Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kannatan ehdottomasti kunnon tutkimusta aiheesta. Uskon että jokin muukin lääke löytyy hirvivahinkojen vähentämiseen kuin ampuminen. Tietenkin kannan koolla on merkitystä joten verotusta ei voi väheksyä. Mutta jos lähtökohtana on valtion nyt asettama tavoitekanta ja siihen yritetään vahinkoja välttää niin kunnon tutkimukselle on varmaan perusteita. Tuossa esimerkkitapauksessa oli nimenomaan karuilla kankailla olevat mäntytaimikot puhdistettu kaikesta lehtipuusta ja rehevät kuusikkovaltaiset pohjat olivat ihan normaalin raivauksen piirissä. Sehän on jo pitkään tiedetty että kunnolla kehittynyt männyntaimi ei ole hirven ravintolistalla kovinkaan kärjessä. Hyvänä esimerkkinä on metsätysalueellamme oleva siemennetty mäntytaimikko jossa ryppäässä kaikki alikehittyneet on syöty mutta paras jo reiluun pariin – kolmeen metriin päässyt taimi on säästynyt syönniltä. Uskon että jotain vaikutusta on sillä miten taimi kehittyy ja kuinka siinä olevat syöntiin vaikuttavat haitta-aineet ovat päässeet kehittymään.
Metsuri motokuski 26.12.2016, 12:34Tämäkö on se palsta johonka vertaat kaikkia mäntytaimikoita ja hirvien tekemiä tuhoja ja niistä sitten teet koko valtakuntaa koskevia johtopäätöksiä ? Jos asia on näin niin voin kertoa heti vastakkaisen esimerkkin. Meillä oli työnalla 30 ha mäntyharvennus jossa oli ympärillä nuoria varttuvia taimikoita aina 1 m taimikosta ylöspäin. Näköhavaintona oli kaksi neljän hirven laumaa jotka pyörivät hakkuualueella syöden kaaadettujen puiden latvoja. Paikallisten ilmoituksen mukaan alue on ollut hirvien talvilaidunaluetta jo vuosia mutta männyt taimikoissa ei ollut havaittavissa hirven syömiä taimia. Itsekkin yllätyin moisesta ja uskoin että varmaan niitä jostain löytyy. Kysyin asiaa isännältä ja hän totesi ettei muuta lääkettä ole hirville keksinyt, kun hirviä tulee muualta, niin hän on puhdistanut taimikot totaalisesti lehtipuusta. Siten hän on saanut tuhot pysymään kohtuullisena. Joten ei se aina ole mahdotonta se männyn kasvattaminen eikä pienen alueen perusteella voi vetää kovin yleistä kantaa hirvien käyttäytymisestä.
Metsuri motokuski 26.12.2016, 12:22Ranskalaiset jyrsivät myös metsänsä hakkuun jälkeen. Heillä se oli sen vuoksi että sillä tavalla he hävittivät piikkipensaat totaalisesti. Muutoin koko maapohja täytyy pensaista hyvinkin nopeasti.
Metsuri motokuski 25.12.2016, 18:19Hyvä ajatus. Olen täysin samaa mieltä. Mitenkähän muutkin saataisiin samaan ”kelkaan” ?
Metsuri motokuski 25.12.2016, 18:10No en minäkään ymmärrä. Mutta eihän se sitä tarkoitakkaan. Siinä vain verrattiin kahta kasvutappiota toisiinsa ja kuinka suuri niiden vaikutus kokonaistappioihin. Nythän hirven kasvutappiot saavat valtavat mittasuhteet mutta hoitamattomuuksista ei kukaan kirjoita mitään.
Metsuri motokuski 25.12.2016, 18:04Ymmärtääkseni nykyisillä laatuvaatimuksilla suomalaisella sahatavaralla on hyvä menekki. Nyt sahateollisuus sahaa sen minkä ehtii eikä lankun ja laudan menekillä ole ongelmia. Joten kaippa tämä nykyinen metsänkasvatus on ihan toimivaa kun raaka-aine mennee kaupaksi näinkin. Parempi vain että jotkin erikoistuvat näihin erikoislaatuihin jolloin heidän markkinat ovat kohdallaan. Uskon kuitenkin että paljon suurempaa määrää erikoislaatujen kasvattajia markkinoille ei ole mahdollisuus työntää hinnan siitä kärsimättä.
Nytkin eräässä sahafirmassa olisi haluttu että koko joulu olisi hakattu ja ajettu kun tehdas ei saa riittävästi puuta tehtaalle. Tehdas pyörii kolmessa vuorossa koko joulunpyhät ja välipäivät.
Metsuri motokuski 25.12.2016, 17:46Kyllä kai ne hirven tuhot nykytiheyksillä ovat vielä aika vähän verrattuna hoitamattomien kohteiden metsänkasvutappioihin.
Metsuri motokuski 24.12.2016, 21:11Eikös se ole ollut aina tuo talvikorjuu. Nyt kai sitä yritetään että korjuu olisi ympärivuotista.
Metsuri motokuski 24.12.2016, 21:10Ai motomiesten vikako se onkin että tehdas antaa spektit jonka mukaan hakataan. Näyttää jätkä olevan edelleen siellä jossain menneisyydessä. Hyvä että uskot kuitenkin johonkin.
Metsuri motokuski 24.12.2016, 13:28Enemmänkin meillä on ollut ongelmana tyvien lenkous kuin mikään muu. Hirven syönnökset on otettu jo pois ensiharvennuksella ja sitten loput pahimmat lengot otetaan toisessa harvennuksessa. Vika on ollut meillä kuokalla tapahtuvissa istutuksissa joissa järestään kaikissa on tyvimutka. Usein mutkaisuus on noin metrin mittainen joten lyhyen kuidun siitä joutuu pois ottamaan. Joskus riittää lumppauskin jotta päästään tukkiin käsiksi. Hirviä noista on turha syyttää.