Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
No minä en kokonaisvastuuta konekuskeille määrittäisi. Eikös kuitenkin myyjä ole se taho joka viime kädessä sanoo mitä hakataan, milloin hakataan ja mistä hakataan ? Loppujen lopuksi vielä hakataanko ollenkaan jos hinta ei ole sopiva.
Toisaalta jos myyjä myy puunsa niin ilman muuta hänen tulee pohtia puun hinnassa sitä että saako hän kustannukset takaisin joita hän on metsäänsä mättänyt. Jos hinta ei ole kohdallaan niin ei kai sitä kauppaa kannata tehdä. Tai sitten käy kuin meille urakoitsijoille että jos ei osaa töitään hinnoitella niin syyllistä voi katsoa peilistä.
Samaa mieltä jätkän kanssa. Noihin pitäisi laittaa ehdottomasti suojele/säästä-nauha. Mutta ensimmäisenähän nuo tahtoo lähteä jos konekuski ei ole asioista perillä. Nuo hakomis puuthan tahtovat olla aina vähän huonommasta päästä ja kolhuja itseensä saaneita.
Eikös sama logiikka toimi vaikka telakkatuissakin ? Yhteiskunta tukee toimintaa jottei aluksen hinta nousisi liian korkeaksi. Ilman tukea alus ei menisi kaupaksi.
En tiedä onko tämä nyt hölmöläisten hommaa. Jokaisessa maassa käytetään yritystukia ja ilmeisesti on laskettu niin että jossain vaiheessa tuet saadaan takaisin työntekijöiden verotuloina. Ilmeisesti näin on käynytkin koska varoja tukien maksuun on löytynyt vuosikymmeniä.
Tärkeintä minusta on se että tuet maksetaan , jos niitä maksetaan, oikeassa kohtaa toimintaa eikä yhteiskunnan varoilla pidetä yllä kannattamatonta toimintaa. Jotenkin tuntuu että nämä Suomen laivateollisuus Ruotsin ja Viron välillä toimii tällä tavalla kun uhkaavat alusten ulosliputuksella jos tuet vähenevät.
Tanelille tiedoksi. Minulle on ihan sama mitataanko puu kuoren päältä vai arvioidaanko puun koko kuoren alta niin kuin Ruotsissa.
Minulle sopii aivan hyvin kuorellisen tukkipuunhinta. Itse asiassa on sille kuorellekkin jokin hinta olemassa. Uskon että kuoren osuus laskee tukkipuun hintaa. Koska jokin prosentti kiintokuutiosta menee tuohon kuoren osuuteen. Nykyisissä kourissa ei ole niin paha ongelma kuoren irtoaminen mittatarkkuuteen, koska pääosa kourista mittaa nykyään etuteristä. Nuo kuoret tahtoo irrota vasta sen mittauksen jälkeen. Suurinmaksi osaksi rullat kyntävät tuota kuorta irti mutta kohtahan se alkaa olemaan historiaa tältä kesältä. Juhannuksen jälkeen alkaa jo kuori pikkuhiljaa pysymään paremmin. Joten tehdään vain sitä KUORELLISTA tukkipuuta kuten Taneli kirjoitti.
Toki kuoren irtoamisella on merkitystä varsinkin kun puu on pehmeää ja vetistä niin painuuhan terät helpommin kuoren sisään. Tarpeeksi usein tehtävllä kalbroinnilla pystytään virhe minimimoimaan aika hyvin.
Kyllähän tuo ensimmäinen mittauspiste joka vuosia sitten vahvistettiin 1,3m kohdalle on huomattavsti oikeampi kuin vanha 0,50 m kohdalla ollut. Nyky kourat ovat jo sitä luokkaa ettei yksikään mittauspiste osu tuohon 0,5 m kohdalle vaan jokainen koura tahtoo olla jo reilun metrin mittainen niin silloin oikea tarkistuspiste on nimenomaan tuo 1,3m.
Nykyään ei enää lohkoja merkitä erikseen. Tuo jätkän mainitsema nauhoitustapa on varmaan ns ”kouluntapa”. Nauhoitukset ovat ihan yhtiökohtaiset. Jossain palsta on merkitty punaisella joillakin se on oranssi. Kulmat ja pyykit merkitään kahdella tuplanauhalla. MG meillä päin merkitsee palstan rajat sini/punaisella – nauhalla juuri värisokeuden vuoksi.
Joillakin laani on keltainen, joillakin se on sininen. Joillakin ajoura on oranssi joillakin joku muu.
Siis yhtenäistä käytäntöä ei enää ole.
Saikohan Härmälä sen vuoksi kenkää Metsähallituksen pääjohtajan paikalta ? Jospa Tiilikainen sittenkin oli ajantasalla.
Niin nythän kantokäsittely määrättiin pakolliseksi tietyillä alueilla Suomessa ja tekijäksi määrättiin urakoitsija. Loppujen lopuksi urakoitsija laskuttaa kulut ostajalta urakkahinnan mukaisesti. Jos urakoitsija ei saa nostettua hakkuutaksaa edes kantokäsittelyn takia niin voi voi. Maksakoon omasta pussista.
Toisekseen kantokäsittelyaine ei ole luokiteltu myrkyksi. Ainakaan vielä. Sen olet varmaan huomannut kun kävit pakollisen kantokäsittelykurssin tänä vuonna.
Se on totta että kantokäsittely ehkä antaa liiallisen turvallisuuden tunteen juurikäävän leviämisen suhteen. Siinä ehkä ostetaan vähän tuhaakin turvaa liiaksi. Laho leviää varmaan muutenkin maastoon kuin itiöiden kauttaa kannon päähän. Jos on levitäkseen.
Minusta tyvifunktion korjaus on hyvin perusteltu ja siitä on paljon mittauksia. Kuten olet huomannut niin korjaus on erilainen eri läpimittaluokissa. Joten korjaus ei ole pelkästään pelkkä tasonlasku.
Olisi mielinnkiintoista nähdä aloittajan laskentaperusteet miksi korjaus on väärä. Tuossa aloituksessa en havainnut sellaista löytyvän. Tuo 1,3 m mittaus oli jo olemassa ennen tyvifunktion korjausta. Minusta kaarna ei ole sahatavaraa eikä siitä pidäkkään maksaa tukin hintaa. Mutta jos tukin mittaus tapahtuisi kuoren alta kuten Ruotsissa olisi mittaus vielä enemmän arvausta kun kuoren paksuus vaihtelee puun iän ja kasvupaikan mukaan.
Joo näin on. Turha se on mikanderin ja ammattimiehen surkutella tulevaa tilannetta. Riittää kun laittaa eläkepaperit vetämään ja kurkistelee keittiön ikkunasta kun nuoremmat menee hommiin.
Noita metsurin töitä varmaan riittää niin pitkäksi aikaa kun em. metsurit metsään pääsevät.
Ajatus varmaan lähtee siitä että jos metsästä ei saa vastinetta työsuoritukselle on se silloin kannattamatonta. Jos näin ajatellaan niin onhan metsänhoito kannattamatonta aina ensiharvennukseen saakka.
Mutta metsänhoito ei olekkaan nyt ja heti toimintaa vaan tuotos otetaan sitten myöhemmässä vaiheessa. Jos ajatusta jatketaan niin myöhästyneellä taimikonhoidolla vaikutetaan siihen tulevaan rahapottiin ja sen ajankohtaan. Senhän jokaine meistä tietää.
Kemralla pyritään minusta siihen että taimikonhoidot ja muutkin tuetut metsänhoitotoimet hoidettaisiin ajallaan ja siten nopeutettaisiin kiertoa ja saavutettaisiin rahallista tuottoa minimiajalla. En ole nähnyt asiaa niin että se olisi jokin yhtiöiden lobbauskeino halvan puun saannista,