Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Meidän pyykkiin ei mahtunut aurauskeppiä mutta laitoin sen pyykin viereen. Minusta se on kaikin puolin hyvä merkintätapa koska siinä on heijastin ja se näkyy myös pimeässä.
Joskus se yrittäjä joutuu sen autonkin kanssa veivaamaan. Näissä metsurihommissa kun on niin vähän vähennyksiä niin veroprosentti tuppaa nousemaan turhan korkeaksi. Silloin sitä alkaa jo miettimään ajaako vähän paremmalla autolla vai maksaako veroa.
Kun meillä on verottaja suunnitellut tämän verotuksen sellaiseksi että joudutaan tekemään järjettömiä ostoja ihan sen vuoksi että saa veroprosentin pidettyä kurissa. Toinen vaihtoehto lienee sitten verojen maksu mutta niitä rahoja ei sitten enää näe missään edes vaihtoauto hyvityksessä.
Ei niitä autoja kuitenkaan joka vuosi tarvii vaihtaa mutta silloin tällöin kun poistot ovat pienentyneet liian pieneksi.
Niin tilanne voi olla myös niin että tilanraja ei ole tarkalleen sinä missä kartta sen näyttää. Toiseksen gps:n tarkuus ei ole lähelläkään metrien luokkaa ainostaan silloin kun tarpeeksi monta satelliittia on gps laitteessa kiinni. Maksimaalinen tarkuus saavutetaan noin viiden sateliittin kanssa. Mutta on paikkoja jossa paikannus tulee vain kahdelta satelliitilta ja silloin tarkuus on useita metrejä. Kuskihan ei tietenkään tiedä hakkuun aikana kuinka tarkka on sen hetkinen sijainti. Olen aika usein rajanpinnassa hakatessa huomannut että kone on ollut linjalla ja haukkuupää naapurin puolella. Mutta realiaikainen paikannus on ollut useita metrejä omalla puolella.
Kerran hakkasin aukkoa mäkirinteessä ja rinteen alaosassa oli rakennus. Oli alku talvi ja pimeä. Moto näytti paikannuksen varmaan 50 m rakennuksen sivulle. Katsoin että alarinteeseen voi vielä kuusen kaataa kun ollaan rakennuksen sivulla. Kaadettuani kuusen huomasin että rakennus oli koneen alapuolella ja puun latva oli pudottanut lumet rakennuksen räystäältä. Siinäkin virhe oli gps – laitteessa useita kymmeniä metrejä. Kun konetta siirsin muutaman metrin tuli uusipaikannus juuri siihen jossa todellisuudessa olin.
Kyllähän se olisi hyvä jos ne rajat olisvat merkitty kun aika paljon myös pimeällä työtä tehdään. Nykyään olen alkanut jättää noin 10 m turvavälin rajaan ettei vahingossakaan mennä naapurin puolelle.
Mites tuon raakin tilityksen käy kun suurinosa raakeista selviää vasta tehtaalla ? On totta että jotkin tahot tekevät lajisiirtymää raakkitukeista, kun listat tehtaalta saapuvat. Mutta motolta suoraan ei raakkilistaa voi saada kun sellaista tavaralajia ei ole olemassa. Toisaalta motohan ei tarkoituksella raakkia tee vaan se tulee silloin kun vikaisuutta ei ole huomattu. Kyllä nytkin myyjä saa halutessaan katkontalistan ostajalta kun vain pyytää. Kun moto lähettää prd-tulosteen tehtaalle (ostajalle) niin siinä tulee samassa tuo katkontalista.
Kuten olen aiemmin kertonut niin nykyään ei juurikaan tukkiosaa laatuluokiteta A – C – tukkeihin. Ne ovat poikkeuksetta samaa tukkia kaikki mutta katkontalist siitä muodostuu joka prd:n mukana.
Eli taitaa kaikki tulosteet olla saatavissa jota Anneli pyysi.
Jos ammattimies ja mikander on jo -60 luvulta asti metsätöitä tehnyt niin eiköhän olisi aika jo laittaa sahat naulaan ja pistää eläkepaperit vetämään. Ei kai sitä enää tuossa iässä tarvii metsähommissa kulkea urakkapalkalla, vaan nyt alkaa olemaan aika siirtyä eläkkeelle nauttimaan oloneuvoksen arvosta.
Voihan sitä joskus jotain pientä tehdä ajankuluksi, mutta ei kai sitä enää leivän eteen pidä värkätä. Nyt ammattimies voisi vaikka ajella sillä autolla seuraavat 10 vuotta ja jättää pankijohtajan nöyristelyt sikseen.
Tuo on hyvä keino yrittää välttää tuulituhoja kun jättää aukon laitaan kaistaleen harventamatta. Yleensä ne puut ovat jo hyvin vahvistuneet myrskyä kestämään ja estävät osaltaan tuulen pääsyn metsän sisään.
Aika harvioin sitä kuitenkin käytetään ja enkä muista että monikaan isäntä olisi siihen kehoittanut.
Kyllä nuo tuntityöt ovatkin ihan hanurista. Ei tahdo kehdata pyytää niin paljoa kuin olisi halu. Paljon olen tuntitöistä kieltäytynyt mutta joskus niitä on pakko ottaa. Itse kun olen oppinut urakalla tekee niin tuntihommiakin tekee samalla tahdilla. Onneksi urakalla pääsee vähän paikkaamaan ansioita.
Itse sain pätkiä tukkeja ihan itse kun menin muuttamaan moton pituusmittaa väärään suuntaan. Liian pitkiähän niistä tuli ja seuraavana päivänä oli sahalla pari kymmentä pölliä lyhennettävä. Siitäkin oppi ainakin sen että pituusmitan korjauksen jälkeen tarkistaa heti menikö korjaus oikeaan suuntaan.
Tuntuuhan tuo aika keskenkasvuisen metsän raiskaukselta kun noin aikaisessa vaiheessa päätehakkuu koittaa. Mutta niinhän nuo yhtiötkin tekevät. Uskon että he osaavat myös laskemisen taidon ja varmaan tuossa vaiheessa se pitäisi lihoiksi lyödä, jos tehokkaasti metsä halutaan realisoida.
Onkohan se kemera loppujen lopuksi sijoitus ? Metstäteiden kunnostuksen osalta uskon sen olevan, mutta taimikonhoitojen osalta en ole ihan varma. Ilman muuta taimikonhoitoja tehdään tiukemmin kun siihen saadaan yhteiskunnan tukea jopa 70 % joskus taitaa isännälle jäädä jopa tuloja.
Mutta Ruotsissahan ei kyseistä järjestelmää ole ja taimikot tulevat hoidettua siitä huolimatta. Tuossa kemerassa on se huono puoli että jos varat loppuvat niin työtkin pysähtyvät kesken kauden. Tämä taas tekee sen saman kuin metsäkonepuolella kun töitä on kausiluonteisesti niin työntekijät hakeutuvat muihin tehtäviin. Se taas johtaa siihen että kohta ei ole työntekijöitä kun uusia ei tule alalle töiden kausiluonteisuuden vuoksi. Koulutusmäärien lisäys ei auta asiaa kun valmistuttuaan oppilaat lähtevät muihin hommiin kun näkevät toimialan työn luonteen.
Minusta kemera on silloin hyvä asia taimikonhoidossa kun varoja on niin paljon tarjolla että kaikille halukkaille niitä riittää koko vuodeksi. Silloin uskon että kemera on hyvä sijoistus valtiolle ja erinomainen kompensaatio puun alhaiselle hinnalle. Mutta nykyisin kun kulloinenkin kemera raha päätetään vuositain budjetissa ja usein se on alimitoitettu se aiheuttaa tarpeetonta ja jopa haitallista toimintaa.
Itse kun olen käynyt katsomassa noita Metsähallituksen pylväsleimikoita niin niissä on yleensä pilkka, jossa lukee millainen tukki otetaan ennen pylvään tekoa. Joten kyllä Taneli on oikeassa ei ne pylväät aina ole suoraan tyvestä tehty. Riippuen siitä minkälaista pylväsaihioita halutaan.