Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä kumpaakin noista. Sektorisuojaa ei kuitenkaan kannata poistaa. Se on hyvä vahinkojen estäjä jos terästä lähtee paloja. Itse olen huomannut että jos oikein paljon harittaa terää niin halkeamia alkaa tulemaan. Itse haritan vain sen verran kuin ohjeissa on määrätty.
Aika paljon noihin leimikon hintoihin vaikuttaa sijainti jalostuslaitokselta, jalostuslaitoksella kyseisen puulajin tarve, korjuukelpoisuus kelirikon aikaan kun muualta ei tahdo puuta saada ja sitten tiestön laatu leimikolle.
Usein nämä huippuhinnat saadaan hyvälaatuisesta leimikosta ja vielä kun kyseistä puutavaralajista on tehtaalla pulaa. Varmaankin tuollainen 20 euron lisähinta kuutiota kohden ei ole realistinen ainakaan kaikkina ajankohtina.
Jos puusta ei saa mieleistä hintaa niin kannattaa varmaan pohtia että myy vain sen verran kuin lainanlyhennyksiltään tarvitsee. Siirtää myyntiä odottamaan parempaa aikaa kun puusta saa mieleisensä hinnan. Olen joskus ostomiehille antanut myös hintahaarukan että jos kiinnostusta on niin noilla hinnoilla kauppaan päästään. Joskus on tullut soittokin kun jalostuslaitos on saanut suuren tilauksen ja puulle tulee kova tarve. Varastoonhan yhtiöt eivät tee mitään tai osta juurikaan puuta.
Voihan se olla niinkin että aloittaja on metsäkoneurakoitsija joka korjaa omia metsiään. On luonnollista että silloin voi käydä metsässä milloin tykkää ja ehtii. Puillekkin löytyy ostaja varmasti. Tilanne on hiukan toinen jos on kyseessä metsänomistaja, joka tarjoaa omia metsiään myytäväksi. Silloin ei varmaan näinkään useasti tultaisi käymään. Ainakin tuo viimeinen erä oli aika pieni vaikka keskijäreys olikin hyvä.
Tuohon jovainin kysymykseen. Kelpasiko motomitta yhtiölle niin voisin vaikka heittää vastakysymyksen. Jos itse olisit ostamassa puuta niin kuinka luotettavana pitäisi navetan takana seisseen koneen mittalaitetta joka olisi parhaat päivät nähnyt ja seisoisi harrastuskoneena ? Niin kuin ne usein aktiivikauden jälkeen menevät. Luottaisitko isännän sanaan ja latoisitko sovitun rahasumman käteen mukisematta ?
No en tiedä onko se vääryys jos vahinkotarkastajien kustannukset maksetaan riistavahinkoihin osoitetusta määrärahasta. Parempi se näin on kun metsänomistaja maksaisi kyseiset kulut. Nyt sen maksaa metsästäjät kaatolupa- ja metsästyskorttivaroista. Nythän sinne kerättän enemmän varoja kun vahinkoihin käytetään. Johtuen koventuneista korvauskriteereistä.
Näätä ilmeisesti tarkoitti sitä että raakapuunhinta on niin alhainen ettei sillä saada uudistuskuluja katettua. Jatkojalosteiden hinta lienee niin hyvä että panostus tulee täällä takaisin. Minulla ainakaan ei ole harmainta aavistusta metsäyhtöiden kulurakenteesta joten vaikeahan se on näin todeta. Ilmeisesti näädällä on asiasta parempaa tietoa.
Ihmettelen vain kuinka metsäyhtöiden omat hankintayhtiöt, jotka omistavat kymmeniä tuhansia hehtaareita ja tekevät kuitenkin positiivistä tulosta. Kuinka niillä kannattavuus on saatu noinkin hyväksi jaksottaisella kasvatuksella.
Varmaan tuo laskelma on ihan oikein mutta meillä tahtoo olla niin että jos tekee varhaisperkauksen ja sitten vasta parinkymmenen vuoden päästä toisen raivauksen niin ensiharvennuksen tuotto ei ole kummoinen. Meillä kyllä tarvitaan toinen raivaus reilusti aiemmin. Silloin ensiharvennuksen puumääräkin kasvaa noin 60 mottiin ja ennakkoraivausta ei välttämättä tarvita. Samoin tuo heinäys ei ole meillä ongelma jos maapintaa rikotaan mahdollisimman vähän.
Toisekseen harvoin metsäomistaja pääsee nauttimaan koko metsäkierrosta elinaikanaan joten jos metsä jätetään pelkän hieskoivujen varaan niin ei paljon perikunta ilahdu eikä metsäpalstan edelleen myynti ole kummoinen rahasampo. Mutta se on sitten eri asia pitääkö tuota edes huomioida vaan lähdetäänkö siitä ajatuksesta kuin Leijona luolassa että kaiken ratkaisee MONEY. Jos näin mennään ilman sen suurempaa jatkuvuus ajattelua niin paras keinohan se on että metsät hakataan mitä niissä on hakattavissa ja sitten lohkotaan 5 – 20 ha:n ”puuhapalstoiksi” innokkaille kaupunkimetsänomistajille.
Noinhan se on kuin näätä kirjoitti. Metsien tuotto on heidän ”käsittelyn” jälkeen niin hidasta että heidän tavoittelemaansa tuottoon kohteissa ei päästä. Parhaat tuottavammat kohteet säilytetään ja muista luovutaan. Senhän takia ne myydään. Metsät laitetaan myyntikuntoon ja taimikot hoidetaan. Sitä ole odottanut että MG ja Stora alkaa samaan hommaan mutta he ovatkin yhtiöttäneet metsänhoidon toiselle omistamalleen yritykselle jonka taseissa metsäomaisuus näkyy eikä siten näy suoraan emoyhtiöiden taseessa.
Se on ihan varma että on sitten kumpi tahansa saha niin tuotoksessa ei ole eroa. Tuotos johtuu kuskista jos sitä eroa on. Sahoista se ei ole kiinni. Itse en ole kompikannua kantanut kun mielläni vien vain päivän annoksen kerrallaan. Edes takaisin en bensaa halua kantaa.
En vastusta. Ehdottomasti kantaa on supistettava.
Tekeehän ne hirvet paljon vahinkoa tekevät, ihan liikaakin, mutta kyllä se jesse aika pitkälti noin menee kun arto kirjoitti. Tänään oli juuri taimikossa työmaalla emä ja kaksi vasaa. Vielä männyt olivat ihan kunnossa mutta haavat, pihlajat ja pajut olivat syönnin kohteena. Tein ilmoituksen paikalliselle hirviporukalle ja ottivat ilolla tiedon vastaan. Uskon että syksyllä niitä vasoja ei ainakaan ole.