Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Koillis lappi otti ihan hyvän asian huomioon kun kehoitti että lyhyt kuitu puitaisiin jo valmiiksi kasan keskelle. Se kyllä onnistuu hyvin niin kuin koillis lappi sen esitti. Itse olen kysynyt juuri samaa meidän ajokonekuskeilta ja he sanoivat että tarvetta heille ei ole kyseisen kasan sekaisin tekemiseen. He totesivat että saavat valutettua kuidut hyvin nipun keskelle nostamalla nippun pystyyn ennen kuormatilaan nostamista. Nythän kuitenkaan ei tarvii jokaista nippua nostaa vaan silloin kun kasassa on paljon pätkiä ja kuormatila alkaa tarvita pätkien siirtelyä. Monestihan jos kourakasassa on vain pätkiä voi koko nipun nostaa keskelle eikä sermiin kiinni.
Harrastelija: Automaattihan perustaa arvion runkopankkiin (vai millä nimellä motoajuri niitä pitää), joten väärintynyt runko pitää vissiin ajaa kuskin arvion mukaan?
Se on totta että koneen tietokone muodostaa runkopankin jonka tarkoituksena on helpottaa laskentaa rungon katkontaa tehdessä. Runkopankkiin tallentuu alueen hakattavien puiden muoto. Noin yksikertaisesti sanottuna. Jos sitten tulee sellaisia tekijöitä joissa kuski joutuu poistumaan automaattiapteerauksesta lenkouden tai muun tekijän vuoksi koneen laskenta aloittaa rungon arvioinnin uudestaan kun muutos on tehty. Kouran liikkuessa muutaman sentin kone arvioi jo lopun katkonnan uudesta aloituksesta. Aloitus alkaa aina kun katkaisu on tehty. Runkopankki muodostuu useista sadoista rungoista joten pienet muutokset eivät juurikaan muokkaa runkopankkia. Tämä rungon arviointi teon aikan on jatkuva prosessi. Usein sen huomaa siitä kun hakkuupää aikoo tehdä pitkän kuidun tai tukin se peruttaakin yhtäkkiä takaisin ja antaa uuden mitan pölkylle. Siinä tapauksessa kone on tehnyt uuden arvioinnin katkottavista pituuksista kun ennuste minimimittaan pääsemiseksi on tehty.
Huh huh. Ei se sillä korjaannu että lyhyet mitat ovat joko etu tai takapäässä tai vuoron perään. Tärkeintä on että ne lyhyet mitat ovat epämääräisesti kasan keskiosassa. Sen vuoksi se autokuski haluaa että ne kasata olisvat ”huonot” eivätkä päät tasasssa. Homma jouhtuu siitä kun moto pui puut yhteen kasaan niin sahauksen aikana lyhyet ja pitkät pätkät tulee päistään saamalle kohdalle. Tämä tekee kasasta ns ”vappuviuhkan” . Vuorotellen kääntämällä saadaan kasa kyllä tasattua mutta se ei se helpota sitä että puuauton kuormaan tulee ns ”ilmaa” eikä tarvittavia painoja saada aikaan kuten suorittava kirjoitti.
Ajokonekuskin tulisi ennen kuormaan laittoa nostaa osa nippuista pystyyn kouralla jolloin lyhyet mitat valahtavat nipun keskelle. Siten autokuormasta saadaan tiivis eikä kuorma-autonkuskin tarvitse yksitellen sijoittaa lyhyitä mittoja kuormansa keskelle. Tämä nopeutaa kuorman tekoa.
Jotta asia ei nyt mene ihan hulinaksi niin pieniä tarkennuksia. Nyky apteilla saadaan moto katkomaan aina minimiin oli sitten kuitumitat mitä tahansa. Jos motossa on apti tehty oikein ja suositus on pitkä kuitu niin sitähän se aina yrittää ensiksi. Mutta hintalistaa kovempi arvo on aina minimimitta. Jos vapaan katkonnankuidulle on asennettu jokin minimimitta niin koneen apteeraus lähtee siitä että tavoitteena numero yksi on mimimitta. Tukkien katkonnassa rajoittavana tekijänä tulee tehtävät mitat, mutta silloinkin kone yrittää aina mahdollisimman lähelle mimimittaa. Jos katkonnassa tulee vaihtoehtoja niin silloin katkotaan suuremmalla painoarvolla olevat mitat.
Kerron esimerkin. Yhdestä kuitukoon puusta tulisi mimimimittaan tehtävää puuta vaikka kuusi metriä. Jos apti on oikein niin puusta kone tekee kaksi kolmen metrin pätkää koska painoarvoltaan mimimitta on suurin arvo. Jos katkottavaa puuta on vaikka 8,5 m niin kone tekee yhden 5.5.m pätkän ja sitten yhden n 3 m pätkän. Aptissa olevilla minimi ja maksimi ikkunoilla voidaan ohjata sitä mistä ”halkaisijaikkunasta” kukin kuitu tehdään. Pitkämitta voi olla tyvestä, keskeltä tai latvasta. Yleensä lyhyemmät vapaassakatkonnassa tulee latvassa.
Vielä tuosta automaattiapteerauksesta, jota jätkä (tietämättömyyttään) niin kovin arvosteli. Automaattiapteerauksella muutaman sentin matkalla kone tekee useita satoja mittauksia ja arvioi aina koko rungon saannon. Hakkuupää on tehnyt automaatilla jo katkontasuunnitelman kuljettuaan muutaman sentin pitkin runkoa. Tavoitteena aina mimimitat jotka kullekkin lajille on asetettu. Tämän jälkeen tulee katkontasuositus jossa painoarvot ovat määräävinä tekijöinä. Jos katkontasuunnitelmaan ei tehdä muutoksia niin katkonta on aina tarkempi kuin mikään manuaalinen mittaus. Väitti jätkä mitä tahansa. Jos katkontaan tehdään muutoksia puun laadun vuoksi niin silloin katkonta saattaa mennä ”sekaisin” eikä minimittoihin päästä.
Rauhoitu nyt jätkä. Ei tässä sinua haluata opettaa kun tiedämme hyvin että taitosi on vertaansa vailla sillä olethan evp metsäkoulun opettaja. Mutta yksi asia sinulta on jäänyt vähemmälle tietämykselle. Se on käytöstavat ja toisen mielipiteen kunnioittaminen. Ei aina tarvii laukoa ”täydeltä laidalta” eikä varsinkaan tarvitse eri ammattiryhmiä mollata heidän työnsä vuoksi, kuten olemme havainneet metsäkonekuskien kohdalla tapahtuvan.
Valitettavasti itse olin havainnut metsäkoulussa ollessani että vastaavalla asenteella olevia opettajia oli muitakin. Mutta sen jotenkin ymmärsin kun selvitin muutamien opettajien taustoja työelämästä. Valitettavasti muutamilla oli sellainen menneisyys ja vinoutunut ajatusmaailma että ainoa paikka johonka ne voitiin sijoittaa taisi olla enää metsäkoulu. Yksityissektorilla ei enää heille työpaikkoja löytynyt. Tämä on tietysti huono asia, koska he myös toimivat sellaisissa tehtävissä jossa meidän nuorisoa ja myös aikuisopiskelijoita opastetaan ammattiin ja metsässä työskentelyyn.
Keskustelin tästä asiasta myös muutamien opettajien kanssa, mutta asiallehan ei voitu enää tehdä mitään kun virkoihin oli henkilöt valittu. Mutta sen voin kyllä todeta ettei se viisaus todellakaan ”asu” siellä metsäkoulun opettajissa. Mitä pitempään ne siellä palvelevat sen enemmän ne erkaantuvat päivittäisestä työstä. Sen he ovat itsekkin todenneet.
Aluksi luulin että ostajana on sellainen yhtiö jonka sahalla ei ole tyven siistijää. Silloin kun tyvilaajentumaa ei saa olla sahalle niin tukki joudutaan lumpaamaan laajentuman takia. Nyt kun kyseessä on yksi suurista niin edellinen toteamus ei päde. Ilmeistä on ollut että lumppauksen syynä on ollut joko halkeama tyvessä tai sitten pieni laho.
Tuosta kuidun katkonnasta niin periaatteessa apti on ollut väärä. Siinä on ollut liian suuri painotus pitkälle kuidulle. Sen vuoksi kone haki ensiksi pitkän kuidun ja sitten teki mitä sai lopusta. Vika ei sinänsä ollut motomiehen vaan aptin laatijan. Se taas tulee kolmen suuren osalta suoraan tehtaalta. Yleensä näiden yhtiöiden aptia ei motomies saa rukata vaan suostumus pitää saada tehtaalta. Tietysti valveutunut kuski olisi voinut ottaa yhteyttä ostajaan ja esittää aptin muutosta.
Tuo lahokuusen hinta on itseasiassa aika hyvä. Monesti se on lähempänä viittä euroa. Mutta määrä on yleensä aika vähäinen joten suurta merkitystä hinnalla ei ole.
Tänä päivänä tehdään myös ihan terveellisä taloja maaperustuksinkin. Pitää vain osata tehdä homma niin että maasta tuleva kosteus saadaan poistettua. Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät murskekerrosten laittoa niin anturan kuin lattiavalun alle. Toisekseen rakennuksen paikka pitää valita oiken sekä rakentaa rakennus tarpeeksi korkealle ettei ympäriltä valuva kosteus pääse kastelemaan perustuksia. Moreenipohjaiset rakennuspaikat toimivat edelleen hyvin eikä kosteutta juurikaan nouse perustuksiin.
Usein ongelman aiheuttaa kuntien kaavoitus joka edellyttää rakentamaan talon myös sellaiseen paikkaan johonka normaalisti kukaan ei taloaan rakentaisi. Joudutaan kalliseen maanvaihtoon ja välttämättä sekään ei auta.
Koneellinen ilmanvaihto on ihan hyvä ja toimii hyvin kunhan se on säädetty ja rakennettu oikein. Koneellisia ilmanvaihtoja on rakennettu – 70 luvulta alkaen ja nykyinen tietämys on ihan toista luokkaa kuin silloin. Itse olemme asuneet tässä talossa yli 25 vuotta ja perustukset ovat maavaraiset ja koneellinen ilmanvaihto. Talo sijaitsee moreenipohjaisela mäellä jossa kosteuden kanssa ei ole ollut ongelmia ja ilmakin huoneissa vaihtuu hyvin. Uskomme että talomme on vielä hyvin terve eikä ainakaan kukaan ole vielä sairastunut hometauteihin.
Ilmeisesti kuitenkin sijoitti omia rahojaan joten eipä tainut vahinkoa tulla kuin itsellen.
Jovain: Metsuri motokuski, ei pidä hermostua. Minua kiinnostaisi, missä kulkee rajasi sosialisoinnin ja tällaisen perin suomalaisen kansallistamisen osalta. Väität kysymyksessä olevan yleisen, jopa globaalin ilmiön, alkutuotannon ja luonnonvarojen haltuunotosta.
Nyt taitaa Jovainilla mennä nimimerkitkin sekaisin. Uskon että joku varmaan osaa vastata tuohon Jovainin kysymykseen. Itse olen ajatellut että sosialisointi ja kansallistaminen on sama lähes sama asia. Mutta ei kai vielä metsäasioissa olla tähän menty. Minusta suunta on päinvastainen. Kun vertaa esim uutta metsälakia joka poisti lähes kaiken viranomaisholhouksen metsänkäsittelystä.
Eikös se niin ole että kun alkaa väittelyssä jäädä toiseksi niin viimeinen oljenkorsi on mennä henkilökohtaisuuksiin. Usein kun alkaa ulkonäköä ja älyä arvoimaan niin silloin mennään jo aika korkealla.
Eikö tämä jankkaaminen kannattaisi lopettaa. Jokainen ”istuu” omassa mielipiteessään niin tiukasti ettei periksi anneta. Parasta lienee että jokainen olkoon omissa kannoissaan ja sillä siisti. Tämä asia ei kirjoittelulla muuksi muutu kun parempia faktoja ei ole kenelläkään esittää.
Juuri näin. Joskus kävi vielä niin hyvin että välillä ajomieskin sai konjakkipullon kotiin viemiseksi ja tais välillä ruokaakin jäädä syötäväksi. Kun noita edustusjahteja yhtiön mailla järjestetään niin ei siellä hirviä kasvateta tätä varten erikseen. Yleensä kyseessä on samat hirvet mitkä pyörii sillä alueella muutenkin. Tiukka rauhoitus vain kokoaa hirvet yhdelle alueella ja sen jälkeen ”potti” laukaistaan yhteisjahtina.