Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllähän se on niin että ainakin täällä keskisessä suomessa kun taimikko perustetaan kunnolla ja maa muokataan ohjeiden mukaan niin taimien lähtö on 100 %. Poikkeuksena voi olla jokin myyrävuosi mutta ainakin täällä viimeiset viisi vuotta kun olen taimia maahan lätkinyt niin hyvin ovat lähteneet. Minusta metsän perustaminen nykyohjeilla onnistuu lähes aina. On ihan sama kylvääkö vai istuttaako kunhan maapohja ja muokkaustapa ovat oikeat. Se on sitten eri asia tuhoaako työnsä jäljen sitten raivauksilla niin riippuu ihan metsänomistajasta. En usko että kenekään joka asiaa järkevästi ajattelee niin metsänhoitotöidenosuus ole niin suuri että se estää kunnon taimikon perustamisen. On tähän niin paljon tungettu halpatyövoimaa (metsurit) sekä valtion tukieuroja.
Aika paljon täälläkin kirjoitellaan mitä taimikon perustaminen maksaa ja mitä sen hoito kustantaa. Usein ajatellaan että kyseessä on suuri investointi jollekka ei saa vastinetta.
Tänä kesänä olen laskuttanut seuraavat hinnat:
– taimien istutus 0.15 euroa / kpl. Istustusmäärä on ollut noin 1600 tainta /ha = 240 euroa / ha. Taimet ovat olleet 0,22 euroa / kpl joka on noin = 352 euroa. Muokkaus on ollut 360 euroa/ha. Uudistuskulut on ollut reilu 950 euroa / ha. Tietenkin kulut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa
– taimikon perkaus on ollut keskimäärin 260 euroa / ha josta kemera osuus on 160 euroa. Metsänomistajalle on jäänyt maksettavaa 100 euroa / ha.
– nuorenmetsän kunnostus on ollut tähän mennessä noin 340 euroa / ha josta kemeraosuus on ollut 230 euroa hehtaari. Metsänomistajalle on jäänyt maksettaavaa noin 110 euroa / ha, josta suurin osa verotuksessa vähennettävää tuloa.
Jos lasketaan kaikki yhteen niin taimikon saa valmiiksi vieraalla teetettynä kannokosta ensiharvennukseen noin 1200 eurolla / ha. Minusta ei ole ollennkaan kallis investointi
Jos mietitään sitä mitä auton huollattaminen merkkiliikkeessä maksaa niin kustannukset pyörivät ainakin minulla noin 500 euron paikkeilla / kerta. Tämä sitten joka vuosi joten kolmantena vuonna huollot ovatkin jo kalliimpia kuin metsänhoito kannosta ensiharvennukseen.
Kannattaako Jovain tuota jauhamista taas aloittaa ? Olemme huomanneet että mitkään perustelut eivät kantaasi muuta joten yksi tai korkeintaan muutama vastaan muut on ihan turhaa jankkaamista.
Kannattaa ottaa kyllä seuran tai hirviporukan puheenjohtaja vakavaan keskusteluun. Minusta tuollaista ei voi hyväksyä jos kerta alueella hirviä pisaa. Sillehän seura ei voi mitään jos kaikki luvat käytetään ja hirvituhoja sitten syntyy. Kuitenkin siinäkin tapauksessa seuran pitää tuoda asia ilmi rhy:een joka tarvittaessa kohdentaa lisälupia seuraavana vuonna.
Noinhan se on kuin Planter asian ilmaisi. ALV: a usein moititaan mutta itseasiassa se on valtiolle menevä vero jonka myyjä perii tuotteen tai palvelun myynnistä. ALV ei pitäisi olla mitenkään mukana tuotteen tai palvelun hinnoittelussa vaan se lisätään myyntihinnan päälle. Jos joku huomioi palvelun tai tuotteen hinnassa jo alvin valmiiksi niin yrittäjänä hän laskee tuotteen tai palvelun arvoa valmiiksi alvi pronsentin verran.
Minusta hirvituho on yhdenkin arvopuun taimen tuhoaminen. Se on sitten jo eriasia minkälainen tuho on niin merkittävä että se aiheuttaa korvaustoimenpiteitä. Tuntuu siltä että nykyinen korvausraja on liian suuri. Lupamaksuja käytetään muuhunkin kuin hirvivahinkojen korvaukseen, joka minusta on väärin.
Tiedä tuota onko sohlannut tai ei mutta tulevaisuuden näkymät ovat paljon paremmat nyt kuin kahden edellisen hallituksen aikana. Ulkomaankauppa on virkistynyt ja kasvu alkaa olemaan 3 % luokkaa. Minusta hallitus on onnistunut ihan hyvin.
Tuosta vihreiden puheenjohtaja ottaa aika nopeasti sovintolinjan. Mm Neste-rallia arvosteltiin kovasti mutta kun tulivat kaupunginhallituksen johtotoon niin tehtiin kolmen vuoden jatkosopimus rallista. Uskon että aika pian palataan vihreissäkin normaaliin toimintaan ja lupauksia aletaan perua pikkuhiljaa.
Jos visiiri vääristää näkökentää niin silloin vika taitaa olla silmissä. Visiirissä on se sitten verkko tai pleksi niin harvoin mitään hiontaa tehdään että taittovirhe syntyy. Pelkkä kaarevuus ei juurikaan taittovirhettä muodosta. Jos näin olisi niin sama taittovirhe muodostuisi suojalasista koska nekin ovat kaarevat.
Tuossa Timpan kommentissa huomaa että ei se metsänkasvatus mitään ”ruudintekijän” hommaa ole . Toimivat menetelmät on kehitetty jo reilut sata vuotta sitten. Kuitenkin joka ikäpolvi haluaa laittaa oman ”lusikkansa keittoon” ja haluaa keksiä jotain uutta ja mullistavaa. Usein nämä kokeilut menevät vain enemmän tai vähemmään persiilleen. Tuo metsänkasvatus ei taida kuitenkaan olla mitään digitalisaatiota vaan vanhat ja perinteiset menetelmät toimivat sukupolvista toiseen.
Tuo jessen ajatus mhy:n roolista jatkossa voi olla tottakin. Uskon että vielä vähään aikaan ei muutosta tapahdu kun mhy:llä on perinteisesti ollut uskollinen asiakaskunta. Kun nämä asiakkaat siirtävät hoitovastuun muille niin aika voi olla hyvinkin sitoutumattomien metsäpalveluyritysten aikaa. Olen kyllä huomioinut että muutkin alkavat todenteolla tulla mhy:n asiakaskentälle kuten Kuutio, Wuudis ja miksei myös metsäyhtiöt.
Uskon että mhy:n kannattaa jatkossa panostaa asiakashankintaan jotta pysyisi kilpailussa mukana. Muutoin tulee noutaja aika nopeasti.