Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kolme viikkoa sitten tulin taas perinteiseltä lapin vaelluksella. Kumman kirkkaita ne puron edelleen ovat vaikka tuhansia vuosia on lehtipuita puronvarsilla ollut.
Noissa taimikonhoitobonuksissa on se ongelma että työ pitää tilata yhtiön urakoitsijalta. Samoin yhtiö hinnoittelee työn. Voit kuvitella onko tietoisia bonuksesta. Näin tässä yhden metsänomistajan saaman tarjouksen bonus kohteesta ja hehtaarihinta oli nelinumeroinen luku.
Nimenomaan fsc sertissä on tuo 20 %. Ennen se oli suositus mutta nyt lienee tullut jäädäkseen. Tuohan vähentää luonnollisesti istutustaimien määrää. Eihän se muuten onnistu.
Kiitoksia. Sitä yritetään. Katsotaan mitä tulee. Kyllä meilläkin niitä hirviä on (vasaporukka ja kaksi komeaa sonnia). Onneksi vielä ovat jättäneet koivut rauhaan. Talveksi alue kyllä hyvin tyhjenee hirvistä. Jokunen läpikulkija voi jäädä pyörimään.
Tätä samaa on tullut kysyttyä itsekin. Tosin lähestymällä asiaa eri suunnasta. Viimeisin vastaus oli että kirjoittaa kaikkien metsänomistajien puolesta. Minun puolesta ei tarvitse kirjoittaa. Koivua tuli istutettua tänäkin keväänä.
Mutta jos visan metsissä kuitenkin on liikaa hirviä vaikka paikallinen hirviporukka ei ole epäonnistunut hirvimäärän vähentämisessä niin noinhan se on tehtävä männyn kasvatus kuin visa sen tekee. Tarpeeksi suurella tiheydellä että syöntivaraa on. Se että myykö puunsa energiana vai ei on toisarvoinen asia. Tärkeintä on että uudistaminen onnistuu.
Vähän sama havainto kuin AJ:llä. Petkeleksellä taitaa olla nyt huono päivä.
Asiallinen kirjoitushan tuo on. Ehkä se ei ollut lehden linjan mukainen kirjoitus.
Eihän niitä riistatiheiköitä ole pakko jättää. Sehän on vain suositus. Minä en juuri riistatiheiköitä jätä kuin harvoin. Huonosti toki voi raivata mutta kannattaako raivata ollenkaan jos sen huonosti tekee. Muistaakseni riistatiheköille on määritetty koko (100 neliöö maks) joten ei kai se niin voi olla että 10 ha aukosta jättää 1 ha raivaamatta riistatihekköinä. Tuo riistatiheikkö taitaa olla nykyään joku suojatiheikkö nimeltään.
Taulukon mukaan 500 mottia kuitua vaatii varastopaikkaa reilun 100 m. Jos on useampi lajike kyseessä niin matka luonnollisesti kasvaa kun niitä ei voi yhteenkään laittaa. Se että jos laanista saadaan jatkuva puunajo aikaan niin tietenkin varastopaikka voi olla lyhyempikin.
Kyllä kai totuus on se että porolaitumet ovat köyhtyneet hyvin pitkälle liian suurista poromääristä. On ns ylilaidunnusta. Nythän poromäärille on määritelty ylärajat paliskunnittain mutta pitkäänhän se vie kun laitumet elpyvät jos koskaan. Toinen asia on nuo metsähakkuut. Kyllä se puu kaatuu myös porotilallisen metsistä joten hakkuita niilläkin tehdään. Helppoa se on vaatia valtion metsistä hakkuu kuria kun omat metsät ovat jo hakattu. Tästä puhui jo yksi lemmenjoen poromies kun aikoinaan puhuimme hakkuista. Siitä olen heidän kanssaan samaa mieltä että ylä lapin hakkuut voisi unohtaa kun puu on hidas kasvuista ja metsän uudistuminen on pitkissä kantimissa.
Mitä tulee tuohon lemmenjoen kullan huuhdonta-alueiden heinittymiseen niin silloin kun vaelsin lemmenjoen kansallispuiston halki niin kyllä ne entisöintialueet olivat aika karuja moreeni maita. Hyvin ne olivat entisöity ja maat tasoitettu maiseman mukaan mutta ei niissä ,mitä näin ,niin heinää kasvanut. Ehkä toisaalla näin tapahtui.