Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mites olisi susien siirtoistutus itä-suomesta pahimmille peura-alueille ? Olisiko siitä ratkaisu asiaan ?
Tuossa oli hyvä elokuva aiheesta: https://areena.yle.fi/1-665964
Olen täälläkin kirjoittanut jonkun kerran eräästä opetusmetsästä jossa teimme jk-metsän hakkuun. Siinähän oli kaksi rinnakkaista kuviota jossa toiseen tehtiin perinteinen jaksollisen alaharvennus ja toiseen sitten ylispuina poistettava jk-metsän hakkuu. Ilmeisesti lähtökohdaksi tuli saada että jk-metsä tuottaa enemmän tukkia kuin vastaava jaksollinen kuvio. Asia kävi hyvin selvästi valvojan toimesta kun hän kyseli jatkuvasti kuinka paljon koneeseen on tukkia tullut jk- kuviolta verrattuna jaksolliseen kuvioon. Pari kertaa olin jo lähdössä työmaalta pois mutta kun tukkiprosentti ei ollut tarvittavan suuri verrattuna jaksolliseen kuvioon niin palattiin takaisin vielä lisää ylispuita poistamaan. No saatiinhan sitä sellainen suhde kuin haluttiin koska lähtökohta koealoille oli jo valmiiksi että tukkia tulee saada enemmän jk- metsien hakkuusta.
Tämä sama asia käy hyvin ilmi myös alan kirjallisuudessa jossa erityisesti painotetaan ensimmäisen harvennuksen tukkimääriä jotka ovatkin tosi hyviä. Ymmärrettävistä syistä. Mutta ainakin jatkossa tuolta koealalta jonka me hakkasimme niin tukkia ei enää samaa määrää tule. Mutta jaksollisessa kohteessa ne ovat edelleen siellä kasvamassa. Koealojen maapohja oli mustikkatyypin kuusikko ja uskon että taimettumista ei tule tapahtumaan. No se asia ratkeaa kun käyn viiden vuoden päästä katsomassa mitä on tapahtunut.
Minusta jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta ei voi verrata keskenään jos lähtökohtana on pelkästään puun tuotannon maksimointi. Siinä vertailussa jaksollinen on ylivoimainen menetelmä mutta jos otetaankin muita vertailukohtia kuten luonnon monimuotoisuus ja egolokisuus niin jatkuva kasvatus menee silloin edelle ja on hyvä vaihtoehto metsänhoidolle. Tosin jossain vaiheessa tämä jatkuvakasvatuskin tulee tiensäpäähän ja tarvitsee luontaisen ”tulipalon” uudistamiseksi. Onko se sitten avohakkuu nykyään vai mikä.
Minä olen kanssa säätänyt huskun balance valjaat niin että paino on melkein kaikki lantiolla. Osin syynä on myös se että nuoruuden harrastuksessa on solisluut paikattu niin montakertaa että painoa ei niille voi hirveesti laittaa.
Samoin joudun säätämään vaelluksella rinkat siten että pääosa painosta tulee lantiovyön kautta lantioille.
Ei ole kyllä minullakaan metsässä. Autossa tosin on . Syksyisin vaihdan tulpan ja uuden putsarin ja hyvin on seuraava kesä mennyt. En muista että nykyisillä öljyillä olisi tulpaan piikkiä tullut. Kunhan öljymäärä on se mitä suositellaan. Ennen poikasena mopoissa piikkejä tuli päivittäin mutta ei enää.
Kyllä tuo valkohantäpeura on jossain alueilla Lounais- suomessa melkoinen riesa. Kaatolupamäärät ovat hirmuisia mutta siitä huolimatta kanta kasvaa. Ammulehdessä joskus oli tuollainen juttu:
Jätkä: Jos joskus olette katsoneet videoita, joissa nykyaikainen hakkuukone tekee tukkeja, niin olette ehkä huomanneet, että kaatamisen jälkeen kone livauttaa ohuen kiekon tukin tyvestä. Kone oikaisee tyven, koska aika pienen näköinen vinous aiheuttaa jo pituusmittauksessa muutaman sentin virheen, riippuen siitä, miltä puolelta runkoa pituutta mitataan.
Yleensä tyvi leikolle on kolme syytä. Sahauksessa on jäänyt hiukan juurta kiinni eli sahaus ei ole mennyt läpi. Tämä johtuu siitä että koura on saattanut olla hiukan vinossa, kuten jätkä totesi tai puulla on ollut normaalia suurempi tyvilaajentuma. Toiseksi se voi johtua siitä että vastasahaus ja katkaisusahaus eivät ole juuri kohdillaan vaan puuhun on jäämässä porras. Kolmas ehkä yleisin syy on että kouran pituusmittaus ei ole lähtenyt oikein. Puu on hypännyt kouran sisällä tai sitten on jouduttu peruuttamaan alkuun. Sahauksella samalla nollataan pituusmittaus.
Laho-osuuden poisottaminen on sitten eri asia ja niissähän ei enää puhuta leikosta vaan kunnon pätkästä.
Ilman muuta . Ei kun ostamaan. Onhan nykyään urakointihinnat niin suuret että kannataahan tuollaiset hankkia. Jos vielä rakastaa vanhojen koneiden rassaamista työn ohessa niin ihan sopivat hankinnat tuossa. Itse en kuuna päivänä sortuisi noihin pas…..hin.
Tuossa videossakin on beaverissa näyttäisi olevan vanha 60 koura jolla ei tahdo saada tehtyä nykyisen vaatimuksen täyttävää tukkia aikaiseksi. Katkontaikkuna on niin suuri että normi 4 cm ikkunaan katkontaa ei tahdo saada mitenkään. Meneehän tuo vielä kuitupuun hakkuussa kunhan mittaus on tehdasmitalla.
Muistan kun hakkasin aikoinani Storalla tuollaisella motolla niin se oli reilun puolen päivän urakka että sai 30 pölkyn otannan menenmään läpi. Silloin piti tehdä kerran kuussa tehtaalle 30 pölkyn otannan joka piti olla hyväksytyissä rajoissa. Nykyään tehdään otanta joka leimikosta ja jos tuolla kouralla olisi pitänyt nykyään töitä tehdä niin eihän siitä mitään olisi tullut. Energiapuuleimikossa ja kuituleimikossa tuolla vielä jotain tekee.
Voihan se arto viikon vingutella samalla teroituksella mutta itse kun työkseni kesät raivaan niin vähintään kerran päivässä terän teroitan. En myöskään teroita terää joka tankillisella vaikka terästä se huipputervävyys poistuukin tankillisen jälkeen. Itse olen huomannut että työn tulokseen ei ole juurikaan merkitystä onko terä ihan huipputikissä jatkuvasti vai muuten hyvässä kunnossa. Ymmärrän silloin jos poistettava puusto on kohtuullisen järeää raivaussaahalle niin teroitusvälejä on lisättävä. Samoin harituksen tarkistan aina kerran viikossa (yleensä perjantai) kun teen muutenkin sahaan suuremman puhdistushuollon. Tuo teroitus ei nyt ole mitään ”rakettitiedettä” joten siitä on turhaan tehdä kovin suurta asiaa. Enemmänkin kiinnittäisin huomiota sahaustekniikkaan jota kyllä liiotellaan sitäkin varsinkin alan opettajien toimesta.
Ei kai mistään saa niin kallista lautaa kuin sahaamalla omista puista. Sahuut ja ajot kun maksaa niin on laudalle hintaa. Jos tarvii rakennukseen raskasta tavaraa niin silloin sahuu kannattaa mutta ei laudan sahuu kannata.
Yrityspuolella yleensä joudutaan tarkastukseen jos tilinpidossa on epäjohdonmukaisuutta esim tehdään vuodesta toiseen tapiollista tulosta. Sama koskee varmaan myös metsäsektorilla. Verottajalla on tietty ”reitti” minkä mukaan yleensä tilipäätös menee ja jos se kovin paljon siitä poikkeaa niin kyselyjä tulee.
Se oli minullekkin yllätys että henkilökohtaisista veroilmoituksista pääosa luetaan koneellisesti joten ”konenäölle” on annettu aikamoinen valta.