Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä mitenkä se nyt niin ihmeellistä on. Itse opetin metsästyseuran muutamalle aktiiville istutusputken käytön ja varsinaisen taimen istutuksen kun teimme talkoolla eräälle metsänomistajalle taimikon istutuksen. Nyt olen kasvua muutaman vuoden seuraillut ja erinomainen kuusentaimikko on siihen syntynyt.
Näillä henkilöillä ei ollut päivääkään istutuskokemusta ja perehtyminen kesti tasan 15 min. Ainostaan korostin istutuspaikkan tärkeyttä eikä hätiköidä saa. Olemme tuon jälkeen istuttaneet muitakin aukkoja samalle isännälle ja tyytyväinen on ollut. Tosin henkilöt ovat vaihtuneet ja uuden perehtymisen jälkeen homma on toiminut.
Väitän että vaativuudeltaan raivaus on paljon enemmän vaativaa. Varsinkin jos taimikko on valmiiksi pilattu hoitamattomuuden takia ja uusi taimikko pitäisi perustaa olemassa olevasta aineksesta.
Tuossahan se koko homman ydin on mitä Anneli kyseli. Varmaan jokaiselle sopii pienet ja nätit koneet harvennuksille, mutta kukaan ei suostu maksamaan puunkorjuusta yhtään enempää. Tänä päivänä on yhtiöiden taksat kilpailutettu niin tiukalle ettei muulla hommalla pärjää kuin määrää lisäämällä. Niin se on motojenkin kuin ajokoneidenkin osalta.
Olisin niin mielissäni kun metsuri ja harveri tekisi minunkin metsien eh:t mutta eihän niitä kukaan tekijä pysy hengissä kun taksat ovat mitä ovat. Tuntitöinä kun pitäisi tehdä niin varmaan jäisi isäntä maksun puolelle.
Mites se nyt ammattitaitoa vaatii kun kaivinkone tekee paikan mihin sen laittaa ? Kyllä sen aika nopeasti oppii putkella suoraan laittamaan. Taitaa opettelussa mennä ihan pari kymmentä minuuttia.
Myö ainakin hakataan edelleen yli 55 dm tukkeja aina 61 dm saakka 30 cm jaolla. Mutta se on totta etttä lyhyet mitat ovat poistuneet. Nyt taitaa olla lyhyin 43 dm. Kun ”hyvään aikaan ” hakattiin 34 dm lähtien Kaippa ne saavat ne vielä sahattua nuo pitkätkin pöllit.
En usko että ongelmia tulee Suomen sisäiseen liikenteeseen varsinkaan puukuljetusten osalta. Se homma jo vaatii sellaista ammattitaitoa ettei ihan joka puukenkäkuskilta sitä löydy.
Uskon että eduskunnan lain takana on EU:n vapaan kilpailun lainsäädäntö, joka velvoittaa myös Suomen vapauttamaan kilpailun. Uusi laki varmaan eniten vaikuttaa ulkomaan liikenteeseen mutta onhan tuo jo nykyäänkin ulkomaisten kuljetusliikkeiden ”heiniä”.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tuolla kuvien joukossa on Timpan ottama valokuva (otos 2) jossa erinomainen kuusen taimikko. Uskotteko että taimikko olisi tuollainen jos siellä olisi > 30 % koivua odottamassa vaneriksi kasvua ?
Varmaan sen vanerin siihen voi kasvattaa mutta oletko miettinyt mitkä ovat seurannnaisvaikutukset. Kuusentaimikon kasvun hidastuminen jopa pysähtyminen ja sitten ne vauriot mikä taimikolle tulee kun niitä koneellisesti pois otetaan. Hakataan ajourat liian pieneen kuusikkoon joten ajourien alle jääneet kuuset vain poletaan kun niistä ei ainespuuta saa. Kuusikko kasvaa epätasaiseksi. Osa saavuttaa kuitumitan ja osa on vielä 4 – 5 m luokassa.
Käykö lopuksi niin että taimikon kustannuksella kasvatetaan sitä vaneria ja lahotetaan tai hidastetaan kuusikkon kasvua jo valmiiksi ennen aikoja ? Mikä on se vaneritilin vaikutus loppujen lopuksi koko metsälle ?
Se koivun voi sinne ottaa mutta vasta siinä myöhemmässä vaiheessa jos hyviä yksilöitä ilmantuu ja kuusikko on saanut valta-aseman .
Eihän se ole mahdotonta mutta jos sinulla on koivuvaltainen kuvio niin kasvata siihen koivikko ja jos tulee alikasvos kuusikko niin silloin se onnistuu kaksivaiheisena.
Tämä keskustelu kääntyi tuolla pari sivua sitten kun eräs iäkkäämpi ammattimies kehui että kuusen taimikon päällä voi kasvattaa koivikon joka otetaan sitten taimikon päältä pois jossain vaiheessa. Siihen kommentoitiin aika kriittisesti varsinkin minä. Itse olen näitä metsureiden virheitä korjannut varmaan satoja hehtaareita ja siinä todellakin pistetään hyvä kuusikkotaimikko pilalle suotta syytä.
Yleisin minimi lienee 40 mm. Sen pienempiä moto ei tahdo karsia eikä ne tahdo pysyä myöskään ehjänä.
Laadullisesti keskinkkertaista heikommissa leimikkoissa antaa ns. käsiajo paremman pituuskatkonta tuloksen kun automatiikan varassa ajo, silloin vähenee kouran siirtely paikaltaan ( jatko ja pakitus ), tämä korostuu varsinkin kesähakkuussa.
Tuossa masan kirjoitus joka tarvitsee hieman tarkennusta. Motolla ei ajeta mitään tavaralajia käsisyötöllä. Ajo tapahtuu aina automaattisesti sahauksen jälkeen. Syöttönopeus on n 5 m / s. Motokuski vain katkoo syöttöä jos havaitsee vikaisuutta ja muuttaa tarvittaessa toiseksi katkontapituudeksi ja tarvalajiksi. Suuremmat oksat voidaan ajaa siten että karsimateriä raotetaan ja käsisytötöllä runtataan yli ja sen jälkeen automaattisyöttö taas päälle. Jos kokoajan ajetaan käsisyötöllä niin mittaan ajo on tosi vaikeaa. Moto automaattisesti jarruttaa ennakkoon syöttönopeutta kun oikea mitta lähestyy ja sen vuoksi ei tule ohiajoja.