Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta kanssa on erinomainen video ja noinhan se menee. Ainoa mitä minä huomasin siinä että se paksuusanturi ei anna suoraan millejä niin kuin kaveri taisi sanoa. Anturit antaa teityn määrän sähköpulsseja jotka tietokone muutta milleiksi. Sama koskee pituusmittaa että kourasta lähtee vain pulsseja jotka muutetaan näytössä milleiksi tietokoneen avulla. Kalibroinnissa tarkistetaan että anturien antama pulssimäärä vastaa näytössä olevaa ja puun paksuutta tai pituutta vastaavaa millimäärää.
Kaiken kaikkiaan hyvä video ja monelle selventää asioita hyvin paljon. Videossa kävi myös ilmi hyvin että vilungin teko ei ole niin helppoa kun voisi olettaa. Tälläkin foorumilla aika ajoin asia tulee ilmi jossain keskustelussa.
Itse olen ihmetellyt samaa. Laatikon kyljessä näyttää olevan pituuserot 12 cm – 24 cm välillä 2v taimissa. Uskon että syy ja seuraus on viime kesässä ja sitä edeltävässä talvessa. Silloin jääpolte tuhosi paljon kuusentaimia taimitarhoilla ja nyt sitten kärsitään kun taimet tulevat istutukseen.
Itse istutan nyt 55 mm putkella mutta aluksi istutin 60 mm putkella mutta kun kokoeroja on paljon niin pienemmällä reijällä ei taimia tarvii niin paljoa oikoa. Itse en juurikaan putkea muuten huolla kuin kauden jälkeen WD:llä ruiskutan jouset ja nivelet.
Ahaa. Eli konemiesten taksat ovatkin liian suuret ja ne voitot menee konemiesten taskuun. No ei muuta kuin yrittämään. Metsäkoneyhtiöiden tuloskunto on ihan netissä tarkistettavissa ja se taitaa olla samaa tasoa kuin maanrakennuspuolella. Heikointa kate taitaa olla tällähetkellä haketusyrityksillä. Taidetaan mennä koneyritykissä 3 – 6 % katteella joten siinähän sitä on tulosta tekemään.
Itselläni kummatkin sahat (460 ja 490) kumpikin isoilla terillä ja hyvin toimii. Tietysti kiihtyvyys vähän kärsii pienellä sahalla mutta kovilla kierroksilla sahaan kokoajan niin kiihtyvyys riittää hyvin. Uskon että jos sahan käsittely on verkkaisempaa niin isolla terällä kiihtyvyysongelmia on pienellä sahalla.
Kyllähän tuolla metsässä kuulee monenlaista sahan käsittelyä. Joillakin se käy yhtä paljn tyhjäkäyntiä kuin kierroksilla. Silloin hyvällä kiihtyvyydellä on merkitystä. Minun sahaustekniikalla kiihtyvyydellä ei ole niin paljoa merkitystä.
Vai että ulosottomiehet ovat rosvoja. Minulla yhdessä autokaupassa jäi autokauppiaalta saamatta sen aikaista rahaa 10 000 markaa. Olin tyhmyykissäni tehnyt autosta valmiiksi allekirjoitetun luovarin kun autokauppias oli vanha tuttu. Kuinka ollakkaan kun uusi ostaja osti auton ja maksoi autokauppiaalle niin hän ei tilittänyt rahoja koskaan minulle vaikka näin oli sovittu.
Ulosottomies yritti karhuta saatavia moneen kertaan mutta kun olin velkomuslistalla niin kaukana niin en koskaan saanut rahoja. Tuli vaan mieleen että oliko ulostoomies rosvo vai ei. Minusta enemmänkin autokauppias oli. Minusta ulosottomies hoitaa niitä velkomuksia jotka ulosoton kohde on jättänyt hoitamatta. Minua ei ole ulosottomiehet koskaan härinneet mutta ei ole myöskään maksamattomia maksuja. Eli en ole elänyt yli varojeni.
Minusta ulosottomiehelle voisi maksaa vaikka enemmänkin kuin tuo 5000 euroa kuussa jos velkomukset saataisiin paremmin hoidettua. Hyvä että on tulospalkkaus noillakin.
Niin ei kai se tukkeja tehnytkään 70 kiintoa. Siinä taisi olla kaikki yhdessä mutta uskomaton suoritus. Mutta jos perusrehellinen ammattikoulun opettaja noin väittää niin uskottava se on.
Uskon että monikaan joka työkseen raivauksia tekee niin ei raivaa 200 mm terällä. 225 mm terällä työskentely on selkeästi nopeampaa.
Harrastelija: Vanhoissa lahoavissa metsissä ei isommasti riistaa juuri ole. Metsot kaipaavat kyllä isompien puiden suojaa soidinaikana ja hakomiseen, mutta ne eivät ole hoitamattomissa ”kuolleissa” pöseiköissä.
Tuosta olen kyllä samaa mieltä. En ole juurikaan metsoja nähnyt vanhoissa suojelumetsissä. Ne ”tikkametsät” sopivat vain tikoille ja pöllöille ja hyvin sopivatkin. Metsot löytyvät talousmetsistä ja nimenomaan varttuneista talousmetsistä. Niitähän alkaa tulemaan kun ensiharvennusmetsät alkavat kasvaa ja tulevat toiseen harvennukseen.
Minä taas uskon että hukkumisia voi hyvinkin tapahtua. Etenkin kastumisia joka saattaa kylmettää poikasen. En ole itsekkään ojia käynyt tutkimasssa tuon asian tiimoilta mutta onhan ne usein aika syviä ja jyrkkäreunaisia. Se on myös totta että nykyään metsäteitä on paljon ja kyllähän niillä lintuja jonkun verran näkee vieläkin mutta saahan ne kiviä muualtakin. Sen voi sanoa että kanalintuja on vähän on sitten syynä säät, pedot, metsästys tai metsänkäsittely. Liikuin tänäkin keväänä paljon metsässä ja mm teerensoidin oli tosi huono. Lintuja oli vähän.
Eikös tässä casessa ole juuri siitä kyse että metsänomistajien vahingonkorvausesitys perustuu markkinaoikeuden päätökseen vuodelta 2009. Yhtiöiden kartelli oli ajalla 1997 – 2004 niin kantajien todistustaakka ei meinaa riittää kun takautuvaa aikaa ei ilmeisesti haluta käsitellä
Kyse lienee osaksi siitä että tulkitaanko nykyistä markkinaoikeuden päätöstä vuodelta 2009 myös metsäyhtiöiden kartelliin. Minulla ei ole tietoa tuosta 2009 markkinaoikeuden päätöksestä mihinkä se liittyi mutta on ilmeistä että jos kartelli olisi paljastunut vasta vuoden 2009 jälkeen niin korvausperusteet olisivat olleet. En ole ollenkaan varma jos KKO antaa valitusoikeuden hovioikeuden päätöksestä niin kääntyykö päätös KKO:ssa toisenlaiseksi. Jos valitusoikeus annetaan niin silloin KKO katsoo että asia ei ole mitenkään ”simmpeli” ja sieltä voi tulla toisenlainen päätös. Olisihan se pirun hyvä jos Metsähallitus saisi valitusoikeuden KKO:een ja myös valittaisi sinne. Niin nähtäisiin kuinka hommassa käy. Onhan rahat isoja mutta ei kovinkaan merkittäviä noissa yhtiöissä.