Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset

Eihän tuo 32 euroo tunti nyt ihan ihmeellinen palkka ole jos kaikki kulut siitä laskee pois. Jospa tuon kaiken saisikin puhtaana käteen niin hyvähän se olisi. Monessa työssä laskutustunti on ihan jotain muuta kuin 32 euroo.

Eikä tuo urakkahinnoittelu ole mikään huono. Itse teen mielummin urakalla kuin tuntitöinä vaikka työtahti ei siitä miksikään muutu onko työaikamuoto mikä tahansa. Monesti urakalla voi saada paremman tulon mutta on käynyt toisinkinpäin

Voin antaa periksi jos asia on näin. Sitten meillä on toimittu väärin ainakin tuolloin kun minä oli kokeessa. Silloin riitti että kunhan vastaavalle tai suuremmalle aseelle on kantolupa on myös oikeus käyttää toista vastaavaa asetta omistajan suostumuksella. Tai sitten olin ”ihan pihalla” tuolloin. Voi olla ettei tilanne ole parantunut vieläkään. 🙂

Lihan hävikkiin luodin osumasta vaikuttaa eniten luodin lähtönopeus ei niinkään kaliberin suuruus. 30- kaliberin luodeilla on kova lähtönopeus jonka vuoksi myös lihaa tuhoutuu enemmän iskuenergian vuoksi. Olin kerran yhdessä hirvijahdissa jossa hirviä oli tunkeutunut aidatulle alueelle jo parin vuoden ajan. Kun hirvien elinolot alkoivat käydä huonoksi niin alue päätettiin tyhjentää. Silloin jahdin suoritti sen aikainen riistakeskus ja yliopiston oppilaat kurrssitöinä hoitivat lihahommat. Yksi valkohäntäpeura joka oli myös alueella täytettiin formaliiniliuoksella ja eläin päätyi opetuskäyttöön. Silloin testattiin myös erilaisia kalibereita ja niiden vaikutusta hirveen. Nopeimmin tuhoja teki sellaiset patruunat joidenka lähtönopeus oli suurin. Kaikki luodit olivat ns hirviluoteja. Paras kaliberi niissä testeissä oli vanha 6,16 eli 243 rem. Muistan että yhteen naarashirveen ammuttiin joillakin aseilla jopa kuusi kertaa ennen kuin se uupui. Em mainitulla kaliberilla kun ammuttiin niin hirvi oli laaki ja vainaa.

Kysyin miksi ei vastaavia patruunoita saa käyttää nyky metsästyksesä ja he totesivat että kyseinen luoti on herkkä risuille ja sen vuoksi mitä suurempi luoti sitä vähemmän se on risuherkkä. Sen vuoksi on päädytty tiettyyn luodin paino ja iskuenergia vaatimukseen. Se ei tarkoita sitä että se olisi myös tuhovoimaisin kaliberi. Mutta kun kaikki vaikuttaa kaikkeen niin nykyinen vaatimus on kompromissi. Tästä on nyt aikaa yli 25 vuotta mutta varmaan soveltuu aika hyvin tähänkin päivään.

Tuo planterin esitys kaatolupien siirtämisestä maanvuokriin ei ole hassumpi esitys. Mutta ongelmana on se, jonka planterkin totesi, että kun valtio kerää rahaa metsästäjiltä jollakin perusteella niin totuuden nimissä sille potille onkin muita ottajia ja varsinaiseen toimintaan johonka varoja kerätään ohjautuu minimaalinen summa.  Vasta nostettiin metsästyskortin hintaa ja uusi byrokraatti perustettiin organisaatioon. Näin käy kaatolupamaksujenkin osalta niillä rahoitetaan paljon muutakin toimintaa kuin hirvien vahinkojen maksua.

Tämä taas ei johdu metsästäjistä vaan metsästäjät ovat vain byrokratian maksumiehiä. Niin ja kyllähän ne metsänomistajat tahtomattaankin omalla omaisuudellaan taitavat rahoittaa aika merkittävästi myös tätä riistahallinnon byrokratiaa. Olisko sitten näin että riistatalouden budjetissa kaatolupatulot ovat merkittävä osuus jonka korvaaminen vastaavalla tulolla muulta on vaikeaa ? Byrokratia suojelee byrokratiaa. 🙂

Kyllä voit ampua kaverisi aseella hirvikokeen kunhan kaveri on mukana ja hänellä on aseesen kantolupa ja ase täyttää hirvelle vaaditut vaatimukset. Kun sinulla on noinkin järeälle kivääriaseelle kantolupa et tarvitse erillistä lupaa kaverin aseelle.

Mutta jos aloitat esim hirvikokeen omalla aseella ja se särkyy kokeen aikana niin et voi jatkaa koetta toisella aseella. Tästä oli meillä yksi tilanne kun kaveri oli ampunut yhden kierroksen koetta ja kiikari vei mihin sattuu niin lainasin hänelle oman aseeni jolla hän ampui kokeen läpi. Kokeen jälkeen valvoja sanoi ettei noin olisi saanut tehdä kun kokeen tarkoituksena on myös todeta että ase on kunnossa ja kohdistettu oikein. Sillä kertaa kaveri sai kuitenkin kortin.