Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Uskooko jesse tosiaan että MG haluaa investoida sinun metsien hoitoon ? Olen satavarma että jokaisella puukalikalla maksat osan tien kustannuksista täysimääräisenä . Uskot sitä tai et. Jos tuolle ajatukselle lähdetään niin jokainen ruokakaupan bonusasiakas on niin erinomainen asiakas että liike voi osan katteestaan luovuttaa ilman vastiketta asiakkaalle. Eiköhän kuitenkin jokaisessa tapauksessa ole kyse asikkaan sitomisesta liikkeen asikkaaksi. Jos asiakas uskoo siihen että se tuo hyötyjä on pelkästään asiakas niin markkinointi on osunut kohdalleen. Vielä kun asian erinomaisuutta julistetaan eri foorumeilla niin yritys on saanut vain lisää plussaa toimilleen.
Loppujen lopuksi jesse tilanne taitaa valitettavasti olla niin että sinua kusetetaan. Uskot sen tai et. Autokauppa on vielä rehellistä kauppaa verrattuna puukauppaan. 🙂
Niin nythän se kolmen vuoden pelivara poistuu tässä korjatussa lakiehdotuksessa
Voihan sitä vaatia mutta onko se sitten sähköyhtiön asia vastata sellaisista kustannuksista kuten metsänhoidosta / käsittelystä. Toisekseen sähköyhtiöiden kalustolla on sellaisen toimivan varastoliittymän teko aika näpertelyä. ”Lusikka-haarukalla” on varsinainen kaivuu-urakka aika tehotonta.
Hirvihavainto on nähdyt hirvet. Arvio jäävistä hirvistä on sitten arvio joka ei edellytä näköhavaintoa. Hirvihavaintokortissa on kyllä selkeät ohjeet.
Toisekseen onhan tuo 10 hirveä / 1000 ha melkoinen määrä ja toivottavasti sitä ei löydy enää missään. Minusta 5 hirveä / 1000 ha on ehdoton maksimi ja jos rakenteeltaan oikeanlainen hirvikanta kasvaa noin 23 – 28 % vuodessa. On kiire tuollakin määrällä lisäverotukseen. Liian alhainen verotus tekee melkoisen virhearvioinnin tulevalle hirvikannalle. Sen vuoksi oikeanlainen kanta-arvio on erityisen tärkeää.
Olihan tuo laki ihan alkujaankin torso ja jokainen voi arvata kuinka siinä käy. Annetaan 3 – vuoden toteuma-aika ja metsäkeskus toimii kuitenkin vuosittain määrätyn budjetin turvin. Eihän kukaan voi ennustaa kuinka toteutumat menee kolmen vuoden ajalla ja miten valtio budjettivaroja jakaa. Samalla uudessa kemerassa kaikki saavat tuen ja jos määräraha pysyy suunnilleen samana niin jo sen tyhmempikin osaa laskea että raha loppuu jos lisää ei tule.
Nykyinen kemera on ilman muuta parempi kuin vanha. Vanhahan palkitsi hoitmattomuudesta. Nyt tulevat uudistukset ovat pakonsanelemia ja ne ovat pakko tehdä. Tässä mennään vielä pari vuotta epätietoisuudessa ja sitten päästään vuosi / toteutus rytmiin.
Tuo Puukin mainitsema ketjutus olisi ihan järkevää. Ei vain tahdo löytyä niitä puuhamiehiä jotka suunnittelisvat tällaiset yhteismyynnit. Paljon metsänomistajissa on niitä jotka ovat sen tutun ”talon talon” miehiä eikä puita muille myydä. Toiset taas eivät ole halukkaita niitä myymään edes sille vaikka hintakin olisi kohdallaan.
Auto pitää vaihtaa niin usein että katsastuskonttorille ei tarvii mennä. Olkoon merkki mikä tahansa. Ja ottaahan se naapuriakin päähän kun uusi auto on jatkuvasti pihassa, Luulee että se on ihan varoisaan kun autoa jatkuvasti vaihtaa.
Meillä juuri päinvastoin. Meillä hirvikanta kasvaa ja ensi kesänä uskon että vielä enemmän. Tosin karhukanta verottaa varmaan vasoja ensi kesänäkin kuten tänä kesänä. Nyt oli jäävä kanta 15 hirveä meidän alueella kun viime vuonna se oli 10 hirveä. Jahtia kesti tasan neljä viikkoa. Kaikki kuusi kaatolupaa ammuttiin 2000 ha alueelta joten 1000 ha jäi jahdin ulkopuolelle kun hirvet olivat ”pesiytyneet” tietylle alueella. Toki niitä muuallakin oli mutta nyt kaikki ammuttiin tuolta alueelta. Ensi syksynä on lupia saatava rutkasti lisää.
Elähän nyt jesse. Tiedät ihan hyvin kuinka varakkaita ovat nykyajan koneurakoitsijat. Enemmänkin tämä konekaluston muutos johtuu hakkuutapojen muutoksista, joka on muuttunut ihan päälaelleen viimeisen 10 vuoden aikana. Nykään pyritään hakkaamaan tilan kaiken ikäiset metsät kerralla ja pyritään välttämään sitä että eri kokoisia koneita kuljetetaan eri leimikkotyypeille. Onhan se ihan järetöntäkin urakoitsijan investoida erilaisiin koneisiin, jotka ovat sitten osan vuotta käyttämättömänä sopivien leimikoiden puuttuessa. Eikä tänä päivänä sen ison koneen ja pikkukoneen painoero pintapaineen osalta ole niin merkittävä kuin uskoisi. On sitten kyse ajokoneesta tai motosta kunhan ne varustetaan oikean kokoisilla teloilla. Eikä noista harvereista ole kuin murto-osaan Suomen harvennuksista. Mekin hakkasimme viimeksi 25 ha yhdessä palassa eri ikäisiä harvennuksia ja jos siellä harverilla olisi puita tehnyt niin olisi jäänyt varmaan talven ainoaksi työmaaksi. Niin hidasta se on.
Tämä on vähän sama asia kuin LVI alalla. Pateeriverkoston rakentaisi toinen urakoitsija ja käyttövesijärjestelmän toinen urakoitsija.
Noissa konehommissa usein unohtuu että se pintapaine on kuitenkin se ratkaisevin tekijä. Välttämättä asia ei ole niin että pienemmellä koneella olisi pienin pintapaine / cm2. Olemme usein huomanneet töissä että jos ajokoneiden pintapaineet ovat lähellä toisiaan niin ajokertojen määrä ratakaisee eniten. Siten isokin kone jossa on hyvin kantavat telat voi tuoda isonkin määrä puita ilman pahoja vaurioita.
Motoissa varsinkin uskotellaan että pienet nelipyöräiset koneet ovat metsälle edullisia työkoneita. Usein niissä kuitenkin on suolaliuos renkaissa vakauden lisäämiseksi. Silloin voi renkaan alla oleva pintapaine kohota hyvinkin suureksi ja painumia tulee jo moton alla. Nyt uusimmat suuret motot ovat 8 pyöräisiä ja kantavilla teloilla joten painavakin kone saadaan rakennettua hyvinkin alhaiselle pintapaineelle.