Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Ei ne koirien suojahaarniskat oikein suojaksi sovellu. Ne ovat koiralle liian painavat ja estävät ainakin pienempien rotujen käytön. Toisaalta keskelle kehoa tuleva suojaliivi ei suojele koiraa kuin osaksi kuolemalta. Susi saa toki hengiltä koiran vaikka sillä on haarniska suojanakin. Haarniska ainostaan hidastaa suden toimintaa ja siten antaa mahdollisuuden koiranohjaajan paikalle tulon ja suojelemaan koiraa. Mutta jokainen metsästäjä sen tietää että koivinkaan nopesti ei jokapaikassa koiran luokse päästä.
Valitettavasti nämä luonnonsuojelijat antavat harhakuvaa suojavarusteista ja mahdollisesta rinnakkaiselosta, jotka menevät sitten asiaa tuntemattomille hyvin läpi. Ainoa oikea keino on pitää susikanta mahdollismman tasaisesna ja sopivan suuruisena. Tämä tarkoittaa koko Suomen aluetta niin kehäkolmosella kuin itäsuomen saloilla. Toinen keino on petojen vapaa kannankasvu ja hyväksyä sitä kautta tulevat vahingot. Asia on vain valintakysymys.
Täällä on niiiiiin paljon helpompi marmattaa kuin ryhtyä tekemään jotain asian eteen. Ymmärtääkseni rhy:n henkilöt valitaan demokraattisesti ja jos metsänomistajat yhteisesti haluavat valita oman edustajan yhdistyksien hallituksiin niin ei luulisi olevan ylipääsemätön ongelma.
Jos Saarijärvellä 40 metsänomistajaa saa yhteismarkkinat pystyyn puun myynnissä niin on se nyt ihme jos rhy:een ei saada omaa edustajaa.
Minusta mm AC, mehänpoika ja muutamat muut olisivat sopivia koordinaattoreita asian eteen päin viemisessä. Vuoden vaihteessa on taas vaalit joten sinne siten ehdokkaita nimeämään. Sosiaalisia neuvottelutaitoja uskon koordinaattoreilla olevan. 🙂
Olisiko siinä järkeä Anneli että metsänomistajat hakeutusivat niille paikoille joissa sitä vaikutusvaltaa on ? En usko että vaikka mhy:n edustaja istuisi paikallisissa riistanhoitoyhdistyksissä teidän edustajina. Homma hoituu siten että rhy:n vaaleissa laitatte oman edustajan ja käskette seuroja valitsemaan kyseisen jäsenen maanvuokrausta vastaan. Onnistuu varmasti.
Toivottavasti Ilmomantsin ja Tuupovaaran metsänomistajat ovat tyytyväisiä. Sillä ei hirveä metsästetä ollenkaan kun kanta on romahtanut.
Taneli : Miten ne riista-aidat ovat liikenteelle haitaksi ? Minua auton eteen niitä ei ole vielä koskaan ilmaantunut. Aina ne ovat pysyneet siellä ojan toisella puolella. Se että ihmiset eivät laiskuuttaan sulje portteja ja päästävät elukat tiealueelle ei suinkaan ole elukoiden vika.
Vähän kyllä liiottelin. Eihän nyt joka puuhun niitä leimoja tule mutta aika harvaksi sellainen tureikko tulee tehtyä kun ne puut ovat kuitenkin tiheissä ryppäissä. Niihin niitä leimoja saattaa tulla.
Vaikein harvennus minulla oli kerran järeään kuitukokoon kasvaneen kuusiaidan harvennus. Isäntä halusi että otettaiisiin harvemmaksi kun oli niin riutuneen näköinen. Suosittelin kyllä lattiaan lyömistä mutta sillä kertaa päädyttiin harvennukseen. Siinä tahtoi niitä pilkkoja tulemaan aivan riittävästi.
Toinen tapaus oli kerran kun isäntä halusi koivuryppäitä harventaa joita oli harvennusleimikon vieressä. Koivut olivat kasvaneet kantovesoista aika järeän kokoiseksi. Ajattelin että empä hakkaa niitä pitkään kantoon ettei leimoja tulisi vaan päätin että otetaan mahdollisimman siististi lyhyeen kantoon. Parhaan koivun jätin aina puskasta paikalleen ja siihen tuli sitten rullista pieni jälki. Isäntä teki valituksen kolhuista pääkonttoriin ja itse sain kehoituksen parempaan työhön. No seuraavalla kerralla hakkasin koivuryppäät metrin kantoon niin ei tullut kolhuja.
No kun 1800 taintakaan ei ole tasaisesti niin kuinkahan ne 3000 olisivat.
Ai että uran laidastako se harventaminen aloitetaan. Täytyypä kokeilla kun olen aina aloittanut ajourien välistä keskeltä. Siinä se vika varmaan on. Olisko muita neuvoja vielä tarjolla ?
RR kirjoitti: Metsuri motokuskille tiedoksi, että puuston tasainen jakautuminen on epäoleellinen tekijä jätettävien puiden laatuun verrattuna. Jokainen vain kuitupuuksi kelpaava jätetty puu aiheuttaa kymmenen kuiturungon tappion metsänomistajalle.
Täysin samaa mieltä. Jäävän puuston laatu on ilman muuta tärkein tekijä. Monet katsovat vain pohjapinta-alaa eivätkä ole kiinnostuneet niinkään puuston laadusta. Aika usein naristaan siitä että harvaksi menee. Mieluimmin kunnon jäävä puusto kuin tiheyteen tuijjottaminen.
Kokeileppa työntää moton koura sellaisten puiden väliin jotka ovat alle metrin päästä toisistaan. Niitäkin on aika paljon 3000 tiheydessä.
Itse työtä tekevänä sanoisin että tuo runkolukuun tuijottaminen liian orjallisesti on mieletöntä. Minusta harvennuksien tarkastuksissa enemmänkin pitäisi kiinnittää huomiota harvennuksen tasaisuuteen siten että jokaiselle jätetylle puulle on tilaa kasvaa. Monesti kun isäntä on tiukasti kiinnittänyt huomiota harvennustiheyteen joudutaan jättämään vierekkäisiä puita, jotta tiheydessä pysytään. Tilanne kun tuolla maastossa on että välttämättä se harvennuskuvio ei ole tasatiheyksinen tai tasakokoinen harvennuksen alkaessa. Jotta tiheys tavoitteeseen päästään, joudutaan jättämään joitakin kohteita liian tiukaksi.
Harventaessa jo tietää että nuo virekkäiset puut eivät tule jatkossa kasvamaan samaa vauhtia kuin hyvässä kasvutilassa olevat puut. Eli harvennuksella ei saada sitä kasvutavoitetta mitä sille on ajateltu.
Mitkä ihmeen järki on tunkea 3000 tainta hehtaarille ? Eihän ne mahdu siellä edes kasvamaan. Toisaalta jos koneella joutuisi tuollaista porkkanapenkkiä harventamaan niin jokaisessa olisi kolhu kun koura ei mahdu liikkumaan.
Johonkin ne rahat ovat tulleet kun viime vuonna ostettiin puuta 2 miljardilla joista yksityismetsistä 1,7 miljardilla eurolla. Tästä vuodesta on tulossa yksi vuosituhannen parhaista. (KSML 20.9.)