Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mitä kauppaa jovain tarkoitat kun sanot että kauppasopimuksen vastaista kauppaa harrastetaan ? Ymmärsin aluksi että tarkoitat nimenomaan yhtiöiden välistä puiden vaihtokauppaa. Asia ei ilmeisesti olekkaan näin eli mistä kaupasta nyt on kyse ? Paljon kritsoimasi yhtiöiden harrastama keskitety korjuu ei tietääkseni sellaista vääristettyä kauppasopimuksen vastaista kauppaa kun sitä ei kauppasopimuksessa mitenkään sovita.
No eihän se ole varsinainen pienvesi niin kuin purot, lähteet ja norot ovat. Tarkoitus kuitenkin on säilyttää tyypillinen ilmasto kyseiselle vesialueelle. Sitä me käytämme sanaa pienilmasto. taisin kirjoittaa väärin. En tiedä onko ohje ”heiluva” mutta ainakin minulle ja monelle muullekin kuskille ne ovat ihan toimivat. Eikä ole tarvinnut vielä selvityksiä metsäkeskukselle tehdä. Saatika olla raastuvassa.
Siitä olen samaa mieltä että nauhoituksia on kaikenlaisia. Joskus niitä on järvien rantapuissa jotka ovat jo kallellaan järveen. Mutta aina ei voi onnistua vaikka intoa ja halua olisikin.
Samoin olen 1600 taimen kannalla. Uskon että kun maapohja on savinen niin kasvupohja ei varmaan ole helpoin lähtemään. Itse olen myös noita seniori-istuttajia eikä näin motossa talven istuneena ole lähtökunto parhaimmillaan. Viime vuonna pääsin hehtaariin päivässä eli noin 1600 tainta. Maa oli helppoa istuttaa, mutta onko tuolla niin väliä montako niitä mättää. Savipohja ei ole mitenkään helppo istuttaa ja taimien sijoittamiselle oikein kannattaa käyttää aikaa. Hosumalla harvoin saa hyvää tulosta.
Itse en enää suosi kaksois vakkoja ja käytän yhden puolen vakaa johonka laatikko mahtuu hyvin kerralla. Tärkeintä minusta lienee nopealle istutukselle että taimilaatikot sijoittaa alueelle niin että mahdollisimman vähän tulee edestakaista kävelyä. Ennakkosuunnittelu tässäkin kannattaa tehdä.
Noista koivuista sanoisin että harkitse tarkaan mitä jätät kasvamaan. Pahinta lienee se että ne pääsee ylispuu vaiheeseen jolloin joudut koneellisesti ne poistamaan ennen kuin kuusikko on harvennuksen tarpeessa. Se on yllättävän iso alue jonka koivu tarvitsee ettei se varjosta tai piiskaa kuusia.
Eikö tuo kymmenen senttiä kauttaaltaan ole jo ympäristön vahingoittamista enemmän kuin lannoittamista ? 🙂
Tuohon ylläolevaan vielä lisäksi. Motomiehen päätökseen ei voi vaikuttaa esteettinen vaihtoehto näkyykö järvi vai ei . Sitä mahdollisutta ei tietääkseni ole määritetty käsittelyohjeissa. Toisekseen ei sitäkään että tuleeko tuulenkaatoja vai ei. Tuulenkaatojen osalta on jopa toivottavaa että niitä muodostuu on ne sitten ryteikön näköisiä tai ei. Kuten totesin niin isäntä voi omalla vastuulaan hakata kuinka haluaa mutta meitä palkkamiehiä ohjaa lait ja määräykset jota on noudatettava haluaa sitä isäntä tai ei.
Puron ja jokivarsien hakkuita ohjaa metsälaki 10 §. Järvien ja lampien hakkuita taas ohjataan metsähoitotosuosituksissa sekä tietääkseni sertifikaatti määrittää niitä myös. Itse asiassa tuolla työhommissa suojavyöhykkeitä käsitellään samalla tavalla yhtälailla virtaavien tai seisovien vesien osalta. Ohjeiston mukaan suoja-alue on noin 15-20 m. Sitä ei ole tarkasti määritetty mutta yleinen suositus on tuota luokkaa. Kyse on ns pienilmaston vaikutuksesta ja se voi olla varjoisilla puolilla pienempi kun taas paahteisilla puolilla pitää suoja-alue olla suurempi. Käytännöksi on muodostunut noin 15-20 m vyöhyke kun tulkinta on noinkin epämääräinen niin se on muodostunut noin puomin mittaiseksi alueeksi. Usein on ollut että lähteiden osalta suoja-alue on hiukan pienempi koska pääosin lähteet sijaitsevat jo valmiiksi kosteassa ilmastossa ja varjoisilla alueilla.
Ohjeethan eivät kiellä suoja-alueen hakkuuta ja jopa suosittelevat sitä. Tavoitteena on pienilmaston syntyminen ja ylläpitäminen ja se usein vaati mm ylispuiden varovaista poistoa. Se jää sitten motomiehen harkittavaksi millaisen hakkuun se kohteelle tekee vai tekeekö ollenkaan. Viimekädessä ely-keskus tulkitsee onko tehty toimenpide ollut ohjeiden mukainen. Päätökseen ei voi vaikuttaa metsänomistajan tahto tai halu alueen hakkuuseen. Sillä motokuski se viimekädessä vastaa alueen puuston harvennuksesta. Pari viikkoa sitten oli minullakin joenvarsi leimikko jossa isäntä halusi että harvennus tehdään jokeen saakka. Itse en siihen suostunut ja myös perustelin kieltäytymisen. Sanoin että isäntä itse voi hakata niin kuin haluaa mutta minä en sitä hakkaa niin kuin hän pyysi. Siinä kohteella harvennus olisi ollut niin suuri että pienilmasto olisi muuttunut varmasti.
Mitä onko jätkä suorittanut kasvatustieteen apron ? Nyt on opit unohtuneet johonkin tuon koulun jälkeen. 🙂
Ei ne sitten yhtään lähemmäksi enää päässeet toisiaan. 🙂
Kyllä ne MH:lla valvovat hakkuuta kuten muuallakin. Ei ne sen kummemmin hyväksyä tukkia kuitukassassa jos ei ole perusteita.
Tahtoo vain olla että tarvittavaa kielitaitoa ei kaikilta löydy ja siten palkkaaminen Lappiin on haasteellista. Samoin asuntotilanne on aika vaikea joillakin paikkakunnilla. Sinne Lappiin tahdottaisiin kielitaitoisia ammattilaisia ja niille on kysyntää etelässäkin.