Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jos noin mennään kun Anneli ajatteli niin miten tehdään sille puulle joka täyttää tukkimitat, mutta laadullisesti ei ole tukiksi kelpaavaa. Uskotteko todella että jos rungot viedään pitkinä tehtaalle ja siellä katkotaan niin miten myyjän oikeus laadun tarkastukseen säilyy. Nythän valveutunut myyjä suorittaa laadunvalvontaa jo leimikolla kun puut ovat katkottu mutta ajamatta laaniin. Siinä on se paikka jossa sitä reklamaatiota katkonnasta voi suorittaa. Ei missään muualla.
Toisekseen jos teollisuus velvoitetaan ottamaan kaikki mitat täyttävä puu tukiksi, kuinka uskotte tukin hinnalle käyvän ? Jos teollisuus joutuu ottamaan epäkuranttia tavaraa vastaan niin hinnassa se tulee näkymään. En ihmettele että Annelin aloite ei mennyt läpi. On siinä niin paljon mätää ostajan puolelta.
Ei kai nyt kyseessä ole arvonta jos päätetään että määrärahojen ylityksen vuoksi joudutaan hakumenettely keskeyttämään toistaiseksi. Arvonta lienee sillon jos määraikaan mennessä saapuneista hakemuksista osa saa tuen ja osa ei. Saajat ja ei saajat arvotaan. Nyhän kaikki saavat tuet jos hakemus on ollut ajoissa ja ehdot tuelle täyttyy.
Tuo valitusosoitus liturgia on vain totta nykypäivänä. Päivän lehdissä on jatkuavasti tapauksia jossa Hallinto-oikeudelle on valituksia tehty virkamiesten toiminnasta. Nuo kansalaisten valituksen , jotka eivät maksa mitään, syövät aikaa muilta töiltä.
Minulle kelpaa hyvin kanssa tuo kahden sanan päätös, mutta ei valitettavasti kaikille
Meillä takkuaa myös. Muilla sivuilla netti toimii hyvin mutta täällä se on aika hidas.
Tiedoksi ranelle että se sahafirman mies osaa hakata myös sitä metsää oikein. Ihan niin kuin myyjä metsäänsä haluaa hakattavan. Toiseksi sahafirmat eivät edes osta kuituvaltaisia leimikoita kun kuitu on heille marginaali lajike.
Tuollaista ennakkoasennetta on ilmaantunut täälläkin. Taitaa vaan kuitenkin kysessä olleen oman edun tavoittelu. Viime vuonna meille kävi juuri noin. Kuulemma sahafirmalle ei voinut tukkeja myydä kun ne olisvat ottaneet vain parhaat. No se leimikko tuli meille hakattavaksi ja aika surutta jouduimme pikkuväärää tukkia silpomaan kuituun kun sahafirma olisi tehnyt kaikista tukit. Meidän laatuvaatimukset ei sitä sallinut. Uskon että isäntä hävisi sievoisen summan euroja, mutta hyvä oli leimikko ja mukava tehdä.
Jotenkin tuosta aloituksesta tuli sellainen ajatus että olit jäänyt ilman tukia ja siitä sangen närkästynyt. Sillä perusteella kirjoitin miksi näin on käynyt.
Jokainen joka on saanut kemerapäätöksen on huomannut mikä paperinivaska siinä tulee mukana. Se johtuu taas meistä kansalaisista (oikeusvaltiosta). Meille on keksitty kaksi kielisyys ja tietenkin päätökset pitää olla kahdella kielellä kun nimen perusteella voi olla vaikea määrittää anojan äidinkieltä. Sitten meille on myönnetty sellainen oikeus kun valitusoikeus ilman kustannuksia tietenkin. Kun virkamies tekee päätöksen on siihen lisättävä ohjeet valituksen tekoon. Kun se valituksen sitten joku tekee niin pitäähän niitä vastineita sitten kerätä päättäjälle ties mistä. Aikaa kuluu ja paperia. Tämähän on sitä oikeusvaltiota.
No tuo ei nyt ollut aloittajan kysymys mutta ei se virkamies nyt ihan tarkoituksella sitä p….ka hommaa tee. Lait , asetukset ja määräykset niitä virkamiehiäkin ohjaa ja niitähän laaditaan mm. eduskunnassa johonka me valitaan tietenkin Suomen kyvykkäimmät henkilöt meitä johtajamaan.
On varmaan tietoa aikaisempien vuosien tasosta, mutta nyt muutettiin myös määräytymisperusteita, jotka sotkivat potin. Nythän kemeran saa jokainen joka taimikon perustaa ainakin yhden kerran ja joissakin tapauksissa toisenkin kerran. Määrahan saajia tuli moninkertainen määrä ja samalla kun aikajanaa kasvatettiin niin pohja määrärahan riittävyydestä olikin hukassa.
Ennen kemera oli lähinnä hoitamattomien raaskioiden pelastusopreaatio, jossa yhteiskunnan varoin yritettiin tehdä jotain nuorten metsien pelastamiseksi. Nyt tuki on siellä missä sen pitääkin olla mutta pientä hienosäätöö se vaatii. Mitä nopeammin normia muutetaan sitä paremmin päästään asioita hoitamaan. Toivottavasti MMM korjaa asian pikaisesti.
Taitaa kiinnostaa vähän kaikkia ostajia tuollaiset leimikot.
Olen jätkän kanssa samoilla linjoilla että aika paljon noissa lapin metsissä on aikoinaan harsintahakkuita tehty. Kulkiessani Suomujoen latvoja Ukk-puistossa on noita samoja hakkutapoja viljelty runsaasti. Hakkuut tehtiin sotien jälkeen ja varmaan osa jo ennen sitä. Nythän alue on kansallispuitoa joten menneet ovat menneitä.
Tuskin enää tuohon hakkuutapaan törmää mutta aika paljon siellä näytetään käyttävän siemenpuu uudistamista, joka onkin ymmärrettävää Lapin karuilla alueilla. Uudistamisaika on luonnollisesti pitkä, koska joka vuosi ei edes synny riittävää siemensatoa alueen taimettumiseen.
Onhan tuo aloittajan kysymys ihan asiaa. Epätasa-arvoinenhan tuo on. Mutta ilmeisesti (en ole tarkistanut) kemera laissa tai asetuksessa on maininta siitä että tukea myönnetään määrärahan puitteissa. Silloinhan perusteet tuen päättämiselle on jos näköpiirissä on määrärahan ylitys.
Uskon kuitenkin että määrärahaa tulee jäämään, koska nykyiset aloitusilmoitukset ovat voimassa kolme vuotta ja osa hoitotoimista ei aloiteta kun ensi tai seuraavana vuonna. Ymmärrän hyvin viranomaisen huolen jos määräraha on rajallinen ja aloitusilmoituksia on paljon. Vaikeaahan se on budjetoida kuinka paljon hoitotoimia tehdään kyseisenä vuonna kun sitä ei mitenkään ajallisesti rajoiteta tarkemmin kuin em kolme vuotta. Olisiko yksi lääke sellainen että jos aloitusilmoitus laaditaan niin hoitotoimet on tehtävä kyseisenä vuonna ? Tietenkin jokin määräaika aloitusilmoitukselle olisi oltava vaikka kesäkuun alku.
Itse vaihdoin kaikkiin sahoihin mös 460 isomman terän (225) eikä paluuta ole takaisin.