Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä se näin on että ei metsurin kuulu saada 3000 – 4000 ansioita kuukaudessa. Kyllä tehtävän vaativuus on sellainen että rinnastus normaaliin suoritusportaan työhön on riittävä. Ulkonaolemisesta ei tarvitse maksaa mitään ekstraa. Siellä on moni muukin työpaikka.
Kirjoitin: Mitä siitä hyödytään että puunostosta tehdään kaksi erillistä sopimusta ? Uskon että ajattalet puukaupan läpinäkyvyyttä mutta eihän kaksi erillistä sopimusta tee siitä sen läpinäkyvämpää. Hinnathan voivat olla mitä vain.
Tarkoitin; Että kahdella sopimuksella samasta leimikosta ei ole mitään hyötyä jos kumpaakin sopimusta ei kilpailuteta avoimesti. (Asia kävi ilmi kirjoituksesta myöhemmin) Vastaus oli LV:n kirjoitukseen siitä että leimikosta tulsi tehdä eri sopimus puusta ja hakkuusta sekä ajosta.
Kuitenkin tilanne Suomessa on että tilakoot sekä hoidettavat kuviot ovat hyvinkin pienikokoisia. Jos jokaisesta kuviosta tai tilan hakkuista tehdään erillinen sopimus puun osalta ja sitten hakkuun ja ajon osalta erikseen kilpailutettuna niin byrokratia on melkoinen. Uskon että kyseisellä järjestelyllä kyllä suuret tilat sekä paljon puuta myyvät isännät voivat saada hyötyä aikaiseksi. Pääosa Suomen metsänomistajista omistaa 30- 40 ha metsää niin niiden osalta puun myynti hankaloituisi melko varmasti. Jos metsänmyynnin byrokratiaa lisätään edelleen niin olen aika vakuuttunut että se ei ainakaan lisää puun tarjontaa. Sehän tietenkin voisi olla edullinen ajatus paljon puuta myyvien taholta, kun hintojen korotuksille tulisi paineita tarjonnan hiipuessa.
Itselle olikin yllätys että henkilöiden ajama malli olisikin vain suurten metsäpinta-alojen omistajien sekä paljon puuta myyvien ajama hanke. Eikä se välttämättä suosi suurta osaa metsänomistaja kunnasta. Liekö ollut tarkoituskaan.
Mitä siitä hyödytään että puunostosta tehdään kaksi erillistä sopimusta ? Uskon että ajattalet puukaupan läpinäkyvyyttä mutta eihän kaksi erillistä sopimusta tee siitä sen läpinäkyvämpää. Hinnathan voivat olla mitä vain.
Silloin se voisi olla läpinäkyvää jos aina oston yhteydessä kilpailutetaan myös teko ja ajo avoimella kilpailutuksella. Mutta tässäkin vaihtoehdossa pitää olla vapaita ja oikeankokoisia koneita markkinoilla. Toisekseen en usko että tällainen kilpailutus lisäisi yhtään sen enempää pienten leimikoiden kysyntää päin vastoin. Nythän ne työnnetään kylkiäisinä yhtiöiden koneiden työlistoille. Halusi yrittäjä sitä tai ei. Nytkin meille tuli 0,3 ha hakkuu ja jos sitä olisi avoimesti kilpailutettu niin en usko että kukaan olisi siitä tarjouksen teosta tehnyt.
Olen kyllä vahvasti sitä mieltä että nykyisellä järjestelmällä saadaan myös ne pienemmät pinta-alat teon alle kun sopimus tehdään yrittäjien kanssa vuosittaisesta hakkuumääristä, jotka saattavat olla kymmeniä tuhansi motteja. Isojen seassa menee pienemmätkin edulliseen hintaan.
Jos tiessä on painumia niin ensimmäiseksi korjaisin tien runkoa ennen soran ajoa. Jos tiessä on selaisia vesipainumia jossa vesi seisoo niin silloin tienrunko tarvitsee korjauksen. Helpoiten korjaus onnistuu siten että kavinkoneella kaivaa painuman viereen ojan puolelle montun josta ottaa maata painumaan. Samalla syntyy ns vesipesä johonka jatkossa tiellä seisova vesi poistuu. Parasta tietenkin olisi jos montusta lähtisi ojai. Usein moreenipohjaisilla vähän liikennöidyillä teillä tämä kuoppakin painuman vieressä on riittävä toimenpide rungon korjaukselle.
Kun runko on korjattu niin sen jälkeen voi soran sitten ajaa. Jos ajetaan ohut kerros pelkkä sora niin painuma uusituu vuoden kahden päästä, koska vesi kerääntyy edelleen kyseiselle alueelle kun painuma pohjalla on olemassa ja tien rungosta ei vesi poistu.
Minusta ei varmaan kannattaisi vielä Lahtosta eikä muitakaan tuomita kun mitään faktaa emme ole nähneet kanteiden perusteiksi. Olen huomannut että ne todelliset laskelmat ovat pysyneet suursavotta- ryhmän ja oikeuden välisinä asioina. Siis tärkein asia johonka koko oikeudenkäynti perustuu on täysin tuntematon asia meille palstalaisille.
Toivotavasti jossain vaiheessa näemme ne laskelmat ja voimme todeta mihinkä kanne on perustunut. Toivottavasti ryhmään lähtijät ovat laskelmat nähneet ja pohtineet asian todenperäisyyttä omalta kannaltaan. Pahinta lienee se että on lähtenyt mukaan sillä uskomuksella että ”kyllä herra (t) hoitaa” -asenteella. Silloin voi odottaa suurikin lasku jos kanne menee nurin.
No en kai ole missään kirjoituksessa väittänyt että metsänomistaja ei saisi tienata mitään. Yksi sellainen hyvä piirre olisi ettei toisen kirjoituksia vääristeltäisi eikä tulikittaisi siten miten ne eivät ole kirjoitettu eikä tarkoitettu ymmärrettävän.
Arvostan metsäomistajia yli kaiken ja tiedän että he ovat myös minun työnantajina. Olen täällä usein kirjoittanut hyvinkin kriittisesti sellaisista asioista joissa olen huomannut että metsänomistajan ja myyjän välisissä kaupoissa ei ole toimittu myyjän mukaan oikein. Tavoitteena on ollut ja on edelleen jakaa rehellistä informaatiota myyjä taholle suoritusportaan työstä. Mikään ei ole sen vahgollisempaa kuin väärien tietojen levittäminen, joka taas vaikuttaa koko metsäsektorin toimintaan.
En tunnusta että olisin punaparonien puolella enkä myöskään vihervasemmiston. Ei kai se tarkoita sitä että jos ei hyväksy LV:n ja kumppanien kannanottoja syyllistyy metsäomistajien vähättelyyn ?
Kyllä minun puolestani metsänomistaja sopii pystykaupoille ihan siinä kuin hankintakaupoillekkin. Se pitää myös tiedostaa että nykyään puulla sekä puun toimituksilla on tietyt säännöt ja määräykset jotka pitää silloin hyväksyä kun lähtee kyseisiä kauppoja tekemään. Kun nämä sisäistää niin en usko että esteitä kaupoille ei ole olemassa. Tervetuloa vaan. Me metsäpalveluyritykset näemme siinä myös oman markkinaraon ja olemme ilolla siinä mukana.
Tuohan oli jopa sovitteleva kirjoitus. En usko että pystykauppa kielletään. Sehän on varmaan se yleisin puukauppa tapa . Uskon että ajettelit enemmänkin hankintakaupan kieltämistä. Niin paljon kuitenkin isännät toimittavat hankintapuuta esim myrskypuiden osalta, että niitä aina joutuu teollisuus ottamaan vastaan. Samoin konetyön kannattavuudelle on myös rajansa pienten leimikoiden osalta ja silloin hankintapuulle on oma paikkansa.
Minusta tuo kytkykauppa ja korruptio ja jne tahtoo nykyään jäädä kahvipaketin, kirveen, lippalakin ja kalenterin tasolle. Se pitemmälle en usko sen levinneen yksittäisen metsänomistajan niskoille.
En todellakaan perusta LV:n väitöksestä pätkääkään. On se niin vanhanaikaista ajattelua ja kertomusta 40 vuoden jälkeisestä tilanteesta. Ihmettelen vain kuka on kyseisen väitöksen hyväksynyt. Enemmänkin siinä on kyse muistokirjoituksesta. Muistokirjoituksena tai historiikkina voisin väitöksen hyväksyä. Mutta jokainen saa kirjoittaa mitä haluaa kunhan se ei loukkaa eikä pahasti halvenna ketään.
Sehän on sopimusrikkomus jos tukkia käsketään hakkaaman kuituun ilman perusteita. Samoin jos kaupat tehdään jostain pituusluokista eikä niitä kasasta löydy niin samalainen rikkomus on sekin.
Nyt kun hintalistaa rukataan ja kaikkia sopimuksessa mainittuja mittoja tehdään niin pysytään sopimuksen mukaisessa hakkuussa.
Lopputulos voi olla kuitenkin lähelle sama.
Tuo Vuoksenmaan ohje on erinomainen edeleen. Mutta jos sijoitussalkku alkaa olemaan jo viisi numeroinen arvoltaan niin ei oikein hymyilytä jos sen häviää vaikka puoleen. 🙂
Olen tämän ennenkin kirjoittanut että hakkuuyrittäjä saa maksun hakatuista moteista. Mottihinta vaihtelee sen mukaan mikä on leimikon keskijäreys. Siis kuidulle ja tukille ei ole erikseen hakkuuhintaa. Joskus on myös joillekkin tavaralajeille ns hakkuulisä kuten 3m koivukuidulle ja lyhyille parruille. Peruste on vain niiden hitaampi tekeminen ja ajokoneen kuormatila jää vajaaksi.
Kyllä se poikaoksakielto on myös männyllä.
Kyllä tuo hyvässä leimikossa tukkiprosentti onkin tuota luokkaa kuin Timpalla ovat olleet. En usko että Timpan tarkastukset on tukkiprosenttia nostaneet vaan hyvä puunlaatu sen on tehnyt. Huonossa leimikossa isäntä saa pyöriä vaikka kuinka mutta kun tukkia ei saa niin ei saa. On sitten kyseessä sahafirman tai sellufirman leimikko.