsekkin tähän työhön. Suurin ongelma lienee siinä että metsänomistaja tietoja ei saa muualta kuin Maamittauslaitokselta korvausta vastaan ja kun korvauksien maksaja on epävarma niin melkoinen riskihän se olisi. Kannatan ehdottomasti että tuo 1000 ha olisi minimi alue jolle lupia tulisi myydä.
Olen samaa mieltä että sellainen yleistys että saha olisi aina parempi myyntikohde on harha. Jos selluyhtiöllä on hyvä kysyntä tukista niin osaavat nekin katkonnan tehdä. Kyse on vain siitä mikä kysyntä lopputuotteelle on kenelläkin. Nyt meillä erään sahan motot ovat ensiharvenuksilla olleet koko kesän kun kyseinen saha ei ole saanut tilauksia ”kotiin”. Kun taas selluyhtiö maksaa hyviä hintoja tukista ja ostaa lähes kaikki leimikot.
Näiden sahojen motot myyvät kuidut selluyhtiölle ja vaihtavat tarvitsemansa tukin kuituun. Kun menekki on pientä riittää pelkkä vaihtokauppakin.
Itse olen yrittäjämetsurina ollut eikä minulla koskaan ole ollut mitään pohjahintaa. Joka kerran kun teen tarjouksen niin lasken montako tuntia siinä menee ja sitten kerron sen tuntipalkalla. Yleensä tuntipalkka on tuo Tanelin maksama palkka. Kilometrikorvaus on mennyt niin että jos matka on pitkä lisään siihen jonkun summan hehtaarikohtaiseen urakkahintaan.
Tuo aloittajan tekemä kysmys on ihan relevantti kysymys ja olen siitä tehnytkin palautteen erään Työväenyhdistyksen facebook sivulle. Mitään kommenttia ei ole tullut, mutta siellä se kuitenkin vielä on eikä sitä ole poistettu. Ongelma tuossa on se että jos työntekijä osoittautuu huonoksi rekrytointi kohteeksi koeajan jälkeen niin irtisanominen on mahdollista mutta takaisinotto velvoitte säilyy. Joten yrittäjä ei voi uutta työntekijää ottaa jos vanha on halukas tulemaan takaisin. Se estää yrityksen kehittymisen ja kasvamisen. Se että onko tuo 20 hlöä se raja niin voi se olla jotain muutakin tai sitten henkilömäärää on turha rajata. Hyvä työntekijä kannattaa aina kuitenkin pitää. Yritys ei koskaan huvikseen irtsano työntekijää vaan aina on joku syy. Joko yrityksestä johtuva tai sitten työntekijästä johtuva. Nythän hallitus vain haluaa että rekrytointi yrityksessä helpottuu ja riski työntekijän palkkaamiseen vähenee.
Kysyjän tapauksessa on yleensä koeaika (6kk) joka riittää noille ajanjaksoille. Jos lakimuutos ei mene läpi niin muuta neuvoa ei ole kuin tehdä määräaikainen sopimus ja sitten tehdä uusi kun töitä löytyy. Määräaikaista sopimusta ei kannata kuitenkaan tehdä yli koeajan pituuden sillä se sitoo työnantajaa palkata henkilö koko määräajaksi.
Juuri näin. Naapurin kuulemisella on marginaalinen vaikutus hankeeseen kunhan pysyt reilusti omalla puolella ja rakentaminen ei aiheuta haittaa naapurille.