Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Moottorin öljyt tuli ajettua kourassa mutta muutoin käytetään oikeaa puhdistettua öljyä. Nykyään meillä on jo vaseliini joka on erinomainen aine. Käytetään samaa vaseliinia kuin rasvarissa käytetään.
Luin tässä eräästä lehdestä jutun joka käsitteli kaupallista metsästystä. Siinä oli lähdetty ideoimaan niin että jos seura harrastaa kaupallista metsästystä niin metsänomistajille korvataan tuotosta osa hehtaariperusteisena. Summista en osaa sanoa mutta idea oli tämä. Jotta kyseinen metsästys onnistuisi se tarvii vahvan riistakannan. Jotta kyseinen metsästysalue kestää suuren riistakanna niin se myös vaati voimakasta ruokintaa, jotta aiheutuneet tuhot voidaan minimoida. Toisaalta eihän sitä riistakantaa voi kasvattaakkaan jos ruokaa ei ole riittävästi.
Sillä perusteella riistaruokinta voi ollakkin hyvä idea jos siten voidaan vähentää puustolle tapahtuvia tuhoja.
Tämä ei nyt ole minun kantani asiaan mutta varmaan jossain vaiheessa kaupallinen jahtikin voi olla tätä päivää myös Suomessa.
Jovain kirjoitti:….mutta sen verran tiedämme, että korjuu aukolla maksaa kympin luokkaa ja harvennuksella yli kahta kymppiä.
Osaatko Jovain yhtään valottaa mistä nuo summat ovat tulleet ? Minulla ei ainakaan ole tiedossa muuta hintaa kuin sopimusneuvotteluissa sovitut urakkahinnat. Jos väittämäsi on totta niin silloin joku subventoi urakkahintoja. Onko se puunostaja tai lopputuoteen käyttäjä siitä en ole varma. Jos verrataan Ruotsin urakkataksoja niin summat ovat samaa luokkaa kuin täällä. Puusta maksettava kuutiohinta voi olla aavistuksen suurempi mutta siellä ei kuoresta makseta niin kuin täällä ja enkä ole varma myöskään heidän puutavaralajeista onko ne samoja.
Jean S. Laskin eräässä koulutyössä kustannuslaskentaa koneketjulle ja silloin esimerkkilaskennoissa oli seuraavia lukuja: Koneketjulle lasketaan yleensä yhtiöillä reilut 50 ooo mottia vuodessa jotta se on kannattavaa. Päätehakkuukoneille tarvitaan jopa kolmin kertainen mottimäärä. On myös sellaisiakin koneketjuja jotka on perustettu jopa 30 000 motille mutta silloin kalusto on sen mukaista eikä ympärivuotista. Laskentakaavioina oli koneyrittäjäliiton tarjoama sovellus. Sen voi aika pitkälle hahmotella myös siten en tiedä yhtään yhteismetsää joka operoisi omalla kalustolla.
Täytyy muistaa että Ruotsissa puun mittaustapa on erilainen. Sen vuoksi pelkkien kuutiohintojen vertaaminen ei ole oikeia tapa. Meillä on kolmella suurella yhtiöllä tehtaita lähes jokaisessa pohjoismaassa ja heidän ilmoituksen mukaan kuutiohinta on samassa tasossa kaikkien kanssa kun ottaa huomioon mittaustapojen eron.
Paljonko Jovain arvelet sen korjuukustannuksen olevan jota uskot metsänmyyjän maksavan yhtiölle ? Onko se mahdollisesti sama kuin nykyinen korjuuhinta koneyrittäjälle. Aukolla noin 3 – 3,50 euroo motti + ajo joka on noin 3 euroo motti ? Harvennuksella noin 15 euroa mottia + ajo noin 5 euroa motti.
Olisin tosi kiinnostunut tietää minkä hinnan saan puistani kun jatkossa itse hoidan korjuun ja kuljetuksen tehtaalle. Kannattaako homma vai ei. Sinulla on vamaan joku näkemys asiasta. Minua ei auta yhtään toteamus että kyseessä on ”valtakunnallinen miljardin euron uusjako”. Mutta mitä se on kuutiokohtaisesti eri hakuukohteissa ?
No ei meillä ainakaan pääse julkisilla mihinkään ja iltavuorosta kun lähtee tuolta korvesta niin aika pitkään pitää odottaa ett ”onnikka” tulee. Touko AAlto heitti ihan kannattettavan ajatuksen että kaupungeissa ja kasvukeskuksissa olisi autoilu kalliimpaa kuin haja-asutusalueella jossa auto on välttämätön. Kannatan lämpimästi.
Taas valitettavasti Tolopaista täytyy kompata. Joillakin puunostajilla on kaksi hinnastoa. On ne hinnat jotka tehdään valtakirjoilla ja sitten ne hinnat jotka tehdään suoraan. Valtakirjahinnat menevät alueelisiin tilastoihin ja siten antavat kuvan toteutuneista puukauppahinnosta alueella ja antavat kuvan sen alueen puunhinnoista joilla kauppoja tehdään. Sitten on ns suoratkaupat joidenka hinnat eivät mene tilastoihin. Jos tällaisen hyvän leimikon voi saada myytyä suoraan niin hinta voi poiketa huomattavasti. Tästä on omakohtaista kokemusta. Jopa yksi ostomies tunnusti tällaisen mahdollisuuden.
Noista kombikoneista on omakohtaista kokemusta kun pari vuotta sellaisella työskentelin. Kone on tosiaan kombi joten se ei oikein ole hyvä kummassakaan. Parhaiten se toimii harvennuksilla koska nosturi / kuormain on suhteellisen heikko tehoiltaan. Ajokoneessa ei tarvita niin voimaksta nosturia kuin motossa ja toisaalta jos ajokoneessa olisi kohtuuttoman kokoinen nosturi niin se ei ole hyvä siinäkään. Kombikoneessa ns ylipuinti tapahtuu aina kuormatilan (karikat on poistettu) yli ja on siten aika vaikea suorittaa. Katkotut puut putovat korkealta maahan ja siten kasat huononee ja tahtoo mennä lajit sekaisin. Parhaiten kombikoneessa puinti onnistuu ns kuormaimen alle konetta kohti. Tällainen taas vaatii voimakkaan nosturin että puu pysyy ilmassa kaukanakin kohteesta.
Noista kasoista sen verran että nykyään ei ole niinkään ongelma jos kasat ovat hieman ristissä kunhan lajikkeet ovat erillään. Nykyiset ajokoneiden kourat oikovat jo puut tosi hyvin kun kouraa puristetaan kiinni. Tietenkin olisi hyvä jos puut olisivat suorassa mutta on paljon tekijöitö jonka vuoksi ne vain tahtovat ristiin mennä. Mitä pienempää puuta sitä helpommin ne ristiin menevät.
Kyllä Tolopainen on siinä oikeassa että suurin syy itse sanottuun irtisanoutumiseen metsäkoneen kuljettajien osalta on yksinäisyys ja pimeän pelko. Sehän ilmenee vasta siinä vaiheessa kun ollaan jo ammattiin valmistuttu ja itsenäinen työ alkaa. Ne jotka tuon kestävät niin usein jatkavat työssä ja alkavat opettelemaan ammattitaitoa ihan tosissaan.
Niinhän se on . Itsekkin sanomme motohakkuuta puimiseksi. On siis ”työnimi”.