Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Aika paljon Suomessa tehdään salassa pidettäviä kauppoja. Niiden tekoon on monta syytä. Yksi on että hintoja ei ilmoiteta kilpailijoille. Toinen voisi olla markkina-asemat. Tuskin tuossakaan puukaupassa salaisuuden tarkoitus on hiljentää myyjä vaan enemmänkin liiketaloudelliset syyt. ostaja on halunut pitää kiinni sopimuksesta eikä ole lähtenyt niitä julkisesti repimään kuten myyjä on sen tehnyt. Minusta myyjä ei ole kunnioittanut sopimusta ja jos sanomista työstä olisi ollut niin kärjäoikeus olisi ollut sellainen foorumi jossa asiat olisi puhuttu halki niin kuin ne ovat molemmin puolin.
Ja tämä vain ketun ansiota ? Uskokoon ken tahtoo. Uk-puistossa vuosien aikana tullut vaellettua vuosittain aika pitkiäkin aikoja. Havainnot eivät kyllä ole olleet samansuuntaisia. Lintukannat siellä noudattelevat valtakunnallista tasoa. Eli viime vuodet aika huonot.
Niin se oli vain esimerkki kuinka tulokset voivat olla erilaiset ja niitä sitten julkaistaan totuutena. Jokainen voi toki uskoa siihen julkaisuun mihinkä tykkää ja tuntee paremmin omakseen. Usein vain tahtoo olla niin että mitä useampi ”kellokas” asiaa toitottaa niin joku jopa luulee että se ainoa ja oikea totuus. Minä uskon että omilla pedoilla ei juurikaan ole vaikutusta lintukantoihin merkittävästi mutta kun vieraspedot saavat jalansijan ja sopiva egologinen lokero kun löytyy niin voi olla merkittävät tuhot kyseessä. Näistä vieraslajien huonoudesta Suomen luonnolle on paljon esimerkkejä niin kasvien, kalojen ja nisäkkäidenkin puolelta.
Uskon että jos täälläkin palstalla tämä ”myyrämafia” näkee selalisen tutkimuksen jossa todetaan että pienpedoilla ei ole merkittävää vaikutusta myyräkantoihin vaan kasvaneet myyräkannat johtuvat nykyisistä metsänkäsittely tavoista niin he eivät sanallakaan kirjoita tutkimuksesta koska se ei palvele heidän etuaan.
Nykyään kantokäsittelyvelvollisuus koskee kaikkia muita paitsi Lapin lääniä kesähakkuissa.
Nyt Anneli kirjoittaa asiaa. Näin ne väitökset ja totuus voi johtaa aika ihmeellisiin tulkintoihin. Olen lukenut myös sellaisen tutkimuksen että jos taimikko pidetään lehtipuuvaltaisena niin hirvet syövat vain lehtipuita, koska on meiluisampi ravintokohde, ja jättävät männyt rauhaan. Sitä sopii kokeilla voin taata että vaikutus on päinvastainen.
Niin tuolla Värriössä on tutkittu että myös kanalintujen alamäkeen on syynä kettukantojen voimakas kasvu. Tällaisia nämä tutkimukset ovat. Eräs tohtori sanoi vanhassa työpaikassa että 70 % väitöstutkimuksista on puhdasta ”sontaa” . Tavoitteena on saada vain tutkinto valmiiksi. Näitä kyseenalaisia väitöksiä ollaan nähty tälläkin keskustelupalstalla ja asian tiimoilta on paljonkin kirjoituksia ollut. Tiedä nyt mitä sitten uskoa. Jotkut vielä asiaa hämmentääkseen kopioivat lauseita tai kappaleita irti asiakokonaisuudesta ja julkaisevat niitä sitten omissa asiayhteyksissä. Itselleen sopivan päämäärän saavuttamiseksi.
Mittasin juuri että meillä on 70 cm lunta ja aikamoisen kova kerros välissä kun moton telin eturengas nousee hangen päälle. On siinä ketturievulla ja supikoiralla myyrien syönti työlästä kun pitää hangen alta myyrä kaivaa. Mutta kun on kerta tutkittu että kettu hoitaa homman niin hoitaahan se. Tutkimusta on uskottava koska niin on tutkittu. Täytyis vain käydä herättämässä ne supikoirat talviunilta myyrä jahtiin.
Taitaa olla kuitenkin Karjalan sudet ja hirvet pikkuisen eri asia kuin pohjoisen Keski-Suomen myyrät. Ehkä suurin ero voisi olla että niiden välissä ei ole 70 cm lunta.
En ole vielä sellaista arvoitsijaa nähnyt joka voisi tarkan tukkiprosentin ja sanoa puiden ollessa pystyssä. Monesti tukkimäärän ennustaa itsekkin ihan pieleen ennen kuin alkaa metsää puimaan. Joskus tulee enemmän ja joskus vähemmän. Me juuri hakkasimme 8 ha suoleimikon jossa harvennuksen yhteydessä avattiin ojalinjat. Ennustin mielessäni että tukkimäärä voisi olla noin 20 % luokkaa. Kun hakkuu alkoi oli prosentti alle 10. Vahoillat suomaila sekä laidunpohjilla ovat tosi vaikeita määrittää tukkiprosenttia edes 50 % tarkuudella. Saatika sitten pitäisi tarkempaan arvioon päästä. Paljonhan niitä ennustajia ja tarkanmäärän laskijoita löytyy mutta harva niistä kuitenkaan leimikon hakaa ja vastaa työstään.
Olen jonkin verran työssäni hakannut näitä jk-metsiä mutta vielä todella vähän. Niissä metsissä jossa olen työskennellyt niin poistuma on kohdistettu valtapuihin sekä myös osaksi on vähennetty pienempiäkin puita jos niitä on ryhmissä tai ovat osuneet ajourille.
Niissä metsissä joissa olen työtä tehnyt niin ei ole vielä taimettumista tapahtunut. Olen ymmärtänyt että taimettumisen odotetaan tapahtuvan vasta sen jälkeen kun hakkuu on suoritettu ja valoa ja lämpöä saadaan maan pintakerrokseen. Työnä jk-metsien hakkuu on aika haasteellinen ja edellyttää huolellisuutta työhön. Valtapuiden poistaminen pienempien puiden päältä on puuhaa jossa virheitä on helppo tehdä ja niitä tulee vaikka ei haluakkaan. Tarkka kaatosuunnan määrittäminen motolla ei ole niin yksikertaista kuin olettaisi. Usein pienemmistä poistuu oksia, latvoja tai sitten naarmuja tulee jätettäviin puihin. Toisaalta puiden siirto ajouran varteen katkottavaksi saattaa tehdä omat vahingot. Usein näitä vahinkoja pyritään välttämään tarpeeksi voimakkaalla harvennuksella.
Jk-metsän kasvatus on eräs vaihtoehto metsänhoidolle ja se saattaa sopia jollekkin jolla arvot ovat muita kuin pelkkä maksimoitu puun tuotto. Niissä metsissä joissa olen työkennellyt niin en usko että sellaisiin kasvuihin päästään joita niistä on odotetaan. Sen näkee sitten joskus….jos näkee.
Minusta noissa aijemmissa antinpojan kirjoituksissa sai sellaisen käsityksen että jk sopisi sellaisenaan läpin Suomen. Hyvä että asia tarkentui ja kyseessä oli pohjoisen alueen metsänkasvatus. Tilanne on siellä aika toinen kuin meillä täällä etelässä paksun kuntan alueella.
Olen visakallon kanssa samaa mieltä että olen parhaat marjasadot noukkinut juuri jaksollisen kasvun metsistä. En tiedä sitten kuinka paljon niitä yleensäkkin tarvitsee noukkia mutta oman perheen ja vanhusten talouden olen pitänyt marjoissa jo useamman vuoden.