Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta vaurioriski on nyt pienemmillään kunhan ei lähdetä mitään ylispuita poistamaan. Jonkun oksan katkeaminen ei vaikuta kasvuun mitenkään. Kelit on parhaat ainakin koneelliseen hakkuuseen. Ei tule ainakaan runkoon kolhuja kovin helposti.
Jos ne maanviljelyksestä jääneet pellot halutaan palauttaa metsämaaksi niin jokin puu sinne on laitettava. Itse olen työssä huomannut että se ensimmäinen puusukupolvi ei tahdo onnistua on se sitten lehtipuuta tai havupuuta. Ensimmäinen istutuskierros tahtoo olla aina ”sellukierros”. Siihen kun vertaa niin hieskoivu on varmaan hyvä vaihtoehto jos sen vaikka klapina pääsee myymään. Toinen kierros onkin sitten jo paljon parempi kun peltomaan vääristynyt ravintotaspaino on muuttunut paremmin metsänkasvatukseen sopivaksi.
Visakalliolla aiheellinen kysymys, jonka monen kannattaa pohtia ja ottaa keskusteluun jälkipolvien kanssa. Metsien hoito ei ole laiskanmiehen työtä. Se vaatii rahallista ja ajallista panostusta ja tulokertymä ei ole mikään vakio. Tuntipalkka metsänomistajalle ei ole mikään mahdoton joten helppo on luvata entisen menon jatkuvan mutta onko todellisuudessa asia näin.
Tuossa on asiaan liittyvää aineistoa. Ei ihan vieras asia.
Siitähän tässä on perimmäisesti kysmys. Nyt on valtakunnallisesti päätetty 4 – 5 hirveä /1000ha ja tästä luvusta keskustellaan onko se paljon vai vähän. Joidenkin metsänomistajien mielestä se on liian paljon ja joidenkin metsästäjien sekä varmaan muidenkin mielestä (vihreiden) liian vähän. Vihreillä on varmaan muut inressin niin kuin Gla kirjoitti toisessa ketjussa. Joku kompromissihan tämä kanta 4 – 5 hirveä on.
Ongelma varmaan on myös siinä että luotettavaa kannanarviointia ei saada sekä kannan kasvun sekä hirvien liikkuvuuden ennustettavuus on vaikea. Siitä johtunee suuret paikalliset vaihtelut hirvimääriin Suurpetokantojen halutaan nostaa Suomessa ja niillekkin pitäisi ravintoa jättää. Mikä on niiden kantojen kasvun ennustettavuus ja mitenkä hirvien käyttäytyminen vaikuttaa suurempien petokantojen alueella. Meillä ainakin hirvet ottavat ”pitkät” välittömästi kun nallet tulevat alueelle. Sitten kun niitä ei ole niin hirviä on enemmän kuin tarpeeksi. Vaikea asia hoitaa kaikkia tyydyttävällä tavalla.
Olen kyllä erimieltä siitä onko metsänomistajalla vaikutusmahdollisuutta hirvikantaan. Ihan varmaan on. Jos metsänomistajat keksitetysti haluavat edustajansa riistaviranomaisten hallintoelimiin niin kyllä he sen saavat. Se vaatii vain yhdessä ponnistelua asian eteen. Keinoja siihen on monia. Olen samaa mieltä että jos Gla yksin lähettä kirjeita ja muistioita päätäjille niin roskiin ne ovat vaara joutua. Mutta jos jonkin alueen metsänhoitajat yhdessä asian ottavat esille niin varmaan asiaan suhtaudutaan toisella tavalla. Meillä on metsänomistajat perustaneet yhteismetsiä ja mm Kalmarissa metsänomistajat ovat perustaneet 40 metsänomistajan yhteenliittymän puukauppaa koskien, niin miksei muukin heiltä onnistu. Jos asia on sellainen että siihen todellakin halutaan puuttua niin varmasti se onnistuu.
Puuki mainitsi siitä että talvilaidunalueilla ei hyvinkään hoidettu taimikko poista tuhoja. Ei varmaan poistakkaan mutta varmasti tuhot vähenee. Meidän seuran alue on juuri tällainen talvilaidunalue pohjoisessa keski-suomessa ja siellä on metsähallituksella valtvat mäntytaimikot. Nytkin jäävä kanta arvioitiin alueellamme vähintään 15 hirveä (4/1000ha) joka on aika paljon minustakin. Taimikot ovat erittäin hyvinvoimaisia. Ainakaan meidän alueella lumesta ei ole hirville haittaa. 1 m lumi ei ole hirville este miltään osin.
Kyllähän nuo materiaalit kehittyy vuositain ja keksitään uusia ja kestäviä materiaaleja. Päivät kun noita metsurin rensseleitä kantaa ja kun ne ovat vielä läpimärät niin arvostaa painoa yli kaiken jopa turvallisuudesta hiukan tinkien. Harrastusmetsuri voi lähteä itselleen sopivalla säällä metsään ja sopivaan aikaan vuodesta mutta jos sitä työksen tekee niin säähän ja vuoden aikaan on vaikea vaikuttaa. Itse ainakin kesäisin raivuulla yritän etsiä niin ohuet ja hengittävät metsurinvaatteet kuin suinkin.
Onhan täällä aika kovaa kritiikkiä kirjoitettu hirvistä. Muistaakseni AC aloitti taannoin ketjun jossa hirvi pyydettiin hävittämään sukupuuttoon puuntuotantoalueilla. On kuulemma puuttomien alueiden asukki ja jne. Aika moni keskustelija oli ymmärtääkseni samaa mieltä AC:n kanssa.
Tuo suorittavan kommentti on erinomainen ja silloin jos paikallinen hirvikanta on noussut liian suureksi metsänomistajien kannalta niin siihen tulee puuttua. Uskon että homma hoituu kunhan riistaviranomaisia informoidaan asiasta. Metsästäjät eivät välttämättä ole tämän alan asiantuntijoita siksi metsänomistajia tarvitaan myös rhy:ssä. Vahinkoja voidaan välttää monella tavalla. Hyvällä ja oikella metsänhoidolla sekä kannan verotuksella. Näitä muitakin esimerkkejä, kuin hirvien tappaminen lähelle sukupuuttoa, on täälläkin kirjoiteltu mutta aika vähän ne ovat saaneet postiivista palautetta. Mutta sellaista se on.
Minulla ainakin menee nykyään yhdestä – kolmeen terään päivässä. Joskus useampikin riippuen maastosta ja metsän peitteisyydestä. Yleensä ensiharvennuksella menee eniten.
Olen samaa mieltä. Taitaa olla ensimmäinen henkilö joka todella yrittää puuttua asiaan jonka näkee haitalliseksi. Muut ovatkin räkyttäneet vuodesta toiseen vaikka vaihtoehtoja vaikuttamiselle on esitetty. Vielä kun ao henkilöllä olisi kiinnostusta hakeutua paikalliseen rhy:n hallitukseen joka todella voi vaikuttaa paikalliseen hirvikantaan ja sen verotukseen.
Toivottavasti saat aloitteelle vastauksen ja olisi hyvä jos kertoisit kuinka aloitte menestyi ja mitkä olivat kommentit.