Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Metsä-masa : Kuinka sinä arvoit kaadon ? Hienoa että ammattitaitoa piisaa noihin kaikkiin osa-alueisiin. Oman kokemuksen mukaan ei oikeastaan monikaan henkilö pysty vertaamaan moton työtä jos vertailuaineistoksi otetaan apteeraus painoarvoittain ja moton suorittama katkonta.
Saa sieltä koneesta muitakin listoja kuin tukkilistan ja mittaustodistuksen. Kai ihanne olisi että vastaanottaja ymmärtäisi listojen tarkoituksen ja tietäisi myös niiden heikkoudet.
Tukkilista kertoo vain sen mille mitoille tukit / kuidut ovat katkottu. Ne eivät kerro pätkääkään siitä miksi tukki ja kuitu on niihin mittoihin katkottu. Sen vuoksi tukkilistan luovutus on melko turha toimenpide. Se ei kerro onkon rungossa ollut sellaista vikaa jonka vuoksi tukin katkontaa on muutettu.
Asiaa tietämättömälle tukkilistan luovutus ei aiheuta kuin aiheetonta mielipahaa ja epäilystä tukin tarkasta talteenotosta. Jos haluatte katkontaa seurata niin menkään motojen kasoja tutkimaan. Se on ainoa paikka jossa asiaan voidaan reagoida. Pinojen tutkiminen pelkkien latvamittojen mukaan on turhaa ajan haaskausta ja osittaa vain sen kuinka tietämätön isäntä on tukin katkonnasta.
Tuossa pihkatapin keskimääisessä kappaleessa on totuuden siemen ja oikea aihe ihmettelyyn.
Jätkä:Nykyään kone ehdottanee järeästä rungosta lähes maksimipituista tyvipölliä ja seuraavastakin ehkä, jolloin huonohko latva ei anna tehdä 46 dm:n tukkia latvasta, vaan se tehdään kuiduksi.
Nyt sie jätkä taas joutavia höpäjät. Olen täällä kertonut useita kertoja että minimi latvaläpimitta on määrävä tekijä. Sen jälkeen tulee eri pituuksien painoarvot aptissa.
Ei missään nimessä omatoimiseksi yrittäjäksi, Mieluimmin johonkin yritykseen työntekijäksi. MOL.fi on täynnä työpaikkoja niin raivaussahahommiin kuin istutuksiin.
Olemalla yrittäjänä sinulla pitää olla jo erinomainen taito metsänhoitoon myös haastaville kohteille jossa hoitotyöt on jätetty tekemättä. Samoin sinulla täytyy olla tietämys kuinka hoitotyöt pitää tehdä että ne täyttää kemera-kelpoisuuden. Jos aloitat liian aikaisin yrittäjän ja otat kaiken vastuun työstä voit helpostikkin pilata maineesi ja työt loppuvay siihen.
Pelkän taimikon perkauksen oppii muutamalla tankilla kun joku neuvoo mutta metsurilla pitää olla taitoa muuhunkin. Sillä metsuri sen loppujen lopuksi sen metsän tekee ja päättää mitä ja miten se metsä kasvaa.
Yritystaloudessa kannattamaton toiminta on hyvin lyhytaikaista. Parikin vuotta tapiollista yritystoimintaa on niin pitkäaika että toimia pitää tehdä. Ilmeisesti silloin kun Kemijärven tehdasta lopetettiin niin tuotteiden näkymät olivat niin huonot että kannattavalle toiminnalle ei ollut näköpiirissä. Onhan Kemijärvi tehtaalle aika huonossa paikassa. Raaka-aine on pitkien kuljetusten päässä sekä valmis tuote vaatii kuljetuksia satamaan. Ehkä tehdaskin olisi tarvinnut lisäinvestointeja jota ei sillä hetkellä ollut järkevä suorittaa.
Muistaakseni ei oikeastaan muut kuin Kemijärveläiset kritisoineet tehtaan lakkaustusta mutta nyt jälkiviisaana voidaan nähdä muitakin vaihtoehtoja.
Ilman muuta noilla taksarakenteella on paljonkin merkitystä. Jos sahayhtiön urakoitsija tekee sopimuksen päätehakkuutaksoilla ja niillä saatavilla moteilla ja keskijäreydellä niin taksapohjan pääpaino on sitten niissä. Yleensä harvennuksia on niin vähän että sillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä ansiotasoon joten taksarakenne ei huomioi juurikaan harvennuksia.
Kun sitten sahayhtiö kiihdyttääkin ostoja harvennuskohteisiin sen vuoksi että yhtiö on aloittanut voimakkaamman vaihtokaupan selluyhtiön kanssa niin taksarakenne muuttuukin yrittäjälle negatiiviseksi kun harvennuskohteet lisääntyvät. Ilman muuta tämä aiheuttaa uudet neuvottelutarpeet. Tahtoo vain olla niin että yhtiöt eivät mielellään sopimuspohjia aukaise kesken sopimuskauden. Siinä sitä neuvottelua urakoitsijoille onkin ja perustelutkin ovat uusille sopimuksille.
Olen tämän joskus kirjoittanutkin että yksi tärkeimmistä jk:n tavoitteista on saada puumarkkinoille lisää puuta. Tämän kertoi eräs metsäkeskuksen toimihenkilö kun hakkasimme heille jk:n ”koulumetsää”. Hän oli sitä mieltä että tulevien tehtaiden vaatimaa puumäärää ei muuten saada markkinoille jos hakkuumuotoja ei laajenneta. Yksi vaihtoehto on jk hakkuu ja ne sopivat niille jotka vierastavat jaksollisen kasvatuksen hakkuita. Minusta jk (harsinta) hakkuista on paljon kokemusta joista Taneli on paljon kirjoittanutkin. Mutta onhan se eräs vaihtoehto muiden joukossa ja hyvä että vaihtoehtoja riittää.
Enemmänkin lienee kyse siitä että kuinka metsäkoneketjuja ohjataan ostajan puolelta. Nyt näyttää olevan villityksenä se että sahayhtiötkin alkavat ostamaan harvennuksia enenevissä määrin. Ajatus on siinä että näin saadaan vaihdettua puuta selluyhtiöiden kanssa. Selluyhtiöillä on nyt niin hyvä ”buusti” että kuidulla on tarvetta. Sahayhtiöt haluavat vastaavasti tukkia jota saavat vaihtokauppana selluyhtiöiltä. Ainahan tätä vaihtokauppaa on ollut mutta yleensä sahayhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita kuituvaltaisisista leimikoista. Nyt on toisin jos leimikko vain sijaitsee sopivalla paikalla.
Sen tiedän että sahayhtiöiden korjuupuoli ei ole kovinkaan lämmennyt ajatukselle kun taksoitus on suunniteltu päätehakkuiden varaan. Nyt kun hakkuukohteiden puulajikoot muuttuvat radikallisesti niin taksoitus onkin pielessä. Tästä on paljon ollut puhetta etenkin korjuuyrittäjien keskuudessa.
Timppa: Ongelma taitaa olla yleensä korjuuketjuissa, joiden kapasiteetti ei aina riitä harvetamisiin.
Tuollaista kapasiteettivajausta en ole vielä kuullutkaan. En ole vielä nähnyt yhtään sellaista kouraa motossa jolla ei pysty harventamaan. Jos kouran leveys on maksimissaan 1,5 m niin harvoin harvennuksessa jätetään puita tuon tiheämpään.
Kyllähän tuo mersun laatu on romahtanut. Sen totesi myös naapurin taksi joka oli vannoutunut mersumies. Sen jälkeen sille tuli Volvoja ja viimeinen taisi olla Skoda jonka se totesi taksikäytössä olleen kaikista vähävikaisin.
Mersu on mennyt siihen perisyntiin kuin muutkin että on alkanut käyttämään autossa samoja osia kuin muillakin merkeillä kuluja säästääkseen. On Nissanin voimasiirtoa ja moottoria sekä jarruosissa ranskalaista laatua. Ei siis ihme että kesto on romahtanut ja sitä myöten merkin maine.
Useimmat varmaan muistavat ”väyrysmersun”. Ei kai huonompaa laatua enää löydy mistään muualta kuin sitikalta.