Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Kummasti vain nuo metsätilat kaupaksi menee ja ihan hyvällä hintaa. Joillekkin se metsänhoito vain kannattaa ja tosille ei.
Itse en koskaan ole pohtinut mikä kulma viilauksella on. Onko se nollakulma tai jotain muuta. Jos terä on liian ottava niin seuraavassa teroituksessa kulmaa pienentää ja jos poistettava puu on tarpeeksi pientä niin sama vaikka kulma on ottavakin.
Eihän tuo teroittaminen mitään rakettitiedettä ole.
Nimimerkki ”huski” taisi ilmoittaa tuon alv 0 palkkansa. Siihen en taida uskoa että ”e-h” saa työntekijänä saman palkan kuin nimmerkki ”huski” yrittäjänä. Jos ”e-h”:n palkka olisi 29 euroo tunti niin sotumaksu on tuossa palkkaluokassa jo melkoinen. Ei taida sellaista maksajaa metsurille löytyä vaikka kuinka koivutukkia hakkaisi,
Ruotsissa ei tietääkseni ole kemeraa ja siellä taimikot hoidetaan ihan hyvin. Jospa se meilläkin tapahtuisi pienen notkahduksen jälkeen. Nyt ainakin minulle tuli juuri 10 ha raivaus vaikka kemeraa ei saada. Vastuulliset metsänhoitajat hoitavat metsänsä ilman kemeraakin.
Jos palkka on 29 euroo / alv 0 niin kyseessä on yrittäjä metsuri. Palkkametsuri ei alvia tarvii ilmoittaa. Eihän tuo kummoinen palkka ole jos yrittäjä maksaa sotu maksut ja muut kulut työstä. Kun rakennuksella yrittäjä timpurille tarjoaa tuollaista palkkaa niin voi olla ettei töihin saa.
Kyllä tuo sekametsä ideologia on jo kauan iskostettu miedän motokuskien ajatuksiin. Lehtipuuta kasvatetaan ihan niin kuin havupuutakin mikä sattuu olemaan parempilaatuinen metsien monimuotoisuuden vuoksi. Samoin taimikonhoidossa perkausvaiheessa lehtipuuta kuritetaan tietysti, mutta jo seuraavassa raivauksessa lehtipuu otetaan täydentämään taimikkoa.
Jotenkin tuntuu että nuo ”puupelto” ajatukset ovat hyvinkin voimakkaasti vielä ihmisten mielissä mutta nykypäivää ne eivät enää ole.
Taitaa olla minulla nuorin koivikko josta ensiharvennuksen tein niin istutuksesta oli kulunut 16 vuotta. Isäntä kyllä totesi että joka vuosi oli heinäystä ja raivuutta alussa mutta komeastihan se kasvoi kun alkuun pääsi. Kuvio oli hiesupohjainen pelto josta osassa oli savea. Saviosuuksilla kasvu ei ollut niin hyvää. Tärkeintä kuulemma oli vesitaloudesta huolehtiminen ennen istustusta ja sitten heinäystä ja myyräsuojausta alkuvaiheessa, Raivaussahalla pidettiin raidoista ja pajuista huolta.
En ole vielä missään kohdannut mottisia koivuja joilla ikää on 40 vuotta. Jätkä se taitaa löytää melkosia leimikoita.
Tuo oli yllätys että jesse tietää vasta ”haapatilin” vuonna 2020 – 2022. Ymmärsin että euroja olisi satanut jo laariin melkoisesti onhan asiaa ollut niin pinnalla jo pitkään ja erinomaiseksi todisteltu.
Varsinkin jos on paljon pihlajaa raivuualueella niin takuulla ei kerta päivään teroitus riitä vaikka maahan ei osuisikaan. Itse olen pääosin sipaissuut terän joka toisella tankilla ja aina se vain paremmin menee viilauksen jälkeen.
Ihan vain periaatteessa. Miksi yksityismetsien taimikonhoitoa pitää tukea kemera varoin ? Eikö se pitäisi olla niin että jokainen hoitaa omaisuuttaan niin kuin sitä kuuluu. Onhan se vähän hullunkurista että yksityistä omaisuutta pitää tukea muiden veronmaksajien varoilla.
Tiedän kyllä kemeran tarkoituksen ja päämäärät mutta onhan se kuitenkin outoa että taimikonhoidot jätetään tekemättä tai lykätään jos ulkopuolista rahoitusta ei ole tulossa. Onko kemera rahoitus opettanut vääräänlaiseen olettamaan että työtä ei tehdä jos yhteiskunta ei sitä tue ?
Pitkäaikaisilla yritystuilla taitaa olla loppujen lopuksi yrittämistä hidastava vaikutus
Meidän hirvitalous alueella tehtiin kaksi laskentaa. Jahdin jälkeen arvio alueelle jääneestä hirvikannasta ja sitten koko alueen kattava lentolaskenta tammi- helmikuussa. Näissä arvioissa oli yhden hirven keskinäinen heitto.