Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Aika moni on vastannut myöntävästi asiaan. Nyt voisi kysyä että : Oletteko saaneet maksulle vastinetta ? Minusta nuo säätiöt ovat aikamoisia rahasampoja ja ”ruokkivat” omistajatahoja melkoisesti. Noista säätiöistä on Ylen MOT-ohjelma tehnyt juttua ja siinä ainakin tuli ilmi ett melkoista omaisuutta pyörittävät ja verojakin kiertävät. Tosin tiedän että ne jakavat myös stipendejä alan oppilaitoksille ja oppilaille, mutta aika moinen rahoituspohjahan se on jos ostajat ja myyjät maksavat kaupoistaan maksun.
Samoilla linjoilla jätkän kanssa. Keväällä heittelin siemenet laikkuihin. Alue oli hehtaarin aukko jonka oli kaivinkone laikuttanut. Kävin viikko stten katsomassa tulosta ja laikut olivat täynnä männyn sirkkataimia. Hyvin olivat lähteneet kasvamaan. Aikaa men yhtenä lauantai aamuna reilu pari tuntia kun kävin siemenet nakkaamassa. Isäntä oli mielissään kun tarjosin ilmatteeksi kyseisen palvelun. Se kävi aamulenkistä. Siemeniä meni noin puoli kiloa ja laikutus päälle. Uskon että noin 700 eurolla isäntä selvis urakasta. Nyt ei taimikon kasvuunlähtö ole kiinni hyvästä käpyvuodesta vaan taimikko saatiin heti alulle. Luonto täydentää sitten jos täydentää.
Tuohon kun lisäät vielä ainakin yhden raivauksen kun kannot on revitty niin saat toisetkin kuntosaliliput, ehkä kolmennetkin. Antakaa ne kannot vaan olla siellä maassa ja mahdollisimman vähän maanpinnan rikkomista muutoin kuin istustuspaikan osalta niin voi selvitä vähilläkin ”kuntosalilipuilla”.
Itse olen vuosien saatossa huomannut ettei kai tyhmpää homma ole kuin kantojen repiminen maasta. No ehkä raivausten tekemättä jättäminen kokonaan. Minun kai ei pitäisi valittaa kun metsureitahan se vain työllistää, mutta kun se raivaus on niin kallista……
Jos korjuun maksaa pelkästään puunmyyjä niin miksi ihmeessä yhtiöt kilpailuttavat korjuun verissä päin. Lupaamalla suurista hakkuumäärisä saadaan urakoitsijat investoimaan kalustoon ja sitten kun liekaan on saatu niin hintojen polkeminen alkaa.
Jos korjuun maksaa pelkästään puunmyyjä niin miksi ihmeessä puunyhtiö silloin kojuun haluaa itselleen hoidettavaksi. Sillä heillehän se on sama millä hintaa korjuu tehdään kunhan puuta tulee tehtaalle.
Minua ei ainakaan kiinnosta pätkääkään kuinka paljon postinkantaja saa palkaa kunhan posti vain tulee laatikkoon. Ilmeisesti jovain on kiinnostunut enemmän postinkantajan palkasta kuin siitä että tuleeko lehti sinne laatikkoon vai ei.
Olen samaa mieltä että nykyisllä metsänhoidon suosituksilla pyritään puuntuotannon maksimointiin. Toisaalta en usko siihen että hoitotoimia laiminlyömällä tai siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen tai luontaiseen uudistamiseen saadaan puunhinta nousemaan. Jos metsänhoidossa siirryttäisiin em menetelmiin sen vuoksi, jotta puumäärät saadaan laskemaan, olisi siirtymäkausi niin pitkä että yksi sukupolvi riittäisi muutokseen.
Toisaalta en usko siihenkään että kaikki metsänomistajat olisivat niin solidaarisia että kun puunhinta alkaisi nousta raaka-aineen hiipuessa niin toiset eivät käyttäisi tilanneta hyväksi ja maksimoisi metsänsä tuottoa.
Joten lienee kuitenkin parasta että yritetään ottaa niitä motteja niin paljon kuin maasta irti saadaan ja korvataan määrällä alhainen hinta.
Harrastelija: Koneyrittäjät ovat järjestäytyneita ja kykenevät pitämään puolensa metsäyhtiöitä vastaan silloin, kun tarjoutetaan hakkuusopimuksia.
Kyllä se on niin että tuskin yksikään metsäkoneyrittäjä saa sopimusta nykyään koneyrittäjäliiton taksasuosituksen mukaan. Yrittäjät syövät toisiaan sen kuin kerkeävät ja kilpailevat verissäpäin sopimuksista. Sehän taas sopii yhtiöille. Sitten kun yrittäjä on sopivasti saatu hakkuukiintiöillä ”liekaan” ja velkaiseksi alkaakin torppari ajat.
Voihan tuo puukin mainitsema uudistus onnistua ja onnistuukin mutta onhan siihen kuitenkin tehty voimakas maanmuokkaus. Puukilla kävi myös tuuri että kuusessa oli hyvä siemenvuosi ja siten siemennys tuli heti alkuun. Jos pari vuotta olis mennyt luontaista siementä odotellessa niin heinikko olisi hyvät siemenmättäät peittäneet.
Tuo koivun lähtö on kyllä taattu ilman istutustakin kunhan maanpinna rikkoo. Nuo kannon nostoaukot ovat siitä hyviä esimerkkejä.
Ymmärsin jovainin teorian näin. Kun yhtiö ostaa puut myyjältä niin silloin yhtiö maksaa alv veron myyjälle, joka tilittää sen valtiolle jossain vaiheessa. Jos sitten myyjä hoitaisi korjuun myös hän saisi osan maksamastaan alv:sta vähentää puun myynnistä maksetuista alv:sta. Nyt kun yhtiö maksaakin urakoinnin tilitysmenettelyllä niin siinä ei ole mukana alv veroa jota voisi kukaan vähentää.
Mutta loppujen lopuksi tilanne ei muutu miksikään. Koska kyseessä on sellainen raha joka ei ole tarkoitus jäädäkkään myyjälle. Se on myyjän kannalta ihan sama kuinka suuren alv:n hän tilittää, koska raha ei ole tarkoitettukkaan osaksi puun hintaa.
Joten jovain voit lopettaa ihan huoletta sen alvin murehtimisen, koska kyseessä on sellainen raha, joka kuuluu valtiolle mutta se vain kiertää sinun rahapussin kautta.
Mitähän se tekee niiden syvänteiden ekosysteemille jos sinne pumpataan suuret määrät hiilidioksiidia. Eikö lienee parempi että me itse ”nielemme” ne saasteet jotka tuotamme.
Varmaan kannattaa jo pikkuhiljaa päästä siitä ajatuksesta irti että ” pois silmistä, pois mielestä”.
Noinhan se pitää mennä kuten näätä kirjoitti. Tälläkin palstalla on paljon kirjoitettu siitä saako metsänomistajatiedot olla julkisia. Havaintoni oli että pääosa kirjoittajista ei halua omistajatietoja julkiseen rekisteriin. Me jotka päivittäin metsissä kuljemme huomaamme toki helposti sellaisia kohteita joita voisimme omistajille tarjota. Nyt omistajatiedot ovat maksullista tietoa joten monellakaan metsäpalveluyrityksellä ei ole varaa tehdä kovin paljoa omistajatietokyselyjä. Kuitenkin on niin että kymmenestä tiedustelusta noin kolme voi tuoda mahdollisuuden edes tarjouksen tekoon.
Itse olen hoitanut asian niin että olen pyrkinyt selvittämään metsänomistajatiedot naapureiden kautta, jonka jälkeen olen ottanut yhteyttä metsänomistajaan. Olisihan se meille metsäpalveluyrityksille hieno asia jos metsänomistajatiedot olisivat julkista tietoa ja voisimme hakea omistajatietoja yhteisestä jos olemassa olevasta rekisteristä ja tarjota työtä suoraan metsänomistajille. Ymmärrän että mhy:t ja yhtiöt eivät hyväksy avointa rekisteriä sillä sehän kaventaa heidän kilpailumahdollisuutta ja osin monopolia merkittävästi. On paljon sellaisia metsänomistajia, jotka luulevat että metsänhoitotöitä tekevät vain em tahot.
Meillä on hyvä pohja jo metsään.fi järjestelmä jossa metsänomistajat voivat ottaa yhteyttä metsäpalveluyrityksiin jotka sinne ovat kirjautuneet. Mutta paljon on niitä omistajia jotka eivät osaa tai halua järjestelmää käyttää ja niihin yhteydensaanti on haasteellinen.