Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mutta miksi te tuotte sen traktori korjuun mukaan keskusteluun jos siitä ei ole ´ratkaisua ? Ymmärtääkseni LV on kovastikkin sitä mieltä että traktorikorjuu on yksi avaintekijä jolla maatilojen tulosta parannetaan ja puunkorjuu tehdää edullisemmin ja kilpailukykyiseen hintaan.
Itse olen havainnut että traktorikorjuu sekä korruptoitunut pystykauppa kulkevat samaa polkua mutta ilmeisesti on kyse kahdesta eri asiasta…..tällä kertaa…..
Jätkä: Kun aikoinaan hakkasin Metsähallituksella pystymitattua avohakkuuta, jossa 95 % kuutioista oli isoa kuusta, tuli kuukaudessa jopa yli 1200 kiintoa valmista tavaraa.
Eikös tuo tee jotain 40 mottia joka päivä seitsemän päivän viikossa. Kova on ollut mies, mutta luulen kuitenkin että hiukan on ”lapin lisää” mukana. Jutut alkaa olemaan kuin konemiesten juttuja lahtosen sivuilla.
Jätkä: Puunmyyjän ja -ostajan intressit eivät oikein kohtaa. Metsänomistaja myy tukkipuuta rajatulta alueelta. Tarkoitus on, että kaikki se puu, joka täyttää tukin mitta – ja laatuvaatimukset maksetaan tukin hinnalla.
Jos tämä ei kuitenkaan käy ostajan apteille, niin mielestäni ostajan pitää maksaa puunmyyjälle koituva tappio. Nykymenetelmä on suoranainen ryöstö.
Tuo on ihan totta mitä jätkä kirjoitti. Tilanne tulee silloin vastaa jos tukki ei katkota mimini vahvuuteen. Mutta sitten tuleekin se ongelma mistä virhe johtuu. Olen täällä monta kertaa kertonut kuinka moto tukin laskee ja se pääsee aina minimi vahvuuteen jos se annetaan vapaasti näin tehdä. Usein ongelma ei ole aptissakaan kunhan vain katkontamittoja on tarpeeksi ja usein näin on. Enemmänkin ongelma tulee siitä että koneen apteerausta joudutaan muuttamaan puun laadun vuoksi. Usein vian kohde vaikuttaa niin edeltävään pituuteen kuin vian jälkeiseen pituuteen ja jne.
Usein täällä kun pohditaan katkontaa niin tuntuisi että lähtökohtaisesti jokaisen metsä on aina virheetöntä ja kelvollista tukkia saadaan koko tukkimitalta. Näinhän tilanne ei ole. Uskoisin että ainakin yli 95% katkonnasta johtuvista virheistä, joilla ei päästä minimipaksuuteen tukin osalta johtuu metsän huonosta laadusta ja siitä aiheutuneista katkonnan muutoksista.
Jätkä: Myös kuitupuuleimikossa, kun kuljettaja on laiska ja Tollo, kone tekee vain tavoitepituutta, – olkoon se vaikka 6 metriä. Jos rungosta / latvasta ei tule 6 metristä, ranka jää metsään. Ihmettelen, että miesmurhia ei ole tapahtunut metsissämme tuollaisesta Tolloilusta.
Välillä tuo jätkä kirjoittaa ihan asiaa, mutta sitten taas homma repee käsistä ja tulee ihan puuta heinää, jota ei nyt ”metsäalan ammattilaisen ” kynästä uskoisi lähtevän. Yllä oleva esimerkki on taas siitä huonommasta päästä joka ei pidä paikkansa.
No nyt selvisi että jätkän kommentit puiden sahauksesta, laadusta ja katkonnasta perustuu ”kotikutoiseen” kenttäsahaukseen.
Katsoin itsekkin tuo videon ja moni asioita jäi askaruttamaan. Varmaankin on että helpoin tapa perustaa jk-metsä tasaikäiseen metsään silloinhan perusta on valmiiksi kunnossa. Metsän vuotuinen kasvu jäi mietityttämään koska nythän periaatteessa poistatetaan se paras kasvava puu, joka on päässyt jo valtapuun asemaan. En usko että kasvu jatkaa samaa linjaa koska puun laatu on heikentynyt latvuston ja muidenkin osalta. Myöskään kuitukoon tihentymiä ei poisteta vaan jätetään ennalleen. Videossa todettiin että hyvä taimettuminen edellyttää maapohjanrikkomista, joka tapahtuu vain ajourilla. Isänän ajatuksena on että tarvittavia raivauksia ei tehdä vaan luonto hoitaa taimikon harventamisen luontaisesti. Pyhä-häkissä on hyvä paloalue jossa taimettuminen on tapahtunut luontaisena eikä hoitoja ole tehty. Siellä voi käydä vilkaisemassa kuinka metsä kasvaa villinä.
Mielenkiintoinen toteamus oli myös se että metsä tuottaa aina kunhan metsänhoitoa ei tarvitse tehdä(istutuksia, raivauksia). Näinhän se on mutta mikä on jatkossa tuotos. Jos tuotoksen suuruudelle ei anneta paljon painoa-arvoa niin tuottaahan se jotain. Isännän ajatuksena oli että seuraava harvennus tehdään sitten nykyisten urien väliin ja niihin tulee taas sitten uusi taimikko. Voi olla aika mielenkiintoinen kun eri-ikäistä taimikkoa on 20 m välein ja ajourien välissä taimia miten sattuu.
Ennustan että tuonkin isännän perikunta tulee jossain vaiheessa korjaaman isännän tuotoksen ja laittamaan maapohjan kunnon kasvuun, tai sitten se myydään tonteiksi kun tuntuu asuntoalueen vieressä olevan.
Minusta nuo Timpan havainnot on oikeita ja voin allekirjoittaa ne. Ollaan tehty muutamia noita tasaikäisen metsän jatkuvan kasvatuksen hakkuita. Talvella tehtiin yksi mallikohde metsäkeskukselle jossa puut olivat merkitty juuri noin kun videolla tehtiin. Samoin ollaan käyty korjaamassa noita Jk-metsän tuulenkaatoja ja samalla on tullut seurattua myös taimettumista. Minulle on muodostunut sellainen käsitys että jos halutaan tasalaatuinen taimikko metsän alle niin kyllä se edellytää jonkinlaista maanrikkomista. Maaperällä on todella suuri vaikutus taimettumisen onnistumiseen ja se ei saa olla kovin rehevää heinittymisen vuoksi. Toisaalta uskon että jk-kierto ei kuitenkaan ole ikuinen vaan jos metsän tuotto halutaan maksimoida niin jossain vaiheessa täydellinen uudistaminen on tehtävä. Siihen voi tosin mennä pari ikäpolvea.
Jos laitat sadeviitan valjaiden päälle niin pysykkö viitta ehjänä yhtä päivää ? Itse olen kyllä aina pukenut sadevaatteet valjaiden alle jotta olisi mahdollisimman tiukka paketti.
Kyllä on hankalia nuo lain tulkinnat ja pienelläkin tuntuvan ajon seurauksena voi olla kallis veroseuraamus. Onneksi meillä on tuollainen päivälappu mahdollisuus ja vielä tosi edullinenkin ja netissä voi maksaa niin miksi mitään riskiä ottaa. Asiakas aina sen päivälapun kuitenkin maksaa. Minä olen ainakin maksanut sen isännälle suosiolla kun puita olen tontilleni ajattanut.
Sitten se mielenkiintoiseksi muuttuu kun minun polttopuita ajaa naapurin isäntä minun pihaani. Sitten taitaakin ajo jo tarvita liikenneluvan.
Niin ja jos rahtina puuta ajellette traktorilla niin dieseliä tankkiin ja liikennelupa kuntoon. Omia puita voi ajaa löpöllä mutta vieraan polttopuita pitää ajaa dieselillä tai ostaa päivälupa trafilta.