Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se jesse oikeassa jos todella halutaan vähentää hirvikantaa niin vasaverotuksella ei siihen päästä. Toisaalta jos halutaan hirvikanta pitää elinvoimaisena ja oikea suhteisena pitää vasaverotus olla kohtuullisen voimakas. Paras keino lienee kuitenkin että jos kantaa halutaan pienentää niin nykyisen kaltainen verotuskäytäntö pidetään voimassa mutta kaatolupia lisätään.
Meillä on ongelmana usein se että karhut syövät pääosan vasoista jo kesällä ja siten suosituksen mukaiseen kaatosuhteeseen puolet ja puolet ei tahdota päästä. Nyt jos suosituksen mukaiseen kaatoihin ei päästä ja koko lupamäärä käytetään aikuisiin niin seuraavana vuonna tahtoo lupia tulla vähemmän. Tuntuu siltä että rhy rankaisee sellaisesta johonka ei voida vaikuttaa. Välillä tuntuu että on järkevämpi jättää yksi lupa käyttämättä vasojen puutteen vuoksi kuin käyttää luvat 100 %:sti.
Aikoinaan jututin yhtä ostomiestä joka oli ostamassa tätä venäjän puuta. Silloin kauppatapa oli sellainen että myytävänä oli x määrä junanvaunuja tiettyä puutavaraa. Siitä tehtiin sitten ostajien kanssa tarjouskilpailu ja joku sen sitten voitti. Hinta saattoi vaihdella paljonkin kunkin puutavaraerän mukaan. Nykyistä kaupankäyntitapaa en tunne mutta silloin asia hoidettiin tuolla tavalla.
Uskon myös että tietyllä ostoilla ulkomailta pidetään huolta siitä ettei kotimaisen puun hinta nouse liian korkeaksi.
Varmaan ihan hyvä puolto. Kyseessä on ns sarjatuliaseen lievempi muoto ja periaate on kuin rynnäkkökivääri kertatulella. Uudistus koski myös että lippaan patruunamäärää rajoitetaan ja sitä kautta ”tulivoimaa” pienennetään on ihan hyvä periaate. Metsästyslaukaukset ehtii hyvin ampua myös ladattavalla kertatuliaseeella.
Niin varmaan organisaation kannalta asia on näin. Olen samaa mieltä myös siitä että iso toimija on ei ole niin herkkä ”päivänhinnan” vaihteluille. Ymmärtäisin kuitenkin että metsänomistajalle on tärkeä tietää leimikon hinta myyntihetkellä. Ehkä joillekkin isoille myyjille jatkuvuus puunostossa, katkonta, korjuujäljet, tiestön kunnostus, rahaliikenne, henkilökohtaiset suhteet ja yms on merkittäviä asioita jotka menevät yksittäsen kuutiohinnan edelle.
Kyllähän tuo jesse kirjoittaa asiaa siinä että kuuluminen metsäyhtiön jäsenyyteen varmistaa sen että puutavara menee kaupaksi paremmin ja siten turvaa jatkuvan tulotason puunmyynnistä. Mutta sehän ei tarkoita sitä että sillä tavalla puusta saa parhaan hinnan. Jos on paljon myytävää ja ”eksottista” tavaraa jonka menekki pitäisi varmistaa niin jäsenyys voi autaa siihen ihan merkittävästi.
Toisekseen jos harvoin myy ja/tai artikkelit ovat sellaiset että muillakin voisi kiinnostusta olla niin ehdottomasti avoin kilpailutus voi tuoda parhaan tuloksen. Siihen en usko että mhy:n kilpailutus olisi niin ”avoin” että se olisi riittävä kilpailutus. Mutta jos taitoa ei ole vertailun suorittamiseen niin sinä tapauksessa on mhy:n kilpailutus parempi kuin uskoa sokeasti johonkin metsäyhtiön kantajäsenyyteen.
Eihän noita kantajäsenyyksiä olisi koskaan tehty jos niillä ei olisi saatu jotain taloudellista hyötyä organisaatiolle. On sitten kyse kaupan alasta tai terveydenhuollosta ja jne.
Ennen kuin innostutte liikaa Metsätäjäliiton hallituksen erosta niin syy erolle ei ollut valtakunnallinen hirvipolitiikka. Toisekseen metsäliitto ei linjaa valtion hirvipolitiikkaa eikä siten myönnä hirvenkaatolupia. Kyseinen järjestö on yksi metsästäjien etujärjestöistä jolla on vain lausunto-oikeus laki tai normi uudistuksiin.
Jos sitten eronsyistä niin ilmeisesti kyse on yhdistyksen hallituksen saamattomuudesta yhdistyksen toimiston työilmapiiri kysymyksessä. Näin ainakin meidän paikallinen maakuntalehti asiasta kirjoitti.
Se että onko Kontroa ikävä tai ei niin vuoden vaiheessa valitaan uusi hallitus ja sitä ei sitten tiedä ketä sinne valitaan. Mutta liiton rooli lausuntojen antajan säilyy eikä siitä vähene tai lisäänny.
Minusta aloittaja voisi kilpailuttaa palstansa metsästysseurojen välillä. Nythän emme tiedä palstan pinta-alaa mutta jos se on tarpeeksi riittävä niin kyllä se kiinnostaa. Tuohon hirviongelmaan sillä ei ole ratkaisua mutta voisihan se ainakin avata seuran silmät että isäntä on ihan tosissaan ongelman kanssa.
Itse olemme huomanneet että samat hirvet kulkevat ainakin kolmen seuran alueella joidenka yhteispinta-ala on lähes 20 000 ha. Joten yksittäisen palstan kuuluminen tai kuulumattomuus seuralle ei ole ratkaisu yksittäisen palstan hirviongelmaan. Meillä on myös sellaisia reuna-alueita joissa ei metsästetä juuri sen vuoksi että hirvillä on taipumusta mennä vieraalle alueelle ja viedä siten koirat mennessään. Toki joskus ne hirvet tulevat pois sieltäkin alueelta ja silloin ne ovat jahdin piirissä välittömästi. Todennäköisesti alueella hirvet viihtyvät kahdesta syystä: 1. ruokamaa on hyvä tai 2. alueella ei hirviä häiritä. Näihin kumpaankin asiaan tosiaan voidaan vaikuttaa mm yhteisjahdeilla jolloin rajojen merkityksen vaikutus vähenee.
Ei ole mahdollista. Hirven metsästykseen tarvitaan 1000 ha metsästysalue joka ei ole nyky tulkinnan mukaan enää oltava yhtenäinen alu. Ennen näin piti olla. Kuitenkin metsästysvuokrasopimus pitää olla metsästysalueesta. Aika pitkä matka on vielä siihen että hirvet näkee ja jopa pääsee lähelle siihen kun laittaa ne riimuun kiinni. Siinä hommassa voi käydä huonosti.
Meillä seuralla on erinomainen metsätysmaja joka on vanha ostettu rintamamiestila jossa on lihanleikkaamo vanhassa navetassa ja heinäladossa hirvet pääsevät nahastaan. Menihän siihen ostohommaan paljon talkootyötä jota tehtiin useina juhannuksina tanssipaikoilla järjestyshommissa ja järjestettiin alan SM – kilpailut. Velkaa seura ei ottanut ja jäsenmaksu saatiin pysytettyä maltiilisena. Silloin tilat kunnostettiin useina vuosina ja nyt on ylläpitotehtäviä. Tänä vuonna muurattiin leivinuuni ja hella uusiksi. Talkootöinä tietysti.
Meillä ei ainakaan ole hirvet siirtyneet puuravintoon vielä syyskuun alussa. Lehtiä kyllä riivitään mutta muuten puun syönnit ovat myöhäissyksyn ja talven asiaa.
Tolopainen. Jokohan olisi syytä päästä siitä ajatuksesta että sitä ennakkoraivausta ei tehdä motokuskin hyväksi eikä motokuski määrää sitä ennakkoraivausta. Kyllä ne raivaukset tehdään ihan työn kustannustason ja metsän laadun säilyttämiseksi. Kuten yllä todettiin niin ennakkoraivaus on turha kun muut raivaukset tehdään ajallaan. Jos näistä laistetaan niin ennakkoraivaus saattaa olla edessä. Noista kameroista ei ole mitään hyötyä jatkossakaan niin kauan kun ne eivät poista niitä risuja jotka joutuvat kouran sisään ja haittaavat siten puun pituuden ja paksuuden määrittämistä.
Näkee ettei Tolopaisella ole minkäänlaista käsitystä motokuskin työstä kun tuollaista soopaa latelee. Voisitko kertoa oman ammattisi niin heitän siitä muutaman ”faktan” kun osaat noin hyvin ammattitaitoon liittyviä tietoja viljellä.
Ei niitä kiviä tarvii jatkossakaan sinne poluille ripotella muuta kuin sinua itseäsi varten.