Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onhan noita toimitusvaihtoehtoja esitetty jovainille useitakin. Olen ymmärtänyt että hänen ideologinsa lähtee kuitenkin siitä että toimitusvaihtoehtoja ei ole riittävästi ja hän haluaisi että metsäomistaja toimittaisi itse puunsa tehtaalle ja siten kyseinen vaihtoehto olisi lisänä toimitusvaihtoehdoissa. Täällähän on todettu usean kirjoittajan toimin ettei asia pidä paikkaansa. Yllä jätkä selvitti asiaa jälleen.
Ainoa asia joka ilmeisesti hänen mielestään on väärin että nyt hankintakaupalla toimitettusta puusta ei makseta tarpeeksi. Sitä ei minulle ole vieläkään selvinnyt että millä ihmeellä teollisuus on valmis maksamaan toimituspuusta enemmän kuin se itse siitä maksaa nykyään. Pakottamallako ? Toisaalta hän on ymmärtääkseni vakuuttunut siitä että maatalouden sivuelinkeinona tehtävä hakkuutoiminta vähentää puunkorjuukuluja. Tuohon on LV:kin puuttunut tutkimuksessaan. Vielä ei ole todistettu missään sitä että alkavatko maanviljelijät tutkimuksen esittämällä hinnoilla urakoimaan kalustoillaan. Ainakin täällä isännät eivät siihen ole valmiina vaikka kalustoakin löytyy. Nekin jotka ovat hakkuutoimintaan halukkaita niin ovat ostaneet kunnon korjuukaluston motoineen ja ajokoneineen. Minusta jovaini ja LV voisi kerätä faktaa asioidensa ympärille eivätkä olettaisi että asia järjestyy heidän esittämällä tavalla kysymättä asianosaisilta asiasta mitään.
Tuossa meidän lähellä on maanviljelijä / metsänomistajat ( 2kpl) jotka itse tekevät puunsa hankintana. Heillä on pieni moto sekä traktorilla ajavat puut. Tukit menevät sahalle ja kuitu MG:lle. Kaikki menee ns tehdasmitalla ja maksut ovat tulleet kuulemma ihan hyvin. Motomitalla eivät kuulemma puuta osta. Raakkiprosentti tukille on määrätty 3% jossa ovat kuulemma pysyneet. Tosin laanissa ovat jokin verran joutuneet sahalla tukkeja työstämään.
Sen verran olen kavereiden kanssa jutellut että vieraalle eivät lähde urakoimaan nyky taksoilla. Syy miksi he sitä tekevät on työllistäminen ja saavat metsät sellaiseksi kun haluavat. Siinähän sitä toimivaa mallia jovainille olisi.
Kyllä se on tuolla työmailla huomattu että laadunvalvonta on parantunut sahoilla. Tukin laatuvaatimukset ovat koventuneet ja katkaisuikkunat ovat kaventuneet. Nyt puhutaan jo 1 – 2 cm katkontamarginaalista joihinka ei vanhoilla kourilla päästä. Tuo puusepän teollisuuden puutavara taittaa mennä enemmänkin raaka-tavarana aasian maihin joissa kalusteet valmistetaan. Kotimaan puusepänteollisuus ei ole enää kummoinen sahatavaran käyttäjä.
Siihen en usko että hintaan se ainakaan lähiaikoina vaikuttaisi enemmänkin puuta ohjautuu selluteollisuuden tarpeisiin.
Niinmpä. Ehkä siinä on yksi syy miksi klapikauppa takkuaa monella tapaa. Kaikki valmistajat eivät ole samalla viivalla.
Onko tuolla 10 min mitään merkitystä loppupelissä ? Itse olen käyttänyt perussäätöjä ja rahaa on bensaan riittänyt ja jotain on jäänyt ylikin elämiseen.
Koivun ongelma on laadun heikkous. Mutkaista tavaraa joten tehtaan saama hyöty on pienempi kuin havupuulla. Havuvaneriaihiosta hinta on ihan hyvä. Varmaan siinä on yksi syy miksi koivutukin hinta on huono.
Wersovood harrastaa tuotra klapikauppaa Vierumäen tehtaalla. Aika paljon ne myyvät hakkaamaansa koivua kalpeina. Ilmeisesti on kannattavaa kun sellaiset lapukoneet ovat hankkineet. Tietääkseni vain järeämpi koivukuitu menee lapu hommiin . Ohuempi viedään sellutehtaalle.
Puhut suorittava asiaa. Onhan ne telavarusteet hintavia mutta niiden siirtymäaikakin on kohtalaisen pitkä. En tarkoita sitä että nykyiset heitetään romukoppaan vaan kun investointeja tehdään niin ajatellaan asiaa ”sillä silmällä”. Me käytämme kantavia teloja ajokoneissa lähes jatkuvasti eikä niihin vaihtoteloja olekkaan. Hyvin ollaan pärjätty jopa kivikossa jossa ollaan viimeinen kuukausi pyöritty.
Tuosta olen samaa mieltä että jos haluamme laadukkaita työntekijöitä koneiden puikkoihin niin tarvitaan ehdottomasti jatkuva työllisyys. Kausityöntekijöillä korjuu puolella ei ole tulevaisuutta. Se kolahtaa vain niin metsänomistajan kuin hyvien työtekijöiden saatavuuden huonontumiseen.
Anteeksi vain puuki. Nyt et tiedä mistä kirjoitat. Simulaattori ja todellisuus on ihan muuta. Kyse ei ole siitä unohtuuko vivut vai ei.
Sen verran puolustan vielä näitä valtion ja kuntien virkamiehiä että ilman muuta on hyvä asia että virkamiesten palkat ovat samaa luokkaa yksityisen palkan kanssa. Ei ole minkään maan edun mukaista että virkamiehiksi hakeutuu sellaisia työntekijöitä joita ei yksityiselle sektorille kelpuutettaisi. Sillä virkamiehiksihän ne menevät jos töitä ei muualta saa. Toinen tekijä on myös se että mikäli virkamiesten palkat olisivat kovin alakantissa olisi myös korruptiolle mahdollisuus. Nythän Suomessa on virkamisten korruptuneisuus hyvin alhainen, joka on ilman muuta kaikkien etu.
Tuohon virkamieskunnan kokoon voisi todeta että virkamiehiä on just niin paljon kuin niillä on tehtäviä/ töitä. Jos virkamieskuntaa halutaan vähentää niin silloin tehtäviäkin pitää karsia. Nyt kehitys on ollut sellainen että henkilöitä karsitaan luonnollisen poistuman kautta mutta tehtävät edelleen jäävät. Käsittelyajat pitenevät ja asioiden hoito pitkittyy. Kysyä voisi enemmänkin että mitä virkamiesten tehtäviä voitaisiin vähentää ? Muistaakseni Sipilä lupasi laittaa tällaisen työryhmän pystyyn jossa byrokratiaa vähennetään. Mitään en ole työryhmän töistä kuullut enkä päätöksiä vähennyksistä kuullut.
Aika helposti me ollaan arvostelamassa toisen töitä ja niiden tärkeyttä, mutta kun se kolahtaa omalle kohdalle niin valmiutta sitten ei olekkaan. Onhan täällä metsäsektorillakin aika paljon sellaista työtä jota virkamiehet hoitavat. Ollaanko niistä luopumassa vaikka esim. kemerasta ?
Tuo metsäkoneiden pintapaineen vähentäminen on ollut todellinen haaste viime aikoina. Asiaan on paneuduttu tosissaan ja se näkyy myös uusissa teloissa joissa on menty valtavasti eteenpäin. Meillä on ajokoneessa nykyiset uudenmallin telat jonka johdosta koneen pintapaine on saatu todella pieneksi. Nykyään jo urakanantaja haluaa että koneet varustetaan kantavilla teloilla maastovaurioiden välttämiseksi. Siten on myös korjuu ja osto puoli ottanut asiasta kopin ja haluaa että korjuusta saadaan ympärivuotista. Uskon että tuotekehittelyllä tähän päästään melko pin.
Mikkelin seudulla oli noin kolme viikkoa sitten kalustonäyttely alan ammattilaisille, jossa esiteltiin pehmeiden maiden korjuuta nykyisen kaltaisella kalustolla. Siellä on koneita varustettuina uusilla kantavilla teloilla. Tuo pintapaine kysymys on siinä mielessä mielenkiintoinen että välttämättä pienin kone ei ole se jolla on myös pienin pintapaine. Tästä oli hyvä esimerkki Rosenlevin koneet joista jäi suurimmat jäljet maastoon ja yllättävää oli että heidän ajokoneensa upposi näytösalueelle. Pintapaineeseen vaikuttaa moni asia. Niin koneen paino, telan rakenne, leveys ja myös pyöräkoko.