Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Eihän tuo sähkölinjojen reunametsien hakkuu ole ihan sama kuin normaali hakkuu. Joten korjuukustannukset ovat aika suuret. Sen vuoksi hintakaan ei varmaan ole samaa luokkaa.
Tuo Timpan mainitsema virolaisten työskenetely onkin hoidettu virossa niin että siellä sadaan työttömyyskorvausta muistaakseni reilut 150 euroa kuukaudessa. Ja olikohan se kolmen kuukauden jälkeen ei saa mitään korvausta. Joten se laittaa aktiiviseksi jokaisen jepen. Meillähän asia on hiukan toisin.
Eipä taida oikein mistään löytyä sellaista sahaa että ainakaan jätkän mainitsema tyvipölkky tuon kokoluokan puusta menisi läpi. Taitavat olla jo sorvipölkkyjä. Mutta tottahan se on että paljonhan ne painaa eikä monellakaan tilakuormaimella tuollainen nouse kyytiin.
Ei muuta kuin perämetsään aukko ja autokaupoille. Onhan se kallis auto pitää mutta eihän ihan joka mutkassa samanlaista tule vastaan.
Olen myös AJ:n linjoilla. Kyllä varmaan jatkossa joudutaan sosiaaliluukun kautta avustamaan pienipalkkaisia. Katsotaan tuoko kansalaispalkka kokeilu mitään uutta asiaan. Olen hallituksen kanssa samaa mieltä siitä että voisi ne pitkäaikaistyöttömät vähän itsekkin olla kiinnostuneita työllistymään. Vaikka sitten uudelle kouluttautumaan jos työnsaanti nykyisellä ammattitaidolla on vaikeaa. Kannatan ehdottomasti hallituksen linjauksia.
Onhan se nähty täällä metsäkonepuolellakin. Koulutettu on paljon väkeä mutta hyvistä kuskeista on aina pulaa. Siihenkin ei ole kuin yksi lääke. Yrittäjiä on autettava työharjoitteluajan kulujen kattamisessa tai sitten on niin että harjoitelijoille ei voida palkkaa maksaa. Nykyisen TES:n mukaan harjoittelijat saavat sellaista palkkaa että kouluttaminen yrittäjälle on runsaasti tapiollista. Ei ihme että kukaan ei lähde harjoitteluun kun palkkaa ei tarjota eikä olla valmiita ottamaan vaikka lainaa siksi aikaa kun harjoittelu kestää. Minusta hyvä lääke on sama kuin on armeijan lentäjillä ka muillakin. Jos harjoittelija otetaan taloon töihin hän tekee palvelussitoumuksen palvella työnantajaa vaikka viisi vuotta tai sitten maksaa koulutuksesta aiheuteuneet kulut työnantajalle. Korvaus olisi useita kymmeniä tuhansia. Silloin yrittäjä voi ottaa sen riskin että se kouluttaa itselleen kuskin ja myös saa siihen panostetun hyödyn yritykselleen.
Empä usko että Suomessa tullaan koskaan hyväksymään vapaa metsätysoikeus hirvien osalta. Minusta sellaiset puheet voisi lopettaa jo alkuunsa ja alkaa kehittämään toimintaa nykyisten seurueiden ja riistanhoitovirkamiestan välillä. Vapaassa hirvien metsästysoikeudessa on hyvin paljon riskejä joita johdetulla metsästystoiminnalla pystytään eliminoimaan että eiköhän nykyinen toiminta vielä jatku pitkään.
Siinä ole samaa mieltä että hirvikanta saadaan tuhottua vapaalla metsätysoikeudella ja niinhän se on aikoinaan tehtykkin kuten on käynyt myös suurpetojen osalta. Eiköhän karhukantakin saatua tuhottua Suomesta melkein totaalisesti viime vuosituhannella.
No kun se muokkaus, istutus ja taimikonhoito on niin kallista. Mieluimmin harsii ettei näihin tarvii rahallisesti panostaa. Eihän sillä ole mitään väliä mitenkä sen metsän kasvun laita on tai lähteekö se edes uudistumaan harsinnan jälkeen.
Nuo uudistamis- ja hoitokulut tuntuu olevan sellainen peikko joka paikassa että se viimeistään pudottaa järjenkäytön metsänhoidosta.
RR:ltä mielenkiintoinen näkemys asiaan ja noinhan se on. Tulevaisuutta tuskin kukaan pystyy ennustamaan mutta uskon että metsätalous tulee olemaan aina kannattavaa. Niin kuin se on nytkin. Ainakin niillä työmailla missä olen ollut töissä reilun 10 vuoden aikan niin rahavirta on aina ollut metsänomistajan suuntaan puunmyynneissä. Poikkeuskin taitaa löytyä yhdeltä nuorenmetsänkunnostusprojektissa korjuupalvelun aikaan kun korjuun osuus oli suurempi kuin hakkuusta saadut tulot. Mutta ”normaaleissa” puukauppatilanteissa vastaavia ylilyöntejä tuksin syntyy.
Noissa korkoprosenteissa voin kyllä todeta että ei ne osakesijoituksetkaan mitä rahasampoja ole. Itselläni on niitä jonkin verran ja kun kursseja olen seurannut niin välillä ollaan plussalla ja sitten taas vuosia ollaan nollassa tai jopa miinuksella. Nyt tilanne näyttää hyvältä mutta aika pitkään tuotto oli tosi surkeaa. Jos pitäisi todeta että mikä on tuotto ollut noilla minun 10 vuoden sijoituksilla niin en varmaan pääse tuohon neljään prosenttiin jota yleisesti tavoitellaan metsämyynnissä. Sittenhän se vasta todellisuudessa näkee kun sijoitukset realisoi. Nyt ne ovat edelleen siellä ja pientä lisäpanostusta kuukausittain laitan.
Tuo RR:n viimeinen kappale on totta mutta sillä lienee aikamoinen merkitys minkälaiseen perheeseen me alastomana synnymme. Sillä voi olla suurikin merkitys elämän aikaiseen varallisuuteen. Viimeiselle matkalle ei sitten enää olekaan merkitystä minkälainen varaallisuus on mutta kuten kirkomme rahanahneuden tiedämme niin viimeisen leposijan paikkaan varallisuudella on merkitystä.
Se on totta. On taas paljon metsänomistajia joka eivät voi sietää lumppia metsissään. Sen vuoksi joku siitä mutkasta on tehtävä että se laaniin voi tuoda.
Ymmärtääkseni kuusessa ollaan leimikossa ei ole laatu niin hyvää että kovinkaan pitkiä mittoja voidaan tehdä. Hänhän totesi että lumppeja joutuu tekemään (välinatsoja). Sen vuoksi hänen tukkin teko on hyvinkin tarkaa. Aika usein itsekkin joutuu noita välinatsoja tekemään mutta ehkä useimmin kuitenkin lyhyt kuitu tulee tehtyä noista välipuussa olevista mutkista.