Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Nin en tiedä montako kertaa on monta ? Jos kaksi kertaa raivaa taimikon ja ehkä kolmas kerta voisi olla ennakkoraivaus, jossa vain tihentymiä poistetaan niin onko se monta ? Minusta ei ole. Ainakaan täällä meidän suunnalla ei päästä kahta vähemmällä raivauksella kuin kuivilla kankailla. Kuusikoissa ei millään päästä yhteen raivaukseen.
Jos lasketaan että perkaus maksaa noin parin sadan euron luokkaa ja raivaus 350 euron luokkaa sekä rajattu ennakkoraivaus jotain 100 – 150 euron luokkaa / ha niin liikutaan siinä 550 – 600 euron kustannuksissa / ha. Osto töinä.
Itse jos tekee niin kustannukset voivat olla huomattavasti pienemmätkin. Tiedän myös että kustannukset voivat olla suuremmatkin kun sopivasti myöhästetään kaikkia raivauksia. Oikea aikaisilla raivauksilla uskon että päästään useita vuosia aiemmin harvennuksiin kun taimikko on päässyt järeytymään ilman haittaavaa vesakkoo. Tämä osaltaan voisi nostaa sitä tuottoprosenttia jos puunhinta laahaa perässä.
Jokainen tietenkin saa tehdä ihan niin kuin haluaa. Minulla olisi hyviä esimerkkejä tältäkin kesältä kun isäntä on nähnyt taimikon raivauksen jälkeen kun koivikko on piiskannut kuuset pilalle. Kyllä v….ttua on tullut ja kironnut laiskuuttaan.
Eikos tuo ole juuri sitä luonnollisiin rajoihin suunniteltua raivaamista. En uskokkaan että hyppisit vuoron perään ojan toiselle puolelle. Eikä tuossa suunnittelussa pitkän mene. Kun lyö sahan käytiin ja alkaa töihin niin siinä samalla se työjärjestys muodostuu. Ei todellakaan mene koko päivää.
Iso on kuvio miehellä työnalla. Alkaa varmaan jossain vaiheessa jo kyllästyttämään. 🙂
Meillä ei tuosta heinikosta ja vatukosta juuri ole haittaa jos havut ovat vain ajettu aukosta pois. Sitten kyllä vattua pisaa jos havuja ei ole ajettu.
Uskon sen että ammatti raivooja on kova ammattilainen mutta sitä en usko että hän samalla hintaa tekee perkauksen kuin minä 2- 3 vuotta myöhemmin. Nyt meidän täytyisi laittaa raivaustaksat vertailuun jotta asiat selviäis. Itse olen lähtenyt myös siitä että kesällä tehty perkaus voi osaltaan hidastaa vesottumista. Jos perkaus, niin kuin minulle ne yleensä tulevat, tehdään taimikon ollessa siinä 50 – 70 cm korkuinen niin löytyyhän ne sieltä vatukosta milloin vain.
Jesselle sen verran että tarkoituksena ei ole mainostaa itseäni, eikä siitä mitään hyötyä ole kun kirjoittelen nimimerkillä. Kerron vain omia ajatuksia ja toimintatapoja, joilla pyöritän tätä yritystäni. Jos se on mainontaan niin olkoon sitten.
Se kyllä voin allekirjoittaa tuon AR:n raivuslogiikan nopeutetusta toisesta raivauksesta. Itse teen omille taimikoille aina noin. Minustakaan ei ole mitään järkeä kasvattaa niita kantovesoja 3 – 4 m kun ne voi niistää jo vajaa metrin korkeudellla. Raivaus olisi huomattavasti edullisempaa maanomistajalle. Mutta nykyään ne palstat tulevat valmiiksi peittisinä ja hintaahan sille silloin tulee.
Paljon täälläkin kirjoitellaan metsän korkotuotoista ja siitä miten kustannukset tahtovat kasvaa jatkuvasti. Aika usein hyvä korkotuotto saadaan sillä että hoitotoimet ovat ajallaan ja pyritään siten mahdollisimman hyvään tuottavuuteen.
Omalta kohdaltani voin sanoa että kahdella – kolmella vuodella lykätty raivaus nostaa hehtaaritaksaa noin 40 % kun vesakonkasvu on kiihkeimmillään. Onhan se merkittävä kustannuslisä jonka saaminen sellaisesta metsätilasta, jossa on paljon nuorta metsää niin on vaikeaa.
Tuo metsäkeskuksen kirje josta suorittava oli ottanut lainauksia on ihan paikallaan ja se varmaan kannattaa lukea. Siinä oli paljon muutakin kuin tuo suorittavan lainaus.
Mitenkähän nämä oma-aloitteiset hoitotyö kustannukset saisi vähennettyä verotuksessa. (ostaamyy)
Niin tuohan on se ongelma kun omaa omaisuutta hoidetaan niin työtähän siinä on. Toisaalta jos siihen mentäisiin että oman omaisuuden hoitamisesta saisi verotuksessa huojennusta niin olisihan se aikamoinen muutos ja vaikuttaisi verokertymään melkoisesti. Näitä oman omaisuuden hoitotöitä on muitakin kuin pelkkä metsäsektori ja uskon että silloin paineita tulisi muillekkkin samanlaiseen kohteluun.
Meillä on luotu mm kotitalousvähennys, jossa saa verotuksessa helpotusta pienen osan yritykselle maksetusta työstä. Metsäsektorilla kuitenkin saa vierastyön vähentää kaiken, joten siltäosin metsäsektoria käsitellään paremmin verotuksessa.
En ole sen paremmin tutkinut puun hintakehitystä suhteutettuna yleiseen hintakehitykseen, mutta uskon kuitenkin että aikapaljon liikutaan samoilla linjoilla kuin yleisen kehityksen tahdissa. Toisaalta puuhan on sellainen raaka-aine että markkinat määrittävät sille hinnan lopputuotteen muodossa. Kun olen seurannut noiden metsäyhtiöiden tuloskehityksiä ja osakkeiden hintoja niin eihän se mikään supertuottavaa toimintaa ole ollut. Joten siihen suhteutettuna puunhinta ei nyt ihan ”metsässä” ole. Vaikka toisenlaisiakin näkemyksiäkin on.
Itse jaan aina raivuualueen lohkoihin luontaisten rajojen mukaan. En koskaan vinguta tankillista yhteen suuntaan vaan hyvissä ajoin lähden sahailemaan reppua kohti. Käytän radiokuulosuojaimia ja tietyt ohjelmat toistuu tiettyinä aikoina radiossa, kuten sää ja uutiset. Niistä saa hyvän vinkin milloin alkaa kääntämään nokkaa kohti bensalekkeriä ja juoma-astiaa. Reppu ja bensa-astia ovat työskentelykuvion laidalla joten siirtyminen tapahtuu kätevästi raivattavan alueen reunaa pitkin eikä tarvitse kävellä kaadettujen risujen yli
Tuo 460 tilhin tankki ei kestä kuin tunnin vinguttelua ja sitten tankki on tyhjä. 490 tilhi antaa soittaa jopa 1,5 h tankillisella, mutta kahteen tuntiin en pääse milloinkaan.
Ehkä jossain oikein harvoissa kohteissa jossa voi välillä puottaa tyhjäkäynnille saisi aikaa pitemmäksi mutta minulla on ollut tänä vuonna niin peitteisiä rytöjä että sahaamista riittää ihan koko ajaksi. Keskiarvo 6h työllä on ollut tänä kesänä noin 0,6 – 0,7 ha päivässä. Silläkin pärjää jos taksa on kohdillaan ja onhan se oltava muuten isäntä saa raivata itse.
Nythän ne hirvet eivät vielä pajua syö muutoin kuin lehtiä. Itse ruiskuttaisin syksymmällä. Me ollaan täällä ruiskutettu metsäautotien varsia joskus suolaliuoksella vasta lokakuun jälkeen. Voihan ne myös silloinkin ruiskuttaa uudestaan jos sade valuttaa liuoksen liian aikaisin pois.
Yllättävän vähän olen nähnyt tiedotusvälineissä syitä miksi EU:sta britit ovat eronneet. Ilman muuta EU:iin ei olla tyytyväisiä ja jokin siinä organisaatiossa on pahasti pilalla. Itse uskon että yksi tärkein syy on liian suuret elintasoerot eri jäsenmaiden välillä. Tuntuu siltä että vauraammat jäsenmaat eivät vedä heikompia perässä vaan tapahtuu sama ilmiö kuin vaaitusletkussa. Ylempi vesitolppa laskee alas ja alempi nousee.
Nyt on vain ollut kritiikkiä siitä miten haittaa briteille EU:n erosta tulee. Jotenkin saa sen kuvan että meitä aivopestään pelkillä negatiivisilla asioilla. Onhan brittien 10 miljardin vuosittainen jäsenmaksu melkoinen menoerä rikkaallekkin maalle. Toivottavasti kyseistä menoerää ei sitten jaeta meille muille maksettavaksi.
Tuo kyyhkyn pesä ei ole mikään pesänrakentamisen malli esimerkki. Kyyhky tekee pesänsä pääasiassa suuriin kuusiin ja oksien kärkiosaan. Pesä on niin harva että niistä päivä paistaa läpi. Ilmeisesti kyyhky on sen verran perillä asiasta että harvoin tuuli sen kuitenkaan alas heittä. En tiedä mikä Tanelin nurkissa on alkanut kiinostaa kun sinne ovat levittyneet, mutta ilmeisesti kannan kasvu on ajanut uusille pesimäalueille.
Kyyhky on varmaan toiseksi jos ei ensimmäiseksi runsaslukuisin riistalintu. Kyyhky on siitä erikoinen lintu että ruokinalla se saadaan käymään vaikka keskellä metsää ja pesimään sinne, vaikka se on pääosin peltoalueiden lintu. Itse olen joskus testannut huvikseni kyyhkyn ruokintaa siten että laitoin herneitä ja kauraa kantojen päälle keskelle korpea. Niin vain kyyhkyt oppivat käymään ruokintapaikalla. Parven koko oli parisen kymmentä lintua. Kun ruokinta loppui lähtivät linnut saman tien.
Minusta kyyhkykanta pääosin on kasvamaan päin. Toki paikalliset säät saattavat jonkin verran vaikuttaa pesinnän onnistumiseen. Kyyhky saattaa tehdä toisenkin pesän heti uudestaan jos pesintä epäonnistuu. Sen vuoksi kyyhkyllä on monen ikäisiä lintuja samana vuonna. On lentokykyisiä poikasia ja sitten joillakin saattaa olla vasta haudonta päättynyt.
Kyyhky on erinomainen sopeutuja ja kun ravintoa ja suojaa on sopivasti se helposti asettuu uusille paikkakunnille. Onhan pulu tästä hyvä esimerkki joka on toiselta nimeltä kesykyyhky. Eniten minusta kyyhkyn asettumista uudelle paikalle määrittää se onko alueella sopivia pesintä tai yöpymispuita. Suuret kuuset /-kot ovat tällaisia joita kyyhky suosii. Ruokapaikoille voi olla matkaakin onhan lintu erinomainen lentäjä.