Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Meillä myös loppui vasat kesken ja ihan sujuvasti ammuimme hirvikiintiön täyteen aikuisilla. Kaikkialla ei tosiaankaan jahtia rajoiteta. Meilläkin muutamilta tällaisia puheita tuli mutta onneksi porukka teki hyvän päätöksen ja kaikki tapettiin kiintiön puitteissa. Usein nämä rajoittajat eivät itse ole metsänomistajia tai metsässä työtä tekeviä niin on luonnollista että tällaisiakin ajatuksia tulee.
Hauska video. Mukavaa jutustelua. Tuosta tasosta me kaikki olemme lähteneet liikkeelle. Tuttua kalustoa koeajossa.
Tuo hiekkasen puun sahaus oli hyvä vinkki jätkältä. Kiitos siitä. Itse olen aina ”vestänyt” kirveellä kaarnan pois mutta eihän ne kaikki lähde sillä tavallakaan.
Yksi viikko taisi olla letkusulkeista. Tuurissa saattoi mennä parikin eri letkua. Sen jälkeen helpotti. Lumitilanne oli erinoaminen ja koneet pärjäsivät suoleimikoilla hyvin vaikka routaa ei ollut. Kaikki suoleimikot tehtiin ja myös aikaisempien vuosien rästit.
Onhan tuo ihmisen luonne mielenkiintoinen. Suorittava todistaa lukujen kautta todellista tilannetta ja muutama muu sitten ihan jotain muuta. Lähinnä sillä perusteella että kokemusta on vain omista metsistä ja havaintoja hirvistä mitä kauppareissulla on tieltä nähnyt.
Sitten kun muuta keinoa ei enää ole niin aletaan moittimaan tilastoja vääryydeksi ja tilastojen muodostajia valehtelusta.
Joskus voisi olla ihan viisastakin myöntää olleensa väärässä. Sen verran noista tilastoista kun mekin niitä kirjaamme RiistaWebbiin niin ihan todenperäisiä ne ovat ja todellisiin havaintoihin ne perustuvat. En yleensäkkään näe mitään järkeä tilastojen vääristelyyn koska se ei auta mitään. Meille hirvimetsäsästäjille on myös hyvä että päästään tasaiseen kantaan vuosien ”sahaamisen” jälkeen.
Mielenkiintoista tässä on se että aikoinaan kun tulin tälle palstalle kirjoittelemaan niin samaa haukkumista oli motokuskien puolesta että ne ryöväävät metsänomistajien metsät. No onneksi kirjoittelu on tuottanut tulosta ja oikea informaatio on poistanut tällaiset ylilyönnit. Nyt on sitten otettu syntipukiksi metsästäjät ja riistaorganisaatioit. Niinhän se on että ihmisten huolien määrä on vakio vain kohde muuttuu. Toki sen myönnän että hirvikanta on paikoitellen liian korkea mutta annetaan organisaatioille työrauha ja katsotaan mihinkä homma menee.
Versowood osti vastaavan erän naapuri-isännältä kunhan rahtasi ne tienvarteen. Kannattaa kysyä ennen kuin kaataa niin osaa katkoa oikeisiin mittoihin. Uskon että niille ostaja löytyy.
Eikös korjuupuolella pyöri Jovainin mukaan miljardeja euroja isännätöntä rahaa. Nythän kulut kohdistuu suoraan metsänomistajalle ja hevosmetsuri saa siitä hyvän elinkeinon. Luulisi että kaikki ovat tyytyväisiä niin Jovain kun ”metsäproffakin”.
Tuohon ryöstöviljelyyn voi olla perusteita. Ainakin Ranskassa avohakkuualuelle leviää erittäin hankala ja sitkeä piikkipensas joka estää tehokkaasti uudistamisen. Sen vuoksi siellä murskataan maapohja aika syvältä ennen kuin uusi metsä istutetaan tilalle. Näin ainakin myrskytuhoalueilla. Siinä on varmaan myös syy miksi aukkohakkuita tuolla Keski-Euroopassa pyritään nykyään välttämään ja onhan eroosio tietenkin yksi syy myös.
En ole tutustunut noihin jenkkimetsiin mutta sen verran olen sarjaa katsonut että yhdesä kohtaa todettiin että palataan uudestaan pastalle hakkaamaan 30 vuoden aikana. Ei se metsänhoito siellä varmaan ihan persiilleen ole mennyt kun kierto on noinkin lyhyt.
Jovain: Jakovaraa on aina vaadittu olevan, oksanottajia riittää ja se loniminen alkaa jo metsästä. Diilihän on hyvä, mutta kannattavuuden kerrotaan olevan huonon, jää siitä vielä’ patruunallekin.
On siinä harvinaisen katkera kirjoittelija. Varmaan aika ahdistavaa elämää. Jos minulla olisi metsänomistaminen ja puun myynti noin katkeruutta aiheuttavaa toimintaa niin myisin kaikki maat jo pelkästään mielenterveyteni vuoksi.
Minusta kyllä metsälehti on tuonut aika hyvin esille näitä erilaisia metsänhoitotapoja. Jos nyt painotus on jaksollisessa kasvatuksessa niin eihän se sulje pois sitä etteikö muusta ole kirjoitettu. Kuten tuossa Timppa totesi niin lehden voi aina perustaa jos tuntee että on sellaista asiaa kerrottava josta ei tarpeeksi informaatiota rakenneta. Menstyminen sitten kertoo onko viestille tilausta.
Noista jk-metsien lahopuista sen verran että niitähän pyritään siellä lisäämään keinotekoisesti mm tekopökkeloillä. Näitähän ei jaksollisessa niinkään suosittu ainakaan aiemmin. Nykyään teen niitä silloin kun on sopiva haarapuu ja tyvestä ei saa myyntipuuta tehtyä. Se on totta että jos tekopökkelöitä ei tehdä niin lahopuuta ei juurikaan ole enemään jk-metsissä.