Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Vastuu kuuluukin hirviporukoille. Hienoa.
Huh huh. Sitkeä ukko olet. :- )
Kyllähän tuon kokoluokan metsää on hieno harventaa. Meillä se tahtoo olla siinä 50 – 60 litran luokkaa.
Muistan kun poikasena kyläkauppa osti männynkäpyjä kilokaupalla. Mehän kerättiin kaikista isoimmat kävyt ja tietenkin soilta ja reheviltä maapohjilta. Onneksi nyt ollaan päästy siihen että siemeneksi kelpaa vain valioyksilöt. Varmaan osa syy löytyy myös tuolta ja noista muistakin asioista joita jätkä mainitsi.
Venäjä on niin superkonservatiivinen maa että Haaviston henkilökohtaiselle suuntautumiselle siellä ei paljon arvoa anneta. Eikä sen vuoksi henkilön mielipiteille.
Hyvälaatuisia istutettuja männiköitä on todella paljon. On myös paljon sellaisista joista ei kunnon sahatavaraa tule koskaan. Ehkä kyse on kuitenkin maapohjan soveltuvuudessa männylle kuin siitä sopiiko mänty istutukseen vai ei.
Kyllä se noin menee kun jätkä kirjoitti. JK metsän hakkuut tarvii aina isot koneet. Pienellä sinne on turha mennä yrittämään. Kuution / kahden puiden käsittely ilman vahvaa konetta on räpeltelyä eikä se johda mihinkään. Korjuuvauriot lisääntyy eikä raakeiltakaan voida välttyä kun tehoa puiden käsittelyyn ei ole.
Se on myös fakta että isojen puiden siirto ajourien välistä ajouran varteen tuhoaa olemassa olevaa taimikkoa ja oksat saattavat repiä jäävien puiden runkoja. JK metsä pitää hakata harvaksi, jotta näiltä vältytään. Jos hakkuu tehdään voimakkaana niin 20 vuoden päästä sinne ei vielä ole asiaa.
JK metsän hakkuut sopivat minusta ainostaan männikkökankaiden ja puistometsien sekä joissakin tapauksissa koivikoiden käsittelyyn, Kuusikoille se ei sovellu, koska vahingot juuristolle sekä rungoille voivat muodostua ongelmaksi. Samoin uuden metsän taimettuminen vahvan kuntan alueelle on vaikeaa. Jos kuusi valtaisia metsiä ajatellaan myös rahantuoton kannalta eikä esteettiseltä kannalta niin JK metsät eivät tahdo tässä vertailussa pärjätä.
Se on hyvä että valinnanvapaus säilyy.
Niin eihän se nyt päätehakatun leimikon istuttaja uskonutkaan että hän saa siitä joskus myyntituloja. Hänen ajatuksena on että joku sitten joskus vuorollaan tekee saman. Eikös tuo metsänhoito ole juurikin pitkän aikavälin toimintaa. Nykyinen omistaja saa tuloja mutta myös varmistaa että seuraavat omistajat saavat tuloja myös. Metsäkasvatus ei ole – minä itse tai mulle kaikki – toimintaa.
Kiitoksia Timppa tarkennuksesta. Silloin kun raivailin Groupilla niin silloin oli vallalla 1600 kpl / ha ja myöhästetty ensiharvennus. Näköjään nyt on palattu takaisin. Uskon että myrskytuhojen lisääntyminen ja hidastunut kasvu ovat kumonneet ajatuksen.
En tiedä kuinka nuo kirjoittajan kustannukset menee. Meillä ainakin havuista ja kannoista saa tuloja. Muokkaus maksaa sen verran kuin havuista ja kannoista saa tuloa jopa vähemmän. Ainoa lisä on taimet ja niiden istutus. Tässä tapauksessa kaverilla tuntui saha pysyvän kädessä ja ilmeisesti omalle työlle ei kustannuksia lasketa kun energiapuun teko ja ajo olivat ilmaisia. Siten taimen istutus ei ilmeisesti maksa mitään.
Kuluja on kertynyt tähän mennessä taimien hinnat. Sitten kun perkaus ja raivaus ei maksa mitään kun e-puun tekokaan ei maksa. Niin kustannuksia on kertynyt taimien hinnat ja sahan bensat. Tuollaisen 1,2 ha perkaukseen menee maks. pari päivää ja raivaukseen samat. Eli työaikaa 24 tuntia ja bensaa korkeintaan 20 tankillista. 15- 20 vuoden päästä hoidetusta metsästä alkaa kohta saamaan jo harvennustuloja, jotka vastaavat jo e-puun myyntihintoja.
Uskon että hoidettun taimikon puut ovat huomattavasti pitempiä kuin 5 metrisiä ja väitän kokemuksesta että hoidettun taimikon kuuset ovat parempilaatuisia ,vähemmän latvavaurioita ja oksat tasapuolisemmin kasvaneita, kuin hoitamattomassa taimikossa.
Metsänkasvatusta on harrastettu jo niin pitkään ja sitä on tutkittu valtavasti jos idea olisi järkevä ja kustannustehokas olisi se jo käytössä kymmeniä vuosia.