Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jos ei ole mitään ideaa niin ei sitten kannata pilkkoa.
Itse en ole jättänyt mitään koneita palstalle. En luota siihen että ne aamulla sieltä löytyy, Raivaussaha tulee hyvin olkapäällä kun sieltä kuitenkin on pois käveltävä. Mt-saha tulee myös kun laippa on olkapäällä ja sahaosa selänpuolella.
Itse tekisin niin että jos päädytte päätehakkuuseen (aukoksi) niin raivaussahalla kaikki mitkä sillä menee kertasahauksella nurin. Sillä helpottaa melkoisesti uudistamista kun kuusentarreja ei jää pystyyn. Itse motohakkuuseen sillä ei ole vaikutusta mutta uudistamistyötä se helpottaa. Toiseksi suosittelen että keräätte ne havut sieltä energiaksi koska maassa tuntuu voimaa olevan kun leppää työntää. Nyt jos sinne jätetään ne havut niin uskon että vatukko tulee olemaan valtaisa ja tulee ongelmia uusien taimien kasvuunlähdön kanssa.
Kannonnosta en itse periaatteessa näe hyvänä idena. Mieluimmin jätän kannot paikalleen, koska mitä enemmän rikotaan maata sitä helpommin alue vesakoittuu kun maapohja on aika rehevää. Sen olen ainakin itse todennut että kannoista saaduilla rahoilla ei lisäraivauskertoja makseta.
Ala on aika iso kuin 8 ha joten varmaankin kannattaa miettiä myyntiä useammalle vuodelle. Tuohon rytmitykseen antaa varmaan palstan puunmyyjät lisä infoa.
Jos isommat kuuset ovat jo kasvunsa kasvaneet niin uudistaisin koko kuvion. Tuollaiset vanhojen kuusikoiden alikasvoskuuset eivät tahdo enää lähteä kasvamaan kun ovat vuosia varjossa kasvaneet. Näillä pienillä kuusilla saattaa olla jo ikääkin yllättävän paljon. Toisekseen niiden järeiden kuusien poisotto tuhoaa melko varmasti nuorten kuusien taimet. Vielä ne isot jotenkin saa kaadettua mutta kun ne vedetään koneella ajouran varteen niin taimet saavat siipeensä aika tavalla.
Jos taas rahallisesti asiaa ajaa niin ehdottomasti koko kuvio uudistettava (aukoksi). Parhaan tilin teet kun myyt ne aukkopuuna kuin harvennuspuuna. Hinta ero kuutiolle on aika suuri.
Jos sitten et halua aukkoa tehdä niin eipä siinä oikein ole muuta kuin antaa niiden isojen olla koska jos ne sieltä ottaa niin muut tuhoutuvat alla. Sitten voi ne lepät ja muu roskapuun myydä energiaksi ja saada siten edes vähän tuloja. Mutta tämäkin on vain esteettinen korjaus eikä se sitä muuta mihinkään että metsä on tullut ”tiensäpäähän”.
Onkohan näin. Minusta kyllä AC ja muut pesaajat ovat kovastikkin olleet sitä mieltä että hirvi ja poro joutaisi hävittää koko maasta ja palauttaa arojen asukkaaksi. Jospa ne ovatkin sitten niitä metsästäjiä.
Joka vuosi hirvimetsästyksessä poistetaan tuo 30 – 50 % kannasta. Jos hirvikannan kasvu on balanssissa uros ja naarassuhteen osalta niin silloin poistetaan vuotuinen kasvu, joka on noin 30 %. Jos kanta on päässyt kasvamaan jostain syystä on poistuma 50 % luokkaa. Meidän alueella poistumaprosentti on lähellä tuota 50 %. Ongelmana on vääristynyt hirvikanta sukupuolien osalta, jonka vuoksi painotusta suunnataan naaraan verotukseen.
Jos hirvikanta jätetään petojen hoidettavaksi niin uskon että verotus alkaa vasta korkeintaan 5 – 10 vuoden päästä petokantojen kasvaessa. Nykyisellä hirvikannan kasvulla joka on lähellä tuota 30 % tuhotaan tuohon mennessä kaikki taimikot totaalisesti ja liikenne ynm vahingot moninkertaistuvat. Onneksi meille on luotu niin petojen kuin hirvienkin osalta tavoitekannat, joita pyritään noudattamaan. Ongelmana on todellisen kannan suuruuden arvioinnin vaikeus. Sen vuoksi tulee liian suuria hirvikantoja ja myös liian pieniä kantoja. Sama koskee petojen osalta.
Nyt on ensimmäinen vuosi kun mukana on mobiilisovellus (Oma riista – palvelu) , johonka merkitään mm. nähdyt hirvet päivittäin. Sillä saadaan reaaliaikainen tieto sen päivän hirvikannasta kun eri seurojen tilastot saadaan yhteen nopeastikkin. Tämä autaa kannan arvioinnissa sekä seuraavien vuosien verotussuunnittelua merkittävästi.
Itse kuin näin kyseisen uutisen lakiesityksestä ja huomasin että 100 ha on se raja jonka jälkeen aletaan lakia noudattamaan ja kyseisen veron voi vähentää puunmyyntituloista. Ajatus oli heti että hanke oli metsäteollisuuden lobbaama ja vielä epätasa-arvoinenkin muita metsäomistajia kohtaan. Ei hyvältä tunnu jos metsäpinta-ala on vajaa 100 ha eikä lakia noudateta.
Ei varmaan vanerintekoon haittakaan mutta erikoiskoivu menee huonekaluteollisuuden käyttöön. Tästä se 100 ekee motti voidaankin maksaa. Siihen tuotteeseen se ruskokärpänen vaikuttaa.
Kannataisi ihan selvittää mitä tietoja tulee julkiseksi.
– metsälain mukaiset kohteet ovat julkisia
– metsäkäyttöilmoitukset ja kemerahakemukset tulevat julkiseksi
– kuviotiedot eivät ole julkisia jos metsänomistaja sen kieltää
– maaperän ja puustonarvion hilatiedot ovat julkisia, mutta käytännössä sen saavat vain auki metsäteollisuuden edustajat.Kun nuo ovat muutokset niin laki helpottaa vain teollisuutta etsimään sopivia metsiä omien tarpeidensa hakuun. Normaali kansalainen ei lakiuudistuksesta juurikaan hyödy. Minusta laki jäi torsoksi koska se tieto jota me metsäpalveluyritykset olisimme halunneet saada tietoon jäin nyt saamatta. Ainostaan me pääsemme tarjomaan palveluita sellaisiin kohteisiin joita metsänomistajat pistävät metsään.fi.
– sovelluksen kautta julkiseen kilpailutukseen. Sellaiset metsänomistajat jotka eivät aktiivisesti hoida metsiään niin he jäävät vain metsäteollisuuden hilatietojen varaan. Uskon että niitä kiinnostaa vain puuvaratiedot eikä esim taimikon tai nuorenmmetsän hoitotyöt.Uskon että kärsijänä on sellainen metsätilanomistaja joka ei avoimesti kilpailuta töitään vaan ottaa siltä uskotulta mhy:ltä hoitotyöt ilman kilpailutusta.
Kukas täällä on jotain tehnyt ? Samanlaisia ”leuanloksuttajia” me ollaan kaikki. Eli jatketaan samalla linjalla.