Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jos sitolka ajattelee metsään vain omana sijoituksenaan eikä anna arvoa sille että sen joku lähipiiristä perii niin varmaan metsänhoito ei kannata. Hakkaa niin kauan kuin myytävää pisaa ja sitten perikunta hoitaa loput. Usein myymällä tilan johonkin hintaan. Täällä meidän kylällä oli yksi poikamies joka hoiti samalla tapaa. Tilan koko oli yli 100 ha. Tosin hän istututti metsänsä mutta ei laittanut eurokaan hoitotoimiin. Tilan peri sitten veljen poika joka nyt yrittää uurastaa metsän eteen. Tosin ei siitäkään oikein mitään tule. Ne viimeisetkin puskat meni veroihin joita jäljellä oli, joten eipä hyvältä näytä sekään. Mutta ei varmaan murhetta tule poikamiehellekkään kun pari metriä on multaa päällä,
Noinhan se on kuin Tolopainen kirjoitti. Meillä pohjoisessa keski-suomessa haavalle ei ole käyttöä. Hinta on surkea ja miksi sitä sitten pitäisi kasvattaa. Siellä se varmaan toimii missä haavasta vielä maksetaan, mutta meillä se melkein lehtikuuseen verrattava puu menekin suhteen.
En usko että metsästysseurat niinkään säveltää kanta-arvioita mutta sen uskon että kun niitä arvioidaan metsästyksen jälkeen niin ei niitä ainakaan yläkanttiin merkitä. Päivittäinen hirvihavainto ilmoitus ei ole jäävän kannan arvio vaan enemmänkin päivittäinen tilannekatsaus. Itse olen todennut että jäävän kannan arvio on vaikea arvata aukottomasti ja aina se perustuu enemmän tai vähemmän arvioon ns ”mutu- menetelmään”.
Sen verran lehdissä on ollut juttua että nykyisillä kaatomäärillä ja metsästäjien jäävän kannan arvioilla olisi hirvet ammuttu Suomessa sukupuuttoon. Tämän on Luke todennut. Sen vuoksi Luke ei anna kovinkaan paljon painoarvioita jäävän kannan arvioille. Se mistä Luke tempaisee hirvikannan koon on päivittäiset havainnot jahtien aikana, liikenne vahingot, lumi ja helikopteri laskennat. Hirvikantaa on tutkittu hyvin paljon ja tietyt ennusmerkit antavat osviittaa kannan suuruudesta. Mutta se on selvä että hidas ja pahasti jäljessä tuleva arviohan se on.
Nyt on syksyksi annettu runsaasti lisälupia ja uskon että hirvikanta tulee lähtemään voimakkaaseen laskuun. Ei muuta kuin puomit auki ja työrauha metsästäjille. Jospa se nyt onnistuisi.
Voihan se olla että pentue koot kasvaa kun niitä tehokkaasti metsästetään. Tämä on todettu tapahtuneen mm Englannissa kettukantojen osalta. Mutta mihinkään siitä ei päästä että reviirit pysyvät aina täynnä siitäkin huolimatta vaikka niitä ei metsästettäisi ja pienpetokannat suurina. Pystykorva on erinomainen ”supikoira” kaiken viljan koirana. Nyt kun lintukannat ovat alhaalla niin siinä on oiva metsästystapa pystikselle.
Tottahan tuo on mitä Anneli kirjoitti.
Jesse lähde sinne hirviporukkaan, johonka olen sinua usein yllyttänyt, niin ei tarvii jäädä lihakimpaletta vaille. Uskon että mielellään ottavat porukkaan.
Kansallispuistot eivät vain edusta meidän nykyisten metsien rakennetta mitenkään. Kanalintu viihtyy alueella hyvin mutta näätä, hirvi ja osin pienpetokannat ovat pienemmät ravinnosta johtuen. Kansallispuistoissa ei ole sellaisia jyrsijäkantoja kuin talousmetsissä. Tuosta supikoiran lisääntymsestä vois todeta että erään metsästysseuran metsästysalue rajoittuu suurehkoon järveen ja metsästysalueen koko on noin 3000 ha. Tältä alueelta yhden talven aika metsästettiin 240 supikoiraa. Uskon että kaikkia ei saatu siitä huolimatta pyydettyä mutta jokainen voi kuvitella kuinka maassa pesivien linnunpesien ja lentokyvyttömien poikasten käy tuolla alueella.
Se että jesse arvostelee metsästystä johtuu vain siitä että hän ei harrasta metsästystä. No eihän se nyt kuitenkaan tarkoita sitä että jos jotain touhua en itse harrasta niin sitä ei tarvitse kenenkään muunkaan harrastaa ja sitä voi arvostella. Mutta jostain kumman syystä hirvikannan koko sitä kuitenkin kiinnostaa.
Paikallisessa sanomalehdessä oli tähän asiaan liittyvä julkaisu. Siinä luontoliiton edustaja totesi että kyllä puun käyttöä voidaan lisätä mutta metsästä pitää ottaa vain tukkipuut poimintahakkuuna. Taimikoihin kuulemma ei tarvii koskea eikä taimikoiden harvennuksia tehdä. Kerätään vain tukkipuun kokoluokkaa olevat puut. Tällä tasolla kun tietämyksessä mennään niin ristiriitoja hiilijalanjäljen ja puun lisäkäytön suhteen on tulossa.
Tuollaisiin tulorakenteisiin pääsee aika usein kun ostaa tai perii huonolla hoidolla olleita tiloja. Joskus voi olla tulojakauma ihan päälaellaan. Kuluja on enemmän kuin tuloja. Aluksi ihmettelinkin miten myyntien ja menojen suhde on noinkin vääristynyt, mutta kyseessä olikin huonolla hoidolla ollut metsätila, jossa on hoitorästejä paljon. Uskon että seuraava puukauppa on jo paremman oloinen kun hoitorästien määrä vähenee.
Ai että hyvää parrua ja pikkutukkia kuituun.
AJ. Sori, Tp., syyllistät väärää kohdetta. Koira on huono isäntä punkille, kuten muutkin petoeläimet, ja jos se sattuu imemään koirasta verta, silloin se ei ime ihmistä.
Tietääkseni punkki tarvitsee kaksi veriateriaa elämänsä aikana. Joten niille on sama mistä eläimistä ne tulee. Taisi olla viimeisessä jahti tai metsästäjälehdessä jossa asiasta oli kirjoitus. Kauriskannan voimakas lisääntyminen sekä kaupunkialueella rusakko ja muiden eläinten lisääntyminen on lisännyt punkkien määrää. Suuria vaihteluita määrissä on pienilläkin alueilla. Punkkien pääisännät ovat kuitenkinl innut ja jyrsijät.