Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän se on. Sen vuoksi ei valmistajalla ole suurtakaan eroa jos on sadeasusta kyse.
Itselläni on kumpikin ja jos yhden pitäisi valita kaikkeen työhön niin 460 saha isommalla terällä. Terän kun osaa laittaa kuntoon niin pärjää kyllä. Viimekesänä taisi olla ainoastaan 10 hehtaaria jossa olen tarvinnut isompaa sahaa. Mutta kun ammatikseen raivuita tekee niin joku vuosi on sellaisia kuvioita että koko ajan isommalle on käyttöä.
Kannattaa varmistaa vielä kuinka pitkälle oikeusturvavakuutus korvaa kuluja. Joissakin vakuutuksissa on ns perälauta jossa vaiheessa vakuutuskorvaus lakkaa.
Kyllähän tuo traktorin ulosotto on aika moinen voimanantaja jota ei sähkö eikä erillisellä polttomoottorilla saa hevillä. Usein nuo ilman traktoria toimivat härpäkkeet ovat hiukkasen hitaita mutta jos ei kiirettä ole niin ehtiihän sitä hitaammallakin.
Itsellänin on ollut urheilukerrasto ja IKH:lta ostettu sadeasu. Housut ja takki. Housun lahkeet teipaa jesarilla saappaaseen kiinni niin ei lahkeetkaan repeydy. Yhdellä asulla pääsee monta vuotta eikä ole hinnalla pilattu.
Nuo oli hyviä ohjeita jota infrapunatulkku antoi. Itse olen käynyt myös noissa Metsäkeskuksen tilaisuuksissa ja jopa hakannut yhden heidän mallikohteen. Siinä kohteessa oli myös puronvarsikohde johonka tehtiin varovainen yläharvennus. Poistettiin valtapuita ja jätettiin lehtipuita sekä pienempiä havupuita. Tavoitteena oli että alueen mikroilmasto säilyy entisenlaisena. Nykysuuntauksen mukaan puronvarsilakikohde ei pidättäydy kokonaan hakkuu toiminnasta. Sitä voidaan tehdä vaikka koko metsän iän ajan kunhan kohteen ilmastovaikutus säilyy. Siinä mielessä on hyvä ettei asetus ole metrirajaa asettanut sillä sitten olisi mittaukset alkaneet metsissä eikä varaa joustavalle tulkinnalle olisi syntynyt. Tässäkin lainlaatija on ollut ajantasalla.
Metsäkeskus on julkaissut jonkun tiedotteen noista lakikohteissa ihan vuoden sisällä. Varmaan löytyy sellainen heidän sivuiltaan. Metsäkeskus lienee ylin viranomainen joka valvoo lakikohteita ja niiden hakkuita. Sen vuoksi on hyvä jos annetaan jotain suosituksia metrimääristä suojavyöhykkeillä. Helpottahan sen työtä kuitenkin ja yhtenäistää käytäntöjä.
JOku kertoi joskus että kartassa on purolla virtaussuunta ojassa ei . En tiedä pitääkö paikkansa.
Metsänomistaja voi itse valita raivasuajankohdan ja silloin kun ollaan tietoisia taimikoiden tilasta niin varmaan noin menetellään kuin Tolopainen. Mutta kun työkseen niitä taimikoita vieraalle tekee niin kyllä se vähintään kaksi erikokoista sahaa tarvitsee. Noissa valinnoissa kannattaa eritellä oman metsänhoitajat ja palkkametsurit. Vaatimukset kalustolle ovat erilaiset.
Samaa ihmettelin itsekkin. Eräällä ”oppi-isällä” on kuulemma 1300 ha eikä nimeä löydy. Näköjään metsää voi omistaa vaikka se ei omissa nimissä olisikaan. 🙂
Eräs tilasto tämäkin: