Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Se on totta. Eipä täällä keskisessä suomessa ole näkynyt. En ainakaan minä yhdellä kertaa. Ruotsin Lapissa olen joskus nähnyt toistakymmentä mutta en puissa vaan olivat tiellä sorastamassa kun oltiin metsälle menossa.
Arto: Lisäksi on paljon työntekijöitä jotka eivät haluakaan tehdä kuin puolivuotta töitä etelä-Suomessa. Talveksi palataan kotiseudulle pilkkimään päivärahalla……..Oletko kateellinen, Tuollainen elämä ihanaa.
Uskon että vitsinä arto tuon heitti mutta ei kai nuo maksettavat työttömyyskorvausrahat tule muilta kuin maksavilta veronmaksajilta. On luonnollista että maksavat veronmaksajat odottavat edes jonkilaista vasinetta rahoille. Tuo miisun yksihuoltavuodatus oli taas sieltä sovinistisuuden huipulta. Meidän perheessä vaimo oli yksityisyrittää ja kyllä nuo päivähoitohommat ja sairaan lapsen hoito jäivät ihan miesten hoidettavaiksi. No onneksi ei enää kun lapset ovat pesästä lentäneet. Nyt sitä joutaa reissata vaikka työpaikan perässä.
Jovainille tiedoksi että tukkien osalta jokainen saha mittaa tehtaalle tulevat tukit niin omilta motoilta kuin vierailta motoiltakin tehtynä. Se on totta että metsänomistaja saa maksun motonmitalla mutta tehtaat kokoajan kontroilivat että motot hakkaa oikein. Jokaisesta kuormasta tulee raakkiprosentti, kappalemäärä sekä kuutiot urakoitsijalle tai ostomiehelle. He sitten välittävät tiedot motoille kuinka hakkuu on sujunut.
Kuidun osalta punnitaan nykyään jokainen kuorma jonka perusteella auto saa hinnan puista. Isäntä saa kuitenkin puista maksun motomitalla.
Mulla oli kanssa kerran ihan uusi jonseredin saha. Lainasin sitä eukon veljelle koska hänellä oli iso pintalautakasa ja se piti katkoa polttopuiksi. Hän sitten päästi kasan päästä sopivia lapuja viikon verran. Sen jälkeen siitä sahasta loppu tyhjäkäynti ja ihan samalailla kun jätkälläkin se viimeistään silloin sammui kun hipasi kaasuun. Mitkää säädöt eivät auttaneet ja viimeinen vihje viasta kuulin juuri kun heitin sahan romukoppaan oli että lohkon valurunko oli lämmöstä vääntynyt että päästä stefoista ilmaa läpi. En tiedä pitikö paikkansa mutta minulle se saha riitti ja vaihdoin saksalaiseen merkkiin.
Pienpetojen metsästyspaine vaihtelee hyvinkin paljon eri puolilla kuntia. Osassa on aktiivisia pienpetojen metsästäjiä ja toisaalla niintä ei juuri jahtaa kukaan kuten meillä päin. Tietääkseni meidän alueen metsästysseurassa ei olla kovinkaan innokkaita pienpetojen metsästäjiä vaikka voisi hyvinkin olla. Mitään suurempaa myyrä vaihtelua muihin alueisiin en ole nähnyt tapahtuneen vaikka pienpetoja pitäisi näillä nurkilla löytyvän. Se mikä meillä on silmiin pistävää niin kanalintuja on todella huonosti jos ollenkaan.
Liekö syy sitten pienpedoissa tai säässä tai kaikissa niissä yhteensä.
Tuohon AJ:n komennttiin että silloin kun julkaisin Värriön kommentin täällä sivulla heidän päiväkirjastaan niin siinä tutkijat totesivat että kettukannan kasvu on vähentänyt kanalintukantoja tuolla alueella. Asia ei ollut mikä ”mutu” juttu. Toisekseen nuo linnnut joita heidän päiväkirjan kuvissa on ovat usein samoja lintuja kuten kanalinnut paikkalintuina ovat. Havainnot ovat vain eri päiviltä.
Myyräkannan lisääsntyminen on niin voimaksta ettei sitä voi estää mitenkään. Pienpetojen lisääntyminen tulee aina niin paljon viiveellä ettei se ehdi vaikuttaa suuntaan eikä toiseen. Ainoa joka nopeasti voi jotenkin paikallisesti vaikuttaa on pöllöt / haukat. Niiden pesäpönttöjen sijoittaminen hakkuuaukean laidoille voi olla jotain merkitystä. Ainoa joka totaalisesti vaikuttaa myyräkantaan on taudit. Ne siivovat kannat järkevän kokoiseksi kun kanta on päässyt liian suureksi.
Tuolla AC valisti tapanasa mukaan pienpetojen vaikutukssta metsäkanalintukantaan. Hänen esimerkkinään on ollut Värriön tutkimukset. Nyt kuitenkin Värriössäkin on todettu että Värriön alueen huonoon kanalintukantaan on vaikuttanut voimakkaasti kasvanut kettukanta. Tästä linkitinkin muistaakseni keväällä tiedotteen näille sivuille.
Minusta on hieno asia että verorahoille velvoitetaan edes joku vastine. Minusta jos asia on niin suuri niin voisihan ay-liike maksaa erotuksen työttömälle. Pahinta on että työtön passivoituu eikä ole halukas hakemaan työtä. Meidän perheessä on yksi tällainen tapaus ja kun kysyin että kuinka tuo ”sanktio” vaikuttaa niin hän totesi että ei ole mitään merkitystä. Summa on niin pieni.
Enemmänkin lienee kyse periaatteesta ay-liikkeen ”hännän nostosta”. Tuo päivähoitokysymys ei nyt taida olla ihan joka paikassa noin vaikea kuin miisu totesi. Meillä löytyi pojan perheen lapsille viikossa päivähoitopaikka hänen lapsilleen kun toinen vanhemmistakin sai työpaikan.
Enemmänkin tuossa hallituksen ”piiskassa” on kyse siitä että ihmiset alkaisivat tossissaan miettimään sitä että voinko työllistyä mihinkään minun nykyisellä ammatilla vai tarviinko uuden koulutuksen jossa työllisyys on parempi. Uskon että kyllä niitä työpaikkoja löytyy kunhan ammattiosaaminen ja tarve kohtaa. Mutta eihän ne kohtaa jos ei ole halua itseään kouluttaa. Se että laitetaan kymmeniä työpaikkahakemuksia sellaisiin työpaikoihin jossa ammattiosaaminen ei kohtaa niin ei ole mikään ratkaisu työttömän työllistämiseen.
Haapa on tärkeä puu metsän egologian kannalta. Mitä suurempi haapa on metsässä sen suurempaa eliöstöä se ympärillään kasvattaa. Itse olen taipuvainen jättämään hyvällä paikalla olevat haavat pystyyn harvennuksilla. Minusta se on hieno puu ja ansaitsee paremman arvostuksen.
Tosin taimikossa ei paljonkaa haavoista perusta mutta kun ollaan jo toisessa harvennuksessa ja siitä eteenpäin tai jättöpuuna niin haapa on hieno puu ja tärkeä elinympäristölle,
Ilman muuta leimikon sijainnilla, puu keskikoolla ja kuljetusmatkalla on vaikutusta puusta maksettavaan kuutiohintaan. On ihan luonnollista että saaripuusta tai kaukana jalostuspaikasta saatavasta puusta ei voida maksaa sitä hintaa joka lähellä jalostuspaikkaa olevasta puusta maksetaan. Jos näin tehtäisiin niin silloinhan lähellä jalostuspaikkaa olevat metsänomistajat subventoisivat muita metsänomistajia puunhinnoilla.
Toisaalta kyllähän tätäkin subventointia tapahtuu siinä mielessä että vähän puuta myyvät tahot saavat lähes saman hinnan kuin suuretkin metsänomistajat. Jos kilpailu olisi oikein raakaa niin puun kuutiohinta määräytyisi sijainnin, koon ja kuljetusmatkan lisäksi hakattavasta puumäärästä. Nythän ei ole suurtakaan eroa yli tuhannen motin kaupassa versus 150 motin kauppa.
Uskon että jovain ja LV:n korjuun ja kuljetuksen vapauttamisella yhtiöiden urakoinnista vapaaseen urakoinnin valintaan tapahtuisi niin että hyvällä paikalla sijaitsevat suuret puunmyyjät saisivat reilusti kovemman kuutiohinnan ja sitten pienet hakkuukohteet jäisivät hakkaamatta tai sitten niiden korjuu ja hakkuuhinnat muodostuisivat niin suureksi että kuutiohinta olisi olematon metsänomistajalle. Siinä olisi sitten tietenkin joillekiin ”korpialueen” maanviljelijälle jonkinlainen mahdollisuus talviaikaiseen tienestiin. Mutta olisiko maanviljelijän korjuu edullisempaa niin tuskimpa vaan mutta työlliyysvaikutus on kiistaton jota LV:kin tutkimussessaan mainosti. Mutta onko puunmyyjä se oikea taho joka rahoittaa toiminnallaan korpialueen maanviljelijät ? Ei minusta.
Kyseinen menetelmä vähentäisi puun toimituksen luotettavuutta joka on avainasemassa teollisuudelle samoin kuin hintakin portilla. Uskon että teollisuus tulisi korvaamaan puuttuvan puumäärän vielä voimakkaammalla tuonnilla niin kauan kuin tehtaat ovat siinä kunnossa että puuta haluavat. Sen jälkeen tehtaat rakennettaisiin sinne jossa raaka-ainetta on saatavissa kohtuuhinnalla ja luotettavasti. Minusta nykyinen malli on kuitenkin aika hyvä. Puuta saadaan toimitettua ja hintakin muodostuu kohtuulliseksi ja pienetkin puumyyjät saavat tuotteensa kaupaksi kohtuullisen hintaan.
Niin minusta jovainin isännätön raha on sellainen että kun metsänomistaja ei voi tai ehdi tehdä metsänhoito tai hakkuu tehtäviä niin hän kilpailuttaa ne. Jos parhaan tarjouksen tekee jokin yhtiö ja se taas siirtää työn aliurakoitsijalle on maksetun urakkahinnan ja aliurakoitsijalle maksetun työn hinnan erotus isännätöntä rahaa.
Mutta sitä en tiedä mitenkä asia yleensä muuten voidaan hoitaa jos metsänomistaja ei itse työtään voi tehdä. Tarjoaja antaa työlle hinnan ja metsänomistaja joko hyväksyy tai hylkää tarjouksen. Sitä kuinka tarjoaja laskee hintaa jos hinta on liian kallis niin on neuvottelukysymys. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä niin joko sen tekee sitten kuitenkin itse tai jätetään tekemättä. Näinhän se kapitalisessa järjetelmässä homma toimii.
Vaikeatahan se on tarjojalle perustella että sinun tekemäsi työ on 30% liian kallis että laske hintoja. Jos minun pitäisi taksaa tuolla prosentilla laskea niin sahat jäisivät naulaan. Ei se tuntipalkka ole kummoinen nytkään pakollisten kulujen jälkeen. Mutta ilmeisesti jovainin henkilökohtaisessa palkassa on tuon kokoinen lisä jonka hän voisi vähentää ja olettaa että kaikilla on sama tilanne