Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Nimenomaan sitä tarkoitin että reviirialueelta / elinalue jota kettu hallitsee se häätää muut urosketut alueelta. Urosketulla on oma alue jossa pääosin ravinnon hankii. Narraskettu ei ole niin reviiriuskollinen joka onkin luonnollista lisääntymiseen liittyen. Hyvä ravintotilanne pienentää reviiriä kun taas huono ravintotilanne laajentaa sitä. Sama ilmiö on ihan kotikoirallakin joka muodostaa oman reviirinsä piha-alueelle. Jossain vaiheessa nuoret ketut (pennut) häädetään reviirialueelta ja ne perustavat oman reviirin. Jos reviiriltä poistetaan kettu niin uusi kettu paikkaa aukon aika nopesti. Sama tilanne on mm metsäjäniksellä. Jos alueelta ammutaan kaikki jänikset niin vuoden sisällä uudet jänikset tulevat tilalle.
Se on totta että ennen ketut ammuttiin hyvinkin tarkaan mutta silloinkaan sitä ei saatu tapettua sukupuuttoon vaikka tietääkseni pysyvää rauhoitusta ei ollut kuten hirvien osalta aikoinaan.
Tuota oppisopimusta ja ammattikoulua ei voi oikein verrata toisiinsa. Ammattikoulutuksessa on niin paljon muitakin yleisivistäviä opetusaineita kuin mitä oppisopimuskoulutuksessa on. Toisekseen ammattikoulutusjärjestelmä opettaa paljon enemmän oppilaita määrällisesti kuin oppisopimuskoulutus joten metsäkonepuolella varsinaiset harjoitusjaksot koneiden kanssa joutuu jakamaan useammalle oppilaalle. Joten varsinainen ajo-opetukselle jää paljon vähemmän aikaan / oppilas. Oppisopimuskoulutuksessa on enemmänkin jonkin alan täsmäkoulutus jossa henkilölle opetetaan suppeasti tietyn alan tärkeimmät tehtävät.
Uskon kuitenkin että ammattikoulutuksella on sijaa ja varmaan se antaa paremmat pohjat jatko-opinnoille kuin saman alan oppisopimuskoulutus. Ongelma vain on siinä että monellakaan nuorella ne opiskeluvalmiudet ja kiinnostus ei ole sitä luokkaa ammattikoulussa kun ne pitäisi olla.
On noilla ketuilla vaan melkoinen urakka pitää myyräkanta kurissa. Jos kuvitellaan että jokaisella aarilla on keskimäärin hyvänä myyrävuotena vähintään yksi elukka niin melkoisen urakka siitä ketturievulle muodostuu kun se yrittää pitää kannan kurissa kun nousukausi myyräkannassa alkaa. Vielä kun tiedetään että kettukin ja monet muutkin pienpedot ovat reviiriuskollisia asukkeita ajaen muut ketut reviiriltään niin syöntiurakka vain kasvaa. Sitten kun tiedetään myös että pedot ovat ravinnon suhteen opportunisteja eli ottavat helpoimman ravinnon käyttöön mitä on tarjolla niin huoli myyräkannan ylläpidosta vain kasvaa. Jos lounaslistalle ilmestyy vaikka jokin helposti saatava haaska tai vahingoittunut eläin jonka saaminen saaliiksi käy vaivattomasti.
Luulisi jo vähemmälläkin biologian tuntemuksella käyvän selväksi että pienpedoilla on merkityksetön vaikutus myyräkannan kasvuun kun nousukausi alkaa. Toisekseen metsästyksellä ei ole tähänkään mennessä saatu kettukantaa hävitettyä eikä muutenkaan pienpetojen määrää vähennettyä. Päin vastoin. Uusia lajeja on levinnyt ja määrät ovat kasvaneet.
Ihmettelen vain tuota AC:n liturgiaa joka kestää ja kestää….. Vielä jotenkin sen ymmärtää jos AC itse uskoo omiin juttuihin mutta että joku muukin alkaa olemaan sitä mieltä. Olis varmaan paikallaan hieman tutustua uudestaan niihin peruskoulun biologian kirjoihin ihan näin aluksi.
Tuohon petojen ylläpitovelvoitteeseen voi todeta että kun ihminen on nykytoimillaan muokannut luontoa sellaiseen malliin antaen joillekkin eläimille suhteellisen suuren edun lisääntymiseen kuten hirville ja myös myyrille niin petojen lisäyksellä asia ei pelkästään hoidu. Sen vuoksi myyrille on kehittynyt sairaudet jolla kanta jossain vaiheessa romahtaa. Hirvien osalta on velvollisuus ihmisellä kun niitä ei yhteiskunta voi antaa petojen hoidettavaksi seurannaisvaikutuksen vuoksi. Itse olen havainnut että meillä hirvikärpäsetkin ovat vähentyneet vaikka hirvikanta on edelleen hyvä. Liekö sinnekkin luonto järjestänyt jonkun vitsauksen kannan kurissapitämiseksi. Sen näkee sitten joskus.
Samaa olen ihmetellyt itsekkin. Mutta usein siinä on synergiaetua niin että hoidetaan joku matsänhakkuu toimenpide ja siinä sivussa työnnetään raivaus kun urakan voi maksaa kätevästi puunmyyntituloilla. Monelle kaupunkilaismetsänomistajalle mieleinen toimi. Voihan siinä raivaukselle hintaa tulla mutta onhan se helppo homma ja vaivaton.
Tuossa tuttavalle mhy hoiti melkoisen harvennusurakkaanja työnsivät mukaan ojitusta useammalle hehtaarille. Ojat olivat vielä hyvässä kunnossa muutenkin mutta ei muuta kuin ojia perkaamaan. Onneksi metsänomistaja tuli järkiinsä ja perui ojitusurakan. Liput näyttää olevan vieläkin ojien päissä että suunnitelma oli valmiina. Markkinatalous houkuttaa sellaisiinkin toimiin mikä aina ei ole järkevääkään kunhan maksaja vain löytyy.
Itse tein 13 snt/kpl + alv ja isäntä oli kuljettanut laatikot aukon laitaan.
Noinhan se meni kuten pihkatappi totesi. En nyt suuremmin raivauksen menetystä harmitellut. Töitä oli riittävästi muutenkin. Mutta jos tarjouksia pyydetään niin olisihan se reilumpaa että pyydetään tarjoukset ja sitten katsotaan kuka sen saa. Mutta jos lähdetään ”huutokauppaan” niin huudatetaan sitten kaikkia joilta tarjous on pyydetty. Sehän olisi reilua. Nythän isäntä pyysi minulta tarjouksen ja tinki sillä mhy:n tarjousta alaspäin. Nyt vain harmittaa että tuo mhy:n yrittäjämetsuri joka raivasi sen sillä 270 eurolla/ ha niin varmaan joutu tinkimään omasta taksasta. Poistuma oli niin suuri että heinän niittämiseksi alue meni. Varmaankin mhy:kin kate pieneni jonkin verran mutta yhtä kaikki kumipikin siinä tinki.
Pahinta lienee että minun tarjouksella se mhy:n metsuri teki sellaisen työn jossa ei tienestiä syntynyt. Alueen vesakko oli sellaista että ”mestari artokaan” ei olisi hehtaaria tehnyt päivässä. Sitä se metsuri kritisoikin että aikaa meni kohtuuttomasti.
Niin osallistuin viime kesänä tarjouskilpailuun erään 4 ha aukon raivauksesta. Mhy tarjous oli 350 euroa / ha. Itse tein tarjouksen 310 euroa/ ha tietämättä että mhy oli tehnyt tarjouksen jo ennen. Isäntä kertoi mhy:lle että heillä oli kilpaileva tarjous 310 euroa/ ha ja mhy laski hehtaarihinnan samaan. Isäntä otti raivauksen mhy:ltä kun sai minun tarjouksen avulla hintaa hilattua alaspäin.
Kun työmaa sattui olemaan aika lähellä niin piipahdin katsomassa metsuria joka oli kyseisellä kohteella raivaamassa. Hän sai raivauksesta 270 euroa/ha ja totesi että hän ei tienaa työllä yhtään.
Näin se käy markkinataloudessa.
Tuosta on lienee turha tivata että näätä kanta tai mikään mukaan petokanta vaikuttaisi jotenkin myyräkanan kasvuun. Myyrä lisääntyy hakkuuaukella lumen suojassa sellaista vauhtia että paikalliset ketut eivät millään pysty tapeeksi kantaa verottamaan. Ja noita hakuuaukeita kyllä piisaa…..
Näinhän se on että olemme metsänhoitomaksuista vapaa ja mhy on ihan normaali metsäpalveluyritys jolla on oikeus harjoittaa mm puukauppaa niin kuin kenellä tahansa. Mhy:n jäsenmaksu on vain yhdistyksen jäsenmaksu jolla saa joitain etuja jäsenmaksun vastineeksi.
Olet oikeassa Tolopainen se jäi mainitsematta. Peruste on siinä että vieraat motot eivät ole tehtaan kontrollissa joten mittaus silloin tehdasmitalla. Mutta mikäs se estää etteikö ostaja voi tilittää puitaan motomitalla jos hän välittää puut jollekkin sahalle. Näin tekee mm mhy:n korjuupalvelu joka välittää puun edelleen mutta maksaa isännälle puut yhdistyksen urakoimalla koneen motomitalla.
Yleensä on vain niin että ”villinkoneen” tekemät puut menevät tehdasmitalla koska ostaja ei luota siihen että koneet ovat sellaisessa tarkuudessa että ne olisivat luotettavia koska eivät ole kontrollin piirissä. Mistään muusta ei ole kyse.