Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kesäkohteeksi vaan. Kantokäsittely tuleekin jo lain puitteissa pakollisena.
Kyllähän tuo vesistökuljetus on varmaan aika ylivoimainen kuljetustapa kustannuksiltaan. Mutta taitaa olla vaan niin että puun laatu kärsii nippuuitossa että ne ovat poistuneet käytöstä. Toinen varmaan on että tehtaat eivät halua sitoutua niin suuriin varastoihin kun vesistökuljetuksesta muodostuu.
Tolopainen: Traktoreissa ei tarvitse käyttää kuormavaakaa. Niillä ajetaan yli 30t tuorerehukuormia eikä kukaan pysty arvioimaan kuorman painoa.
Eihän tuo kuormavaakan puuttuminen anna lupaa ajaa ylikuormilla. Kyllä se kuski on edelleen vastuussa kuorman laillisuudesta. Poliisit kyllä pystyvät helposti punnitsemaan kuorman painon siirettävillä punnituslevyillään. Siinä olen samaa mieltä että traktoreilla saa vedellä kohtuuttomia kuormia ihan laillisesti. Monesti metsäkoneita viedään traktorilaveteilla, vaikka monella lavettiautolla eivät painot riitä koneen vientiin. Jarrut ja muut ominaisuudet näissä traktorilaveteissa on sitten ihan mitä sattuu kun niitä ei tarvitse edes katsastaa.
No niimpä. Kumma vain että nuo puutavara-autot ovat vain menossa suurempiin painoihin. Mitäs niitä nostamaan kun ajellaan puut traktorilla. Muistan kun poikasena urakoitsijat toivat puita traktoreilla Keiteleen rantaan ja pudottivat niput järveen. Eipä ole enää traktoreita teillä näkynyt. Tosin ei ole vesipudotuslaitureita järvenrannoillakaan.
Tuo on totta mitä arto kirjoitti että terän huipputerävyyden vaihteluun voi vaikuttaa erilaisilla teroituskulmilla. Itse olen huomannut kun kulmia olen muuttanut niin teroituskulmilla on kohtuullinen vaikutus terävyyteen. Toki muillakin seikoilla. Minulla ainakin on ollut havaintona että jos haluaa pitkäaikaisen keston terälle niin jonkun verrat huipputerävyys kärsii. Sillä ei ole mitään merkitystä työmäärän tai ansion välillä mutta onhan se eräänlaista hifistelyä ja mukavaa testailla yksitoikkoisen työpäivän ratoksi.
Kyllä kai paras terän ottavavuus voidaan todeta jos päästetään sahalla kuivaan kakkosneloseen ja mitenkä se siihen menee. Mutta harvoin niitä kuivia kakkosnelosia sieltä metsästä löytyy ainakaan sahattavaksi asti.
Minusta tuota terän teroitustarvetta ei voi ajallisesti mitata. Kyllä kokenut metsuri sen huomaa milloin terä on teroituksen tarpeessa. Varsinkin kun isompaa risukkoa on työn alla ottavuuden huomaa heti. Varmaankin perkauksessa terän ei niin tikissä tarvii olla. Joskus olen teroittanut tankillisen jälkeen, joskus kerran keskellä työpäivää ja joskus päivän päätteeksi. Se on ihan tapauskohtaista. Jos joku väittää että teroituksessa menee niin kauan aikaa että se vaikuttaa ansioihin niin ei ole metsurinhommia tehnytkään.
Siinä asiassa olet jätkän kanssa samaa mieltä että terän huipputerävyys häipyy ensimmäisen tankin aikana. Sen jälkeen terävyys tasaantuu ja pysyy samanlaisena johonkin asti. Se että kuinka pitkään niin on tapauskohtainen.
Jos sulla on vanhat tilhin valjaat niin ota niistä uusi koukku hussen valjaisiin. Itsellä meni ensimmäisenä kesänä pokki ja laitoin tilhin koukun joten hyvin on kestänyt. Rälläkällä poikki ja hitsaa uuden koukun katkenneen tilalle.
Noin kun tekee niin ei varmaan ihan metsässä olla:
Tuo kysymys on vähintään sellainen että kun kysyisi että miksi ostaa mersua kun toyotallakin pärjää. Riippuu ihan minkälaiseen metsään menee raivuulle ja kuinka paljon raivaa. Itse käytän kahta sahaa kun työkseni teen. Nuorenmetsän kunnostukset isommalla sahalla ja pienemmät perkaukset ja raivaukset pienemmällä sahalla.
Jos harrastaa niin sitten joku keskikoon saha. Polttoaineen kulutus eri merkkien välillä on vain marginaali kuluerä jolla ei merkitystä. Tunnin kahta puolen kun tankki kestää niin johan sitä juomaan joutaa lähteäkkin.
Planter: Suurta teatteria koko korvausjärjestelmä ja MTK yksi primadonna, joka tanssii muiden mukana.
Nyt täytyy olla ihan samaa mieltä.