Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Onhan tuo nyt todettu ihan joka paikassa Suomessa että kun myyräkanta on suuri niin petopaine metsäkanalintuihin on vähäinen. Sama tutkimus on tehty myös Lapin osalta sopulin ja myyrien osalta. Ei tämä ole mikään uusi juttu.
Se on totta että pesimäajan olosuhteilla on merittävä vaikutus pesinnän onnistumiseen. Mutta jos sen jälkeen kohdistuu voimakas petopaine poikasiin niin onhan sillä suuri merkitys. Tähän perustuu tämä pienpetojen metsästys. Jos niillä ei olisi mitään vaikutusta niin kukaan ei olisi niitä jahtaamassa.
Toisekseen kun myyräkanta on alhainen ja pesintäajan säät ovat huonot ja pesintä epäonnistuu niin petopaine kohdistuu jäljellä oleviin emolintuihin. Joka taas vaikuttaa seuraavan kevään pesivään lintukantaan. En oikein ymmärrä mitenkä tämä nyt on niin vaikea ymmärtää.
Ilman muuta metsänomistaja (ainakin osa) väki haluaa pienet myyräkannat jonka ymmärän hyvin. Mutta on ihan turha kenekään uskotella etteikö myyräkannalla ole vaikutusta kanalintukantaan mikäli pienpetomäärät ovat voimakkaat.
AC: Täkäläistä hitaastikasvanutta laadukasta puuta menee kaupaksi vaikka kolminkertainen määrä hyvään hintaan (kun se vaan ei ole hirvien raiskaamaa).
No empä ole kuullutkaan että jos Suomi olisi hirvistä vapaa niin puun vientimäärät kolminkertaistuisivat. Jos tämä olisi totta edes osaksi niin teollisuus olisi lobannut hirvet maanrakoon jos vuosikymmeniä sitten.
Keksi jotain uskottavampaa AC.
Tuohon Annelin toteamukseen puuhapalstojen lohkomisista niin tunnen yhden maanomistajan joka tekee juuri noin. Hän ostaa isoja metsätiloja. Hakkaa niistä myytävät puut melko tarkaan mutta toki jätää aina jonkin verran. Sen jälkeen lohkoo alueen reilun 10 ha palstoihin ja myy ne edelleen puuhapalstoina. Pienemmistä tiloista saatavilla suuremmilla hehtaarihinnoilla hän rahoittaa seuraavat metsäkaupat.
Kaveri on kyseistä homaa tehnyt jo vuosikymmeniä ja aina sillä kuitenkin rahaa metsätilojen ostoon löytyy ja itsensä elättämiseen. 60 tonnin bemari kaverilla on alla joten jonkin verran sitä rahaa on jäänyt takataskuunkin uskoisin.
Traktorin hinta maatalousvarusteilla on noin 250 – 280 tuhatta. Siihen lisätään metsävarustus mukaan joka on noin 40 – 50 tuhatta. Hintaa kalustolle tulee noin 290 – 320 tuhatta. Jos siihen ostetaan hakkuupää. Pitää hintaa lisätä noin 50 tuhatta. Päästään sellaiseen hintaluokkaan kuin noin 350 tuhatta. Nykyään moton suoraostohinta on noin 360 tuhatta ja vastaavasti ajokone noin 320 tuhatta.
Onhan maastoliikkuvuus metsäkoneella huomattavsti parempi kuin traktorilla peruuttamalla ajaen.
Joten en usko että LV:n keinoin saadaan mitään merkittävää säästöä aikaiseksi. Päin vastoin.
Toisekseen jos ja kun koneita joudutaan vaihtamaan niin aina metsäkäytössä ollut tarktori on huonompi vaihtoarvoltaan kuin pelkkä peltokäytössä ollut kone. Joten tuo pienikin positiivinen ero kääntyy tappioksi aika nopeasti.
Meillähän on tuollainen traktorimoto jo olemassa Nisulan valmistamana Lännen alustalle. Hinta sille kuitenkin tuli lähes normi metsäkoneen hinnaksi. Tuo traktori joka varustetaan metsäkäyttöön saatika hakkuukäyttöön ei voi olla sieltä linjaston alkupäästä. Siinä pitää olla isommat hydraulipumput sekä voimakkaammat moottorit jotta järjestelmä toimii ja puu kulkee. LV ei ole tällaista teknistä kehitystä pohtinut yhtään vaan ihan fiilispohjalla latoo ”totuuksia” . Kokemuksena omat metsät ja oman kylän koneet.
Minulla on ihan päinvastaisia kokemuksia isosta terästä. Minusta ainakin tuntui siltä että vääntö kasvoi kun vaihdoin sahoihin isomman terän. Nyt käytän myös 460:ssa isoa terää. 490:ssa se on ollutkin.
Ison terän vaihdon yhteydessä kierrosherkkyys heikkeni mutta minusta vääntö panani. Omalla työskentylytekniikalla sillä ei ole merkitystä kun en päästä sahaa koskaan tyhjäkäynnille työskentelyn aikana.
Toisaalta perkauksessa isosta terästä on vain hyötyä jopa niin paljon että jos saisi vaikka isommankin terän niin valitsisin sellaisen kunhan isompia sektorisuojia vaan saisi. Jotenkin tuntuu että on sillä isommalla terällä vain joutuisampi tehdä ja saa alaa enemmän aikaan. Liekö sitten vain tuntemus.
Mitä voimakkaampi myyräkanta sitä pienempi saalistuspaine metsäkanalinnuille. Tämä on todettu myös värriön tutkimuksissa. Jokainen voi tehdä tästä omat johtopäätökset.
Oli taas piiiitkä juna menossa Äänekoskelle päin. Kyydissä oli venäläistä koivua. Oli suoraa ja määrämittaista. Täällä päin on metsäautoteilla kaksi vuota vanhoja koivukasoja, jotka eivät kelpaa kenellekkään. Se siitä koivusta.
Pienkonebensa on hyvä jos sahaa vähän ja harvoin. Itse laitan aina talveksi raivaussahoihin ja muihinkin pienkoneisiin pienkonebensat kun laitan koneen säilöön. Hyvin ovat keväällä heränneet eikä käyntiongelmia ole ollut.
Ei ole ensimmäinen tilhi jossa kytkin ruostuu vähäisen käytön vuoksi. Tuo Tanelin mainitsema korjaus toimii. Itse olen kun jouset ovat katkenneet niin samalla voidellut kuparitahnalla uuden kytkimen osat ennen asennusta.
Jos noissa isommissa metsissä olisi noin 1400 mottia (n 100 mottia / ha) ja taimikot päälle.