Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
MJO: Ne eivät ole suurriistaa. Suurristaa jota tarkoitin ovat hirvet, suuret petoeläimet ja jne. Villisika on poistettu kiintiöistä toistaiseksi sikaruton vuoksi ja sitä ei haluta Suomeen.
Planter: Sen vuoksi metsästäjien riistahavainnot eivät ole merkittävässä asemassa kantamääriä arvioitaessa. Nykyisillä riistahavainnoilla ja nykyisillä kaatomäärillä olisi hirvet ammuttu sukupuuttoon. Sen vuoksi riistahallinto määrittää kanta-arviot muulla tavoin. Ilman muuta aika paljon hirviä jää huomioimatta ja rekisteröimättä. Kuitenkin koko ajan kehitytään ja yritetään saada kanta-arvio paremmaksi.
Niinhän se varmaan on että mikään kauppatapa ei ole toista parempi. Nuo JeanS:n teesit tuolle edellä on varmaan toimivat ja ainoat perusteet jossa nykytilanteessa omatoiminen korjuu kannattaa.
Jatkan tähän samaa tuota JeanS:n esitystä. Nythän se menee niin että ostomiehille annetaan vuosittainen ”runko” jota sitten tarkennetaan viikottaisella ostomäärillä ja toimitusajoilla. Sen vuoksi osto on aika ”hektistä” ja edellyttää jonkin verran valmiita ostoja joita sitten käsirahoilla hallinnoidaan. Tämän näkee meillä korjuussa siten että saataa olla normiviikko mutta seuraava viikkokin voi tulla jo viikonloppuna tietoon että kiintö nostetaan ja työtä on vuorotta tiedossa. Urakoitsijoiden sopimuksiin on kirjoitettu että normi työajoista voidaan poiketa jos tilanne sen edellyttää.
Tuo sinun esimerkki on aika pitkälti venäjän puun kaupasta. Siinä on ns peruskiintiö ja sitten lisäerät ostetaan ”huutokaupassa” rajalla. Sen varaan ,ei ainkaan vielä, ole itärajan tehtaat ole menneet koska puumäärien vaihtelu on niin suurta. Eikä sahapuun osalta ollenkaan.
Olen samaa mieltä että kyllä ne koirat toimii ilman gps- paikantimia. Se vain helpottaa metsästystä ja helpottaa myös saaliin saantia kun nähdään missä koira ja hirvi menee. Osataan passittaa valmiiksi varmat kulkupaikat. Ennen ei ollut mitään apulaitteita ja silloinkin hirviä saatiin. Silloin kuuneltiin missä kuuluu haukku ja kun haukku lakkasi koirat osasivat tulla omia jälkiä pois. Sitten tulivat ”viiksitutkat” ja se oli jo iso harppaus. Kun gps- paikantimet tulivat niin ajattelin että hirvillä ei ole mitään mahdollisuutta ja eikä olekaan jos ammattilaiset ovat puikoissa ja passimiehet osaavat kulkea oikein ja olla hiljaa. Nyt koirat oppivat heti pennusta siihen että yhteyttä isäntään ei pidetä kun se hakee mut jostain pois kuitenkin. Niinhän se usien käy että koira jää pyörimään johonkin alueelle ja isäntä ajaa autolla lähimmälle metsäautotielle ja viheltää koira pois. Sama muutos on koirien haussa. Koirat lähtevät itsenäisesti metsään ja isännät seuraa koiran toimintaa kännyköistä. Nykyinen kännykkämetsästys on muuttanut niin metsästystä kuin koiriakin. Ukot istuvat nuotiolla ja odottavat missä koira alkaa haukkua ja sitten alue passitetaan. Se että onko se parempi vai huonompi niin sen voi jokainen harkita. Itse en kuitenkaan gps paikantimesta luopuisi.
Meillä on näitä itsenäisesti toimivia koiria ja sitten minulla on sellainen koira joka sopii seuruemetsästykseen. Me laitamme yhden koiran haahuilemaan ja minun koira lähtee seuran mukana metsään. Molemmilla koirilla ammutaan hirviä mutta eipä tarvii nuotiolla istua.
Siihen en usko että Suomessa koskaan mennään että hirven kiintiömetsästyksestä luovutaan. En tiedä yhtään valtiota joka sallisi suurriistan vapaan metsästyksen ilman kiintiöitä. Tuskin Suomikaan siihen lähtee.
Mhy:n korjuupalveluhan käyttää juuri tuota erittelyä tienvarteen saakka. Kaukokuljetusta ne eivät sitten erottele. JeanS:n totemuksessa on vinha perä koska olen työssäni huomannut että metsäyhtiöt haluavat erityisesti kohdentaa ensiharvennukset järeämpiin ensiharvennus metsiin. He eivät ole kiinnostuneet kun vasta sitten kun ensiharvennukset ylittävät noin 70 litran tason. Siihen saakka heitä ei korjuu kiinnosta. Syynä on se että korjuuhinta ja tehty mottimäärä eivät ole kustannustehokkaita. Kuutikohtainen korjuutaksa on huomattavan korkea pienpuulla joten ne saavat olla tekemättä.
Mhy:n korjuupalvelu taas vastaavasti laskuttaa isännältä korjuun joten puun litrakoolla ei ole niinkään merkitystä. Kuutiohinta voi olla hieman korkeampi tai sama mutta kun korjuunhinta eritellään ja laskutetaan erikseen niin kuutiokohtainen hinta jää siten hiukan pienemmäksi myyjälle jos puun litrakoko on alhainen. Pienenä vastaantulona toki on että korjuun hinnan myyjä voi vähentää myyntihinnasta joten vaikutus ei ole kovinkaan merkittävä yhtiöiden ostoihin. Enemmänkin vaikutusta on korjuujäljellä joka viime kädessä kompensoi erotuksen.
Tuo JeanS:n seuraavakin kommentti on hyvä. Uskon kuitenkin että ostajalle ei riitä avoin kalenteri koska he ovat tehneet sopimukset valmiin tavaran toimittamisesta asiakkaalle. Se että kalenteriin ei yhtääkkiä tulisikaan tarvittavaa puumäärää tuotteiden valmistamiseen tai sitten tilausten määrä lisääntyisikin hyvin nopeasti niin mistä tarvitta raakapuu sitten saadaan markkinoilta. Sen vuoksi yhtiöillä pitää olla omaa korjuupalvelua ja esittämäsi suhde 95 : 5 % ei ole kestävä. Toisinpäin se voi kyllä olla. Maailman markkinat valmiista tuotteesta on niin kilpailtuja että yhdenkään asiakkaan menetys millekkään yhtiölle ei ole suotavaa vaan asiakkaita on palveltava ja tavaraa toimitettava kun sitä halutaan.
Ei kai tuo teräketjuöljy nyt niin merkittävä kuluerä ole tavalliselle tallaajalle etteikö sitä kannata kaupasta ostaa. Meillä meni viime vuonna vanhalla motolla noin 600 litraa öljyä joten siellä se hinta varmaan on merkittävä asia.
Tuleepahan ainakin kunnon öljyllä ajettua ja kärkipyöräkin saa voitelua kun kunnon öljyä käyttää.
Tuo voi olla ihan totta mitä Anneli kirjoitti. Toisaalta ostajana taas pohtisin että jos nostan hankintalisää tarpeeksi suureksi jotta omatoimi puunhankinta lisääntyisi saisinko sillä kuitenkaan sen hyödyn jota hakisin.
Lähinnä kyseessä on toimintavarmuus eli puuta on tehtaalla sillä aikataululla kun tehdas sitä tarvitsee ja toisekseen saako sahat sellaista tarpeeksi laadukasta materiaalia jota ne todella tarvitsevat kunkin asiakastilauksen perusteella ja oikeaan aikaan.
Uskon että hankintalisän kasvattamminen on kaikista helpointa mänty ja koivuvaltaisissa ensiharvennuksissa jossa toimitusaika ei ole niin tärkeä ja puu voi seistä pitkäänkin tienvarressa oikeaa aikaa odottamassa.
Nyt ainakin olen ollut huomaavinani kun Äänekoski lähtee käyntiin niin enemmänkin tehdas panostaa omaan korjuuseen ja ostoon sekä vaihtopuiden ostoon muilta toimijoilta. En ole kuullut että ne haluaisivat niinkään panostaa hankintapuun lisäostoon. En tiedä onko tätä edes markkinoitu tehtaalle kun enemmänkin halutaan myynnin helpoutta eikä halukkuutta omalle korjuutoiminnalla ole. Ainakaan suuremmassa mitassa.
Uskon että saat leimikon kaupaksi. Voi olla että se hakataan vasta sitten kun ostaja saa lisää ostetua lähialueelta. Joten varsinaiseen hakkuuseen saattaa mennä aikaa mutta uskon että myytyä sen saat.
Myö ollaan hakattu joskus jopa 0,3 ha aukkoja kunhan alueella on useita leimikkoja ja siirrot pääsee suorittamaan ajamalla.
Kyllä meillä suorittava kaksi vuoroa toimii hyvin ja tuossa lähellä on iso alueurakoitsija joka hakkaa jatkuvasti kahdessa vuorossa. Silloin kun töitä ei ole kahteen vuoroon niin pidetään lomia ja siten työllisyys pyritään pitämään yllä. Talvella varsinkin kaksi vuoroa on tehokas kun koneiden öljyt pysyvät lämpimänä eikä lämmityskäytölle mene niin paljon aikaa.
Ilman muuta kahden vuoron työ tarvitsee hyvän henkilöstökemian onnistuakseen. Liekö sitten tuuria tai mitä mutta ongelmia meillä ei ole ollut.
Voihan se olla myös niin että ne jotka kahteen vuoroon eivät ole sopeutuneet ovat siirtyneet muihin tehtäviin omasta halusta.
Meillä ei Timppa ole kylmiöitä eikä taida lähiseuroillakaan olla. Meille sopi erittäin hyvin että jahti siirrettiin lokakuun puoliväliin. Meillä oli ongelmia lihojen kanssa jos olisi lämpimiä keliä tullut ja hirvikärpäsiäkin on reilusti vähemmän. Syynä siirroille perustellaan hirvien ”kiimarauha” joka on varmaan hyvä asia. Olihan vasojen keskikoko pudonnut aika tavalla ja kyllähän jahti kiimaa häiritsi aika tavalla.
Olen kanssa sitä mieltä että ajomiehillä jahti on tehokkaampaa. Nykyään tahtoo vain olla niin että niitä ajomiehiä ei tahdo löytyä. Syitä on monia. Meillä ainakin ikäjakauma on jo sellainen että hyvä kun tienojan yli pääsevät. Sen vuoksi ollaan menty koira ja mies jahtiin joka antaa myös tulosta. Seurallamme on useampi koira joten vuorovedoilla on jahti aina saatu tehokkaaksi koko päivän.
Ilman muuta ammattimetsurit tarvitsevat kaksi sahaa kun raivattavat alueet ovat niin erikokoisia puun tilavuuksien osalta. Yksityinen omatoiminen metsänomistaja pärjää hyvinkin yhdellä sahalla kun raivausajankohdan voi valita mieleiseksi ja kalustolle sopivaksi. Samoin raivaussahan merkki voi olla jokin muukin kuin nämä kolmen suurinta. Jos sahaa ei edes tarvitse joka vuosi niin on aivan turha panostaa kalliiseen tuotteeseen kun edullisemmallakin pärjää. Siinä mielessä olen jessen linjoilla että hyviä edullisia sahoja löytyy omatoimisille raivaajille, jotka hoitavat asian erinomaisesti. Samalla sahalla voi vaikka siistiä pihat ja leikata paimenpojan alusheinät.