Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mites tuo metsä nyt on niin herkkä glyfon käytölle ? Jos siellä glyfoa käytetään kerran puusukupolven aikana niin eihän se ole mitään verrattuna peltoon jonka tuotetta syömme päivittäin. Peltoon glyfoa ajetaan muutaman vuoden välein jotkut useamminkin. Siitä huolimatta syömme pellon tuotteita tai käytämme siellä tuotettua rehua eläinten ravintona.
Olisin enemmänkin huolissani peltoon työnnettävästä glyfosta josta se EU:kin kinastelee.
Elä nyt jesse loukkaannu. Eihän sinun tarvitse puolustella yritystä tapahtuneesta. Ymmärrän että olet ko firman tärkeä asiakas mutta eihän heidän maineen pelastaminen ole sinun asiasi.
Tuo kyseinen esimerkki on aika yllätyksetön siinäkin mielessä että ostomies ei tiedä pätkääkään minkälainen katkontamatriisi koneeseen lähetetään kun hakkuu alkaa. Sopimuksessa on peruslinjat mutta kun työ alkaa niin katkonta painoarvoineen voi olla ihan mitä sattuu. Toiseksen on todella vaikea sanoa pystyssä olevista puista kuinka paljon siinä on tukkia kun laatu on vain arvailun varassa. Pelkän tyvivahvuuden perusteella tukkiprosentin määrittäminen on melkoista hakuammuntaa.
Jokainen metsänomistaja luonnollisesti luottaa siihen että myymänsä puu on laadullisesti hyvää eikä laadullisia vähennyksiä juurikaan tarvitse suorittaa. Mutta aika usein tässä mennään pahasti ”metsään”. Toisaalta on hyvä että tukin laadusta pidetään kiinni jolloin tukista voidaan maksaa myös tukin hinta. Hyvin helposti kun hyväksytään huonolaatuista puuta tukiksi käy kuin koivutukin osalla. Hinta laskee kun laatu heikkenee. Tämä ei varmaan ole kenekään etu.
Eli kun talonpoika on ensiksi hakannut metsät pelloiksi ,osin valtion tuella, ja sitten pitäisi palauttaa luonnontilaan niin yhteiskunnan varoin sekin olisi tehtävä. Ihan niin kuin hiilensidonta olisi joku EU:n idea ilman syy ja seuraus suhdetta.
Minusta tuo metsityskorttikin voisi ottaa käyttöön jos ainoa vaihtoehto on että hakkuita joudutaan supistamaan hiilensidonnan vuoksi.
Tässä hirvikannanhoidossa kannattaa muistaa se tosiasia että mitä suurempi naarasmäärä suhteessa urosmäärään ei takaa hyvää vasatuottoa. Jos naaraskanta on suuri ja uroksia vähän lisääntyy vasattomien naaraiden määrä niin kuin nyt on tilanne monella alueella. Jos halutaan hirven metsätys hoidettavan nykyisellä tavalla että ammutaan tietty määrä vasoja kannasta se edellyttää aikuiskannassa oikeaa uros ja naarassuhdetta.
Jos luovutaan vasasuosituksesta (velvoitteesta) eli ammutaan vain aikuisia hirviä niin hirvikanta laskee kaikista nopeimmin ja helpoiten kontroloitavissa. Kun pidetään yllä vasaveroitusvelvoitetta se takaa hyvän hirvikannan koo ja sitä myöten hitaamman kannanvaihtelun. Kääntöpuolen kaikissa malleissa on että verotus saataa kohdistua liikaa tiettyyn sukupuoleen joka vääristää kannan rakennetta.
Minulla on ollut useitakin meindeleitä (nytkin kahdet) ja kyllä ne kastuu siinä missä muutkin ja loppujen lopuksi aika nopeastikkin. Itse käytän kenkiä paljon ja viimeistään vuoden jälkeen on goretex kalvo rikki ja kengät ovat kuin mitkä tahansa nahkakengät. Kengät ovat hyvät kun kalvo on ehjä. Käyttömäärästä rippuu kuinka pitkä kalvon ikä on. Itselläni se kestää vuoden joskus vähemmänkin.
Käytän myös kengissä erilaisia hoitoaineita jolla saan vedenpitävyyttä pidennettyä mutta jos viikonlopun kävelee paljon niin viimeistään sunnuntaina on sukka märkä. Sitten viikolla kenkien kuivaus ja uusi pintakäsittely joka kestää päivän tai kaksi. Työkengiksi meindeleistä ei ole kuin kuivilla maapohjilla.
Kyllä tuo varmaan noinkin on että teho-ojitus ja ennalistaminen ovat kaksi ääripäätä. Kun lähdetään siitä että metsänomistaja haluaa metsältään mahdollisimman tehokasta kasvua voi vaihtoehdot olla kovinkin vähissä. Jos suoalue halutaan pitää jatkuvasti mahdollisimman peitteisenä kuivatusvaikutuksen säilyttämiseksi niin se edellyttää mahdollisimman suurta lehtipuuvaltaistan kasvatusta havupuun seassa. Lehtipuullahan se kuivatusvaikutus on ylivoimasesti suurin. Toisaalta jos puuston kuivatusvaikutus ei riitä nyt eikä jatkossa, niin liika vesi tuhoaa olemassa olevan puuston. Sen vuoksi jonkintasoinen kuivatusojitus tarvitaan jotta alue soveltuisi metsän kasvatukseen.
Sitten on toinen asia että kuinka se suo sopii jatkuvan kasvatuksen kohteeksi kun alueella on melko vahva pintakerros estämässä siemen syntyisen puun kasvuun lähtöä. Jotenkin uskon että jonkilaisen muokkauksen se maapohja tarvii kuitenkin että siemenellä on mahdollisuus menestyä maaperässä.
Itse olisin jotenkin siihen suuntaan kallistumassa että ennallistetaan edes ne kohteet ensiksi jotka ovat todettu puunkasvatukselle kelvottomaksi alueeksi. Tuleehan niistä hetkellinen päästöpiikki ennallistamisen vuoksi mutta hyväksytään se. Sen jälkeen pohditaan kuinka hoidetaan puuntuotantoon soveltuvat kohteet ja niiden ojituksista huolehtiminen. Se on selvää että nykyiset kunnostusojitukset laskeutusaltaineen, joita kukaan ei huolla, on pelkää silmän lumetta. Siis tutkittavaa on mutta tutkimustakaan ei saisi ohjata ennakkokäsitys, kuten nykyään tätä jatkuvaakasvatusta nyt monelta osin ohjataan.
Tuo kyllä olisi hyvä idea laittaa nuo EU:n joutomaat metsityksen piiriin. Olen jo pitkään pohtinut miksi suomessakin viljelyksestä poisjäävät pellot eivät laiteta metsitysvelvoituksen piiriin kuten soranottopaikkojen osalta on tehtävä. Nythän pellot ränsistyvät ja seisovat vuosikymmeniä pelkkinä pajukkoina kun ne voisi helpostikkin ottaa metsityksen piiriin. Eihän ne mitään laadukasta puuta kasva aluksi mutta edes jotakin. Seuraavassa kierrossa ne voisivat olla hyviäkin kasvupohjia metsälle. Niistähän muodostuisi aikamoinen ala metsäkäyttöön ja siten osaksi hiilinielua.
Työkseen jos metsurinhommia tekee ja joka päivä pitäisi töihin mennä niin metsurin saappaat lie parhaat. Kuivilla maapohjilla käyvät vaikka nuo turvakengät mutta yleiskenkänä metsurinsaapas on minusta paras. Hyvän vinkin sain noista sukista eräältä lappalaiselta tytöltä joka sanoi että urheilusukkaa ei saa laittaa ihoa vasten vaan ensimmäiseksi ohut villasukka ja urheilusukka sen päälle. Minusta vinkki oli hyvä ja vielä toimivakin.
Itse olen ainakin havainnut että tuo hirvien vaihto koiralla tapahtuu usein vasta kokeneimpien urosten osalta. Perinteisesti nuoret urokset ovat aika uskollisia pysymään haukussa. Lauantaina tapahtui koiralleni juuri päinvastainen tapahtuma kun emä oli vasan kanssa haukussa. Emä yritti sotkea kokoajan koiraa muihin alueen hirviin ja siten havainto oli päinvastainen kuin Timpalla.
Uskon että nykyisellä reaalia-aikaisella hirvihavainnoilla saadaan aika hyvin alueen hirvikanta selville ja sitä myöten sukupuolijakauma. Kyllä se vain niin tahtoo olla että edelleen uskotaan siihen vanhaan uskomukseen jossa naaraita säästämällä saavutetaan hyvä riistakanta. Koskee se sitten lintua tai nisäkkäitä. Harvoin pohditaan sitä että ei niitä kaikkia uroksia kelpuuteta suvunjatkoon tuolla luonnossakaan niin kuin ei ihmiskunnassakaan. Kaikki ei vain pääse ”hommiin” vaikka intoa kuinka olisi. 🙂
Se riippuu niin paljon yrityksen toimialasta ja rakenteesta. Aika paljon mm taksit tekevät ainoan vähennyksen auton ostolla. Jos meikäläinen metsäpalveluyrityksenä ostaa raivaussahoja ja läppäreitä niin eihän niistä oikein vähennettävää synny. Pitäähän se vähennyksen kohde olla sellainen että se vastaa yhtiön toimialaa jolloin se on oikeutettu vähennykseen.
Siinä olet oikeassa että eihän se kannattava investointi ole kaikilta kohdin mutta perustelut ovatkin muualla joista kirjoitin edellä.