Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä liite ja mielenkiintoista asiaa oli.
KK:n kanssa samaa mieltä. Jos näitä meidän maataloudenyrittäjiä pidetään yrittäjinä niin olisi ilmeisen hyvä että niitä käsiteltäisiin samalla tapaan kuin muitakin yrittäjiä. Nythän näiden yrittäjien toimintaa tuetaan yhteisillä varoilla ja maksetaan mm niiden vuosilomia. En oikein ymmärrä että miksi tueta sellaista yritystoimintaa joka ei muuten pysy pinnalla kuin tuettuna yhteisillä varoilla. Jotenkin suuryritysten tuet ymmärrän työllisyysvaikutuksen vuoksi mutta pääosa maatalousyrityksistä voidaan rinnastaa pienyrityksiin.
Eräs tuttu kauppasi vaihdossa farkku C 5:ta autoliikkeesen. Myyjä totesi että pudotan heti tuhat euroa vaihtoauton pyyntihinnasta sillä edellytyksellä että et jätä kyseistä C5:ta vaihtoautoksi heille ja viet auton mennessäsi. En ole vielä kuullut että muille automerkeille olisi näin käynyt mutta voihan asia olla toisinkin.
Tuohon ”ajokoiran” ja ”portimon” kysymykseen täytyy sanoa lyhyesti : Sitä ei voi tietää oikeaa vastausta.
Yleensä sahayhtiö laittavat erilaisia lyhyitä pituuksia kuten ajokoiran tarjouksessa, mutta onko todellisuudessa tarkoitus tehdä edes kyseisiä mittoja vai onko kyseessä ostajan ”täky” johonka myyjä pyritään tartuttamaan. Kun itse olin töissä ja seurasin noita apteerauslistoja ja pituuksien painoarvoja niin poikkeuksestta parhaat painoarvot olivat samoilla mitoilla kuin selluyhtiöilläkin. Noilla lyhyillä pituuksilla on silloin merkitystä jos suhteutettu painoarvo apteerauksessa on sama tai suurempi kuin valtapituuksilla. Mutta en ole juurikaan törmännyt sellaiseen apteerausohjeeseen jossa näin olisi ollut.
Olen yleinen harha myyjän puolella että tuijotetaan lyhyitä mittoja mutta ei nähdä koskaan sitä painoarvoa jolla niitä mittoja todellisuudessa tehdään. Jos leimikosta tehdään 3000 pölkkyä on aivan sama jos siellä on 5-7 kpl 31 dm pölkkyä ja 1o kpl 37 pölkkyä. Silloin tarjouksessa olevilla lyhyillä mitoilla on merkitystä jos niitä vapaasti saadaan tehdä ilman rajoitusta. Tämän ”vapauden” määrittää leimikon tekohetkellä yhtiön apteerajat. jotka toteavat että mitä mittoja tehdas kulloinkin tarvitsee. Näitä painoarvoja ei näe yhtiön leimikon ostaja, myyjä, saatika mhy:n valvoja. Ehkä eniten ”ulkona” on mhy:n valvojat jotka eivät ole missään tekemisissä ostajayhtiöiden apteerajien kanssa. Kun itse olin työelämässä saimme jatkuvasti ilmoituksia että lyhyiden mittojen teko lopetetaan tähän tai osa mitoista poistetaan käytöstä kesken leimikon teon.
Kuten edellä totesin niin apteerauksen huonous johtuu todella harvoin motokuskista toisin kuin jätkä taisi väittää.
Se että kuinka paljon sitten lyhyet tukinmitat tuovat lisäsaantoa tukkikertymään on vaikea arvioida. Jos on hyvä apti ja sopiva leimikko voi näin käydäkkin että tukkikertymä kasvaa, mutta uskon että hyvässä leimikossa saavutetaan sama tulos ns ”sellufirmojenkin” mitoilla kun vain heillä on tukista kysyntää sillä hetkellä kun leimikko tulee työnalle. Nyt on sellainen tilanne että väitän että sellufirmojen ja sahayhtiöiden katkonnassa ei juurikaan ole eroa nykyisillä mitoilla. Edellä oleva toteamus koskee vain päätehakkuuleimikkoa. Jos myytävä kohde sisältää harvennuksia niin siinä tapauksessa tilanne voi muuttua paljonkin riippuen missä suhteessa puuta lähtee mistäkin kuviosta. Mutta näissäkin tapauksissa pelkillä tukin katkontamitoilla ei voi varmuudella sanoa mikä on paras tarjous ilman leimikon näkemistä.
Nuo jätkän mainitsemat kylkiäiset pitäisi aina pyrkiä poistamaan tarjouksesta. Niiden tarkoituksena on vain edelleen saada metsänomistaja pysymään asiakkaana niin kauan kuin myytävää piisaa. Lopullisesti niillekkin kylkiäisille maksaja löytyy. Kuka se sitten lieneekin.
Uskon että jos tuollainen tilimuoto tulisi puukauppaan niin sehän tarkoittaisi kaiketi sitä että myyntitulot olisivat sijotettava johonkin yritysten osakkeiden ostoon tai sitten uusien metsätilojen ostoon. Jos näin voidaan tehdä niin aikamoisen riskin ottaa puunmyyjäkin jos osakkeisiin rahansa sijoittaa eikä tiedä niiden arvoa tulevaisuudessa (vrt Talvivaara, Nokia yms). En sitten tiedä onko se parempi paha jos menettää rahansa osakekaupoissa kuin verottajalle prosenttiosuutena.
Vanha sanonta on että: konekauppias vie kaiken mutta verottaja vain osan. Itse olen laittamassa yritystäni ”talviunille” ja myyn yrityksen omaisuutta pikkuhiljaa pois. Eihän sitä paljoa ole mutta nytkin ensi kuussa joutuu alvi palautuksia maksamaan vajaa kuusi tonnia. Eli täytyy sitä rahaa olla kuitenkin jemmassa jos myöhästyttää veronmaksua kun maksuun ne tulevat kuitenkin jossain vaiheessa.
Jätkä: Vanha sääntö on, että kanto saa olla korkeintaan kymmenen senttiä ylimmän kaatoa haittaavan juurenniskan yläpuolelle.
Jotain näilläkin sivuilla oppii. Tuo jätkän lause on sellainen että empä ole vielä sitä kuullut. Itse asiassa jos asia on noin, niin aika pitkän kannon se sallii tehtävän. Jokus vanhassa korpikuusikossa voi juuren niskat ylettyä aika korkeallekkin.
Olen jessen kanssa samaa mieltä. Jos on hirviä niin on kärpäsiä. Itsellä on niin suuri herkistyminen tapahtunut hirvikärpästen puremiin että ei ole mitään asiaa töihin niille alueilla joissa ovat hirvet talvella viihtyneet. Kesäalueilla jotenkin vielä pärjää mutta kyllä niitä on sielläkin. Tänään raivasin nuolukiven läheisyydessä ja kärpäsiä oli ihan tarpeeksi vaikka olikin kesälaidunaluetta,
Noin se menee tuo teräketjun voitelu motoissa. Pääosin on kolmenlaista järjestelmää: rasvapohjainen järjestelmä, hydrauliöljy järjestelmä ja sitten öljy omasta säiliöstä.
– rasvapohjainen (vaseliini) järjestelmä on joko tuubista lähtevä tai sitten keskusvoitelu täyttölaitteella täytettävä järjestelmä. Minusta tämä on ylivoimaisesti paras. Ainakin meillä alkoi kärkipyörät pysymään tosi hyvin kun uusi kone tuli kyseisellä järjestelmällä. Teräketju oli jatkuvasti tahmea kelillä kuin kelillä. Samoin rasvalla ei sotketa konetta toisin kuin öljyllä saatetaan tehdä kun tuuli käy sopivasti.
– hydrauliöljyjärjestelmästä otetaan teräketjunvoitelu koneen hydrauliöljysäiliöstä. Tämä edellyttää että öljyä lisätään säännöllisesti järjestelmään että vajausta ei synny ölystä. Tämä on varmaan huonoin järjestelmä kun sitkoainetta ei ole öljyn seassa ja öljy linkoaa helposti pois,
– perinteinen voitelu on erillisestä öljysäiliöstä tuleva öljy samaan tapaan kuin moottorisahassa. Öljy on myös samaa ainetta ja sisältää sitkoaineen jos se on öljyyn laitettu.
Kysynpä Metsuri motokuskilta, Käyttävätkö ”Oikeat” koneurakoitsijat moottoreissa / vaihteistoissa ja Hydrayliikassa samaa öljyä? Ja onko hydrayliöljy saman hintaista kuin dieselmoottorille tarkoitettu moniasteöljy?
Nyky metsäkoneet ovat erityisen tarkoja öljyistä. Moottoreihin on ihan omat luokitellut öljyt johtuvat näistä uusista vähäpäästöisistä moottoreista. Nykyiset ”urea dieselit” tarvitsevat ihan oman puhdistavan öljyn joka ei sovellu vaihteistoon tai hydrauliikkaan.
Vaihteistoissa on sama tilanne. Vaihteistoöljyltä vaaditaan kovaa paineensietokykyä öljykalvon osalta. Normaali moottoriöljy ei sisällä sellaisia lisäaineita että ne saavuttaisivat sellaisen vahvan ölykalvon joka kestää vaihteistojen laakeripinnoilla.
Hydrauliikassa käytetään luonnollisesti omaa öljyä juuri sen vuoksi että mikään yllämainituista ei sisällä sellaisia ominaisuuksia jota hydrauliikkaa vaatii metsäkoneessa. Hydrauliikkaöljyssä tarvitaan hyvää juoksevuutta myös alhaisissa lämpötiloissa. Samoin sen tulee kestää hyvin lämpökuormaa ja tietenkin hyvää paineensietokykyä. Hydrauliikkaöljyä ei saa missään tapauksessa laittaa moottoriin tai vaihteistoon tai päinvastoin.
Hinnoiltaan hydrauliikkaöljy on edullisinta. 200 l tynnyri maksaa reilut 400 euroa. Moottoriöljyjen hinnat vaihtelevat paljonkin mutta nykyöljyt ovat aika hintavia kun niissä on uusia ominaisuuksia mitä aiemmin ei ollut. Mutta kääntöpuolena on että ne ovat ns long laif -öljyjä ja vaihtoväli on hiukan merkistä riippuen 500 – 600 tunnin välillä.
Vanhan ajan moniasteöljyt eivät enää sovellu kuin ”majoreihin”. Uusiin moottoreihin niitä ei pidä laittaa.
Itselläni oli aikoinaan Belarus traktori ja siinä hydrauliikassa käytettiin moottoriöljyä kun ”ryssillä” ei hydrauliikkaöljyä ollut. Tiedän myös että paljon traktoreilla ajeltiin universal-öljyllä jota oli vaihteistossa ja moottorissa. Nyky traktorit ovat yhtä nirsoja öljyistä kuin metsäkoneet joten joka paikkaan on omat öljyt ja jopa valmistaja kohtaiset luokitukset.
Niin ja öljyt ovat parantuneet ettei enää tarvita niin voimakasta seosta. Uskon että Teboilin 2 t bike on hyvä öljy ja tuskin sen takia kiinnileikkautuminen ole tapahtunut. Ettei vaan seos jäänyt liian ohueksi tai sitten moottori on jo niin kulunut että öljykalvo ei ole enää pystynyt voitelemaan kunnolla. Syitä voi olla monia.