Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Itsekkin harkitsin pellettiä mutta ainakin meillä pelletin hinta noudattelee öljyb hintaa. Kun öljy kallistuu niin pellettikin kallistuu. Toisekseen meillä ei ole likeellä pellettitehtaita joten rahti on aika korkea. Pelletti tarvitsee myös tiloja ja siiloja säilytykseen. Yhden puuvaraston olisin voinut laittaa vaikka pellettivarastoksi mutta siirrot ”päiväsäiliöön” olisi ollut tehtävä. Kun varastot ovat eri rakennuksessa. Mitään siirtoruuveja en edes harkinnut.
Päädyin sitten maalämpöön ja nuo kompressorien kestävyys askarutti myös minua. Nyt sille on annettu 5 vuoden takuu mutta uskon että noin 10 vuotta on vaihtoväli. Varsinainen komressori ei ole nykyään kallis sen verran hinnat ovat alas tuleet. Koko lämmönjakoyksikkö maksoi 6 tuhatta euroa ja uskon että komressori on noin 2000 – 3000 hintainen. Muitahan tiloja tai välinitä ei tarvii uusia. Varaaja kestää kyllä ja uskon että reikä maassakin toimii aika pitkään.
Totta. Niin valtio subventoi aika moisella summalla hankintaa. Ajoitin työt kahdelle vuodelle. Ensimmäinen oli poraus ja putket pannuhuoneeseen. Toisena vuonna loput asennukset. Kyllähän siinä melkoinen siivu kotitalousvähennystä tuli. …..ei huono……
Kyllä olen tosi tyytyväinen ollut. Olihan niitä lvi-suunnitelmia jos jonkilaisia mutta parhaan heitti meidän putkimies. Insinööritoimistojen lvi-suunnitelmat olivat kuin suoraan sähkölämmitystalosta. Paras lienee se kun kehuttiin heidän järjestelmän ominaisuutta että siinä on tulistusyksikkö. Aloinen peräämään että mitä tuo tarkoittaa. He kertoivat että sähköllä esilämmitetään maasta tulevaa nestettä jotta hyötysuhde kasvaa. Sanoin että unohtakaa koko juttu.
Minulla vain oli neljä ehtoa suunnittelun pohjaksi. 1. Käyttövettä pitää tulla riittävästi. Kylmälle vedellä en pese. 2. Järjestelmä tulee sopia patteritaloon. 3. Menoveden lämpötila pitää olla maksimissa 58 astetta. Silloin lämpöä riittää varmasti. 4. Mitään lisälämmitystä ei laiteta. Maasta pitää lämpöä olla riittävästi. Suunnitelkaa niin että homma toimii. Valitettavasti meidän nuori putkimies oli ainoa tyyppi joka pystyi perustelemaan ratkaisut ja ehdot täyttyivät.
Anneli: Joutuuko Mm käyttämään kovilla pakkasilla maalämmön apuna puulämpöä eli takkaa tms.?
Niin vielä sen verran että investointina maalämpönä oli kallis (18000 euroa) . Mutta meillä tilanne oli se että aiempi puukeskuslämmitys oli jo tiensä päässä ja vaihtoehdoksi tuli joko uuden puulämmityksen laitto tai sähkölämmitys varaajiin tai sitten maalämpö. Me päädyimme jälkimmäiseen vaikka talossamme onkin patterilämmitys. Samalla päätin uusia koko pannuhuoneen jossa vain lähtevät putket jäivät entiselleen. Varaajia tuli kaksi (2 x 650 l). Toinen käyttövedelle ja toinen patterille. Tosin varaajat ovat yhteydessä toisiinsa kolmitieventiilillä jossa lämpöä otetaan toiseen jos tarve vaatii. Lämpöpumppu on Oilon 10 Kw, Kaivo on 170 m jossa vesipinta 164 m ja kolmella putkella. (kaksi ylös ja yksi alas). Näillä vermeillä päästiin noihin lämmityskustannuksiin joista kirjoitin. Järjestelmä ei ole tarvinnut mitään huoltoa. Kerran viikossa olen pannuhuoneessa käynyt ja katsonut että kaikki pelaa.
Polttopuita on mennyt noin kaksi mottia ja leivinuunia on lämmitetty silloin tällöin kovilla pakkasilla. Pihavarastot ovat puita täynnä joten lapuhommiin ei tarvii mennä seuraavaan 15 vuoteen. Lisäsähkö en ole varaajiin antanut vaikka vastukset niihin onkin. Ne ovat käsikäytöllä eikä automatiikalla.
Niin otetaan vielä tähän keskusteluun saksan malli jossa aukkohakuut ovat kielettyjä. Siinne jätetään harvapuusto ja maapohja muokataan. Sen jälkeen istutetaan 2000 – 4000 tainta /ha koska istutuksille on laitettava hirvieläimistä johtuva reservi. Mikäs mahtaisi tämä malli olla ja kuinka se soveltuu meille ? Tietääkseni Saksa on myös aikamoinen metsämaa joka jalostaa puuta aika paljon.
Hyvää tuossa Trumpin sooloilussa on että Suomelaiselle maataloudelle voi aueta hyväkin vientinäkymiä
Itse päädyin Tolopaisen kanssa samaan ratkaisuun että klapihommat saivat riittää. Talon puukeskuslämmitys tuli tiensä päähän kunnon puolesta ja siirryttiin maalämpöön. Nyt olen mielenkiinnolla seurannut lämmityskustannuksia ja talon (koko pinta-ala 166m2 , asunto pinta-ala 136 m2) kokonais sähkölasku kulutuksen osalta on ollu 36 – 73 euroa kuukaudessa + verkkomaksu.Minusta asuminen ei ole ollut kovinkaan kallista joten puulämmitykseen en enää siirry. Tuolla hinnalla lapujen teko ei oiken kiinnosta. Mutta jollekkin se sopii niin tehköön. Säästöjä siinä ei synny. Itselläni tuli puiden osalta enemmän kustannuksia kun rahdit jouduin maksamaan ja puut kävin tekemässä muualla paikkakunnalla.
Minusta AJ kommentti oli asiaa ja hommahan on juuri noin. Minusta on turha kiistellä asiasta kun metsälle asetettut tavoitteet on ihan eri kummallakin metsänhoitotavalla. Eli kirjoitellaan vähän eriasiasta. Jos puhutaan metsän tuoton maksimoimisesta niin jakollista kasvatusta tuskin mikään voittaa. Jos taas metsän kasvatuksessa halutaan painottaa egologisuutta eikä niinkään metsän tuottoa niin jk on erinomainen vaihtoehto.
Mutta kun sitten sekoitetaan mestänhoidon kaksi eria tavoitetta yhteen ja aletaan väittelemään niin silloin mennään pahasti ”metsään”. Samalla heitetään vuosikymmenien metsäntutkimus romukoppaan ja aletaan keksiä taas jotain uutta. Mutta eihän tästä ole kyse. Jk-metsien hakkuutapa on melko yleinen muualla maailmassa ja usein ainoa hakkuutapa. Joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse.
Tuo keskustelun aloitus otsikko on vähän väärä. Enemmänkin jk:n yleistyminen johtuu metsänomistajista. Hehän määräävät mitä metsiltään haluavat. Metsäneuvojat antavat sitä tietoa jota metsänomistaja metsiltään haluaa tietää.
Uskon että säätiö on hyvä omistusmuoto jos pinta-alaa on vain tarpeeksi. Säätiöiden tarkoitus alunperin oli olla yleishyödyllistä ja voittoatavoittelematonta toimintaa. Nykyään siitä on tullut erinomainen veronkierto elin jolla saadaan veroja kierrettyä ansiokkaasti. Nykyään puolueilla ja rikkailla on paljon säätiöitä joilla harrastetaan omaisuuden järjestelyitä ilman perintö ja muta veroja.
Petep:Jakeluauton työpäivä alkaa elintarvikepuolella monesti 3.00 ja se ei ole ihmisten hommaa pidemmän päälle.
No eipä tuo ole mikään ihmeellinen työaika metsäkonepuolellakaan. Aika usein kun viiden maissa menen koneelle niin ajokone jo pörisee metsässä puita kuskaten. No ehkä laiturien takahuoneita ei siivota mutta siivoomista saa harrastaa myös metsäkonepuolella. Monesti risuja tulee heiteltyä laanissa tieltä ettei autot niihin aja. En vieläkään muuta käsitystä etteikö ajokonekuskin työtä voisi rinnastaa jakeluauton kuljettamiseen. Olen jo toistakymmentä vuotta tehnyt näitä hommia ja luulen että jotain tiedän alasta.