Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta antinpojan vuodatus on turhaa. Kysehän on siitä mitä metsänomistaja omaisuudellaan tekee. Minusta kyse on samasta asiasta kuin jokainen järven rannalla oleva kesämökki pitäisi saada jokaisen kansalaisen käyttöön kohtuullisella korvauksella. En usko että kesämökkiläiset ovat tähän valmiita niin miksi sitten metsänomistaja ei voi tehdä sitä mitä omaisuudelleen haluaa tehdä. Jos hän haluaa suojella niin siitä vaan mutta jos hän haluaa harrastaa metsäntaloutta niin eihän sitä tule rajoittaa kuten ei muunkaan omaisuuden hoidon osalta.
Toisekseen vertailu suojeluista pinta-aloista eri maiden välillä on turhaa koska lähtökohdat kansalaisten välillä ovat erilaiset. Meillä on perinteisesti metsätalous ollut yksi kansantalouden kulmakivi toisin kuin muissa pohjoismaissa jossa metsätaloudella on ollut huomattavasti pienempi merkitys kansantalouteen. Samoin yksityismaiden pinta-aloissa on suuria eroja maiden välillä. Pääosa Ruotsin suojeluista pinta-aloista on valtion maita joita meilläkin on suhteessa suojeltu aika paljon samoin kuin kuntien ja yhteisöjen maita.
Ja kyllä niitä vanhoja metsiä tulee nykyäänkin. Alle 100 vuoden päästä on pirusti vanhoja kuusikoita joita nyt perustetaan metsänviljelyksen kautta. Kaskiviljelyn kautta ne nykyiset vanhat kuusikotkin ovat syntyneet ja näinhän se tapahtuu jatkossakin hieman nykyaikaisin keinoin vaan.
Alkaa jo ammattimiehen lonkat olemaan kuluneita kun kävelyä katsoo. Onhan niitä puita tullut sylissä kannettua joten eipä ihme.
Kyllä työvoimapulaa on lähes joka alalla. Hyvistä ammattimiehistä on pulaa ja vielä eläkkeelläkin kysellään josko palaisit takaisin. Minusta kokoajan ollaan sen ongelman edessä että väestön koulutus ei kohtaa työelämän tarpeita. Ihmisiä koulutetaan väärille aloille ja siten ammattiväestö vähenee. Hyvä esimerkki on muurarit. Nyt niistä on totaalinen pula lähes joka kaupungissa. Mutta tietääkseni muurareita ei enää kouluteta juuri missään.
Toisekseen on meillä myös sellaisia aloja edeleen jossa ansiotasot ovat surkeita. Nämä nollatuntisopimukset vain lisäävät työn määrän saatavuutta esim kaupan alalla joka taas kasvattaa huono-osaisten määrää. Tämän päivän lehdessä oli että nelilapsisen perheen yksihuoltaja pääkaupunkiseudulla tarvii lähes 3000 euron palkan että hän pääsee samaan kuin yhteiskunnan tuilla. Onhan se varmaan hankala lähtee nollatuntisopimuksella kaupaan töihin jotta työstä muodostuisi kannattava. En tarkoita sitä että kyseinen yksihuoltaja saisi liikaa vaan meidän sosiaalihuollon ongelma on edelleen ja myös jatkossa se että työn vastaanotosta muodostuisi kannattavaa. Mikään hallitus ei ole korjaukseen pystynyt tähän mennessä. Ehkä kanslaispalkka on ainoa joka sen korjaa.
Itsellä samoja havaintoja kuin edellä olevalla. Olemme paljon harventaneet korpikuusikoita niin ensimmäsitä kuin toista harvennusta. Yleensä kun mennään toiselle harvennukselle alkaa suon vestitalous olla jo liian märkää. Puiden pituuskasvu pysähtyy ja puut alkavat kuolla pystyyn. En tiedä olisiko tilannetta auttanut että piiriojitus olisi kunnossa jolla estetettäisiin valumavesien pääsy suoalueelle. Mutta ainakin niillä kohteilla missä olen työskennellyt niin uutta taimiainesta ei maapohjaan ole ilmaantunut. Itse olisin taipuvainen jaksottaiseen kasvatukseen ja sitten uudistaminen heti kun vesitalous alkaa olemaan huonolla kantimella. Harvemmin uudistusojitus on kannattavaa vasta kun päätehakkuun yhteydessä. Tämä nimenomaan korpikuusikoissa. Mäntyvaltaiset suot ovat sitten hieman toinen juttu.
No ei tuo Jessen toteamus ihan ”metsästä” ole. Itselläni on kolme vuotta vanha rangeri ja se todellakaan mene tyhjänä pelkällä takavedolla mihinkään. Mutta kun kytkee myös etuvedon päälle niin maastokulku paranee selvästi. Oman lisänsä tuo teitenkin luistonestot ja ajovakaudenhallinta joka rajoittaa menoa hangessa jonkin verran. Mutta nehän ovatkin tarvittaessa kytkettävissä pois.
Kyllähän tuo miisun purkautuminen on ihan aiheellista. Olen täälläkin jossain ketjussa kirjoittanut että tarjoushinnoittelussa pitää olla reilu peli. Eli jos kilpailutetaan niin kilpailutetaan oikein. Eihän se voi olla oikein että ne joilla on suuremmat verot ja sosiaaliturvamaksut laitetaan kilpailemaan niiden kanssa joilla maksut ovat huomattavasti pienemmät.
Se että valvona olisi joku ay-liike on minusta väärä koska nehän eivät voi yrittäjän tekemää työtä valvoa.
Metsähallitus on ”erinomaisesti” hoitanut homman niin että ne tekevät urakoistaan niin suuria että ne on saatettava EU:n kilpailun piiriin. Silloin tulee virolaisille tai puolalaisille oiva mahdollisuus tulla polkemaan hinnat ja vääristämään reilun kilpailun suomalaisia vastaan kun kulurakenne on ihan muuta kuin meillä. Se miksi he ovat toistaiseksi välttyneet korjuupuolen urakoista on usein ollut työn laatu, joka ei vastaa omistajan vaatimuksia. Metsänhoito ja istutustöillä vaatimukset ovat helpommin hoidettavissa ja kontroloitavissa joten sen vuoksi ne kilpailutetaan EU maiden kanssa.
Em systeemillä kyllä hoidetaan suomen metsureiden urakat sellaiseksi ettei kukaan niilä elä muuten kuin kesäajan. Juttelin parin virolaisen kanssa ja he sanoivat että heillä raivauksia tehdään vain talvisin joten he joutavat hyvin tulemaan kesäksi Suomeen.
AJ: Tämä ilmiö eli myyräkannan rajut vaihtelut voidaan ehkä estää rauhoittamalla myyränsyöjät, koska petouhkan alla ”myyrät rajoittavat liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä”
Meille tuohon taakse hakattiin kaksi seitsemän hehtaarin aukkoa jotka kasvaa hyvin heinää. Alueella pyörii yksi ”repolainen” jonka näinkin jokin aika sitten. Onhan sillä kohtuuton urakka pitää myyräkanta aisoissa kun lunta on 70 cm. Ilmeisesti ”repolainenkin” on heittänyt ”pyyhkeen kehään” kun talojen pihapiireissä pyörii.
Pelkällä typellähän tuo metsä ei kasva. Lepällä on myös sellainen ominaisuus , jonka jokainen metsänkasvatta tietääkin, että liika typen määrä maastossa aiheuttaa ravinnetasapainon vääristymisen. Sen vuoksi leppä ja kuusentaimikko ei minusta ole hyvä yhdistelmä. Joutomaan puuna se menettelee ja on hyvä lisä metsän monimuotoisuuteen. Leppähän on monen linnun ravintokasvi.
Se on totta että kaikista ei ole yrittäjäksi mutta kaikista yrittäjisitä ei ole työntekijäksikään. Aika harva yrittäjä alistuu työntekijän rooliin. Joten yrittäjäksi ryhtyvät ne joidenka persoonallisuuteen se sopii. Kummallekkin on käyttönsä ja oma paikkansa. Terveeseen yritystoimintaan kuuluu että työntekijä työllään maksaa palkkansa kuluineen sekä tuo myös tuloa yrittäjälle.
Kyllä ne meidän koneet ihan aamulla ulkoa laanista lähtee vaikka konella on tunteja 1600 h. Joka perjantain meillä ainakin päällysvaatteet pestään ja sitä varten on ihan oma kone kun rasva ja hydraulineste sotkisivat toisen koneen. En tiedä kuinka sotkuista homma oli 80 luvulla mutta puhdasta se ei ole nytkään. Pakkanen särkee letkuja ihan riittävästi ja öljyä tulee 300 baarin paineella ihan riittävästi pienestäkin vuodosta.
Se on totta että nykyiset urea moottorit eivät ole nokisia mutta kun pakkasta alkaa olemaan lähelle parikymmentä astetta niin joka jumalan summeri huutaa ja moottori ilmoittaa häiriöitä, Ennen moottorit tosiaan toimivat kun nämä nykyiset hilavitkuttimet tulivat niin pelleilyksi meni. Ennen moottori oli luotettavin koko metsäkoneessa mutta nykyään on se joka eniten renaa.