Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Mihinkä perustuu väite että nimenomaan metsästys on lisännyt supikoirakantaa ? Jos supikoirasaalis on lisääntynyt niin ainoa syy yhteys metsästykseen on kestämätön väite. Syitähän voi olla muitakin:
– ravintotilanne
– saaliiksi joutumisen paine puuttuu
– yleinen terveys, Johtuu hyvästä ravintotilanteesta
– kannan lisääntymisen potentiaalinen vaikutus. Mitä enemmän elukoita sitä tehokkaammmin kanta lisääntyy metsästyksestä huolimatta myös ”petoreservaatit” toimivat erinomaisina lajin levittäjinä.Onhan näitä syitä kun vain miettii.
Toiseksen ihmettelen kuinka auton alle jää supikoiria aina enemmän myös sellaisilla alueilla joilla niitä ei metsästetä. Joten kanta on kasvanut myös näillä alueilla vaikka Timpan mukaan ei pitäisi.
Minusta meillä olisi jo valmiina paras ja tehokkain kannarajoittaja kunhan sen annettaisiin lisääntyä vielä reilusti. Sehän on ilves. Se metsästää 360 vrk;tta vuodessa ja lähes jatkuvasti.
Ilman muuta metsästyseuran tulee informoida maanomistajaa jos pesäluola sijaitsee hänen maillaan. Varsinkin jos siellä harrastetaan kaivausta. Sehän on ilman muuta luvanvaraista toimintaa.
Tuossa olen Timpan kanssa erimieltä että supikoirakanta pystyy sääntelemään itseään. Supikoira on niin erinomainen siinä että se pystyy vaihtamaan ravintoa helposti ravintotilanteen mukaan. Siten esim lintukannan romahdus ei vaikuta supin ruokavalioon juurikaan mutta kelpaa kuitenkin erinomaisesti ruuaksi kun sitä on tarjolla. Toisekseen supikoira nukkuu pääosin talvet maapesässä joten talvella niukan ravinnon aikana normaalia kulutusta ei ravinnonmäärässä tapahdu. Supikoira on erinomainen selviytyjä ja se on löytänyt erinomaisen lokeron meidän luonnossa. Sen monipuolinen ravinnonhaku mahdollistaa sen että se ei astu kenenkään luontoomme kuuluvan pienpedon varpaille ravinnon osalta.
Supikoiran osalta ei ole kuin kaksi luontaista vihollista. Ne ovat susi ja ilves. Onneksi ilveskanta on kasvanut ja siten osaltaan huolehtii kannan rajoittamisesta. Sairauden, kuten raivotauti, on myös yksi mutta se on myös uhka kaikelle pienpedoille myös meidän omille lajeille.
Sama koskee osaltaan myös minkkiä. Se on tehokkaasti hävittänyt vesikon pienenpänä petoeläimenä ja siten valoittanut oman lokeron meidän luonnosta. Samoin minkin luontaiset viholliset ovat vähissä, jotka rajoittaisivat kannan kasvua.
Vielä tuohon kaivuuhommaan. Minusta pienpetojen metsätys on ensiarvoisen tärkeää varsinkin vieraspetojen metsästys. Meillä on tällä hetkellä sellainen määrä vieraspetoja (supikoira, minkki) tuolla luonnossa että kaikenlainen maassa pesivien lintujen elinpäivät ovat uhattuja. Uskon edelleen, myyristä huolimatta, että vieraspetojen poisto luonnosta on parasta luonnonhoito mitä voidaan tehdä AC:n vakuutteluista huolimatta. Meidän oma petokantammekin voi huolehtia myyristä minkä ehtivät, niin kuin on satoja tuhansia vuosia tehnyt.
Ihminen on omalla toimillaan tuonut tällaiset vieraspetomäärät meidän luontoon joka nyt kärsii siitä suunnattomasti.
Nyt sitten siitä kaivuusta. Jokainen valveutunut metsästäjä korjaa kaivuujäljet ja ennallistaa luolan, jotta sama luola pyytäisi edelleen. Onhan luolan uudelleen aukaisu monin verroin helpompaa kun se on joskus kaivettu auki. Laittakaa sinne vuokrasopimukseen että luolat ovat ennallistettava kaivuun jälkeen jos teidän mailla kaivuuta tehdään. Mutta älkää kieltäkö pienpetojen pyyntiä varsinkaan vieraspetojen osalta. Sillä teidän maista tulee sellaisia petoreservaatteja, jotka ruokkivat myös ympärillä olevia alueita kuten kaupunkien taajamametsäst näin tekevät.
Kai sitä on uskottava kun viisammat näin kirjoittaa. Ymmärsin että tässä keskustelussa puhuttiin nimenomaan yksisylinterisistä ratkaisuista. Monisylinterreissä on pääosin kampiakseli yhtä valua ja kiertokanki on pultilla kiinni kampiakselissa niin kun autoissa ja työkoneissa on.
Tuntuu vain edelleen uskomattomalta että mt-sahan kampiakselin kierouden voi huomata narusta nykimällä. Siinähän on yleensä c-luokan laakeri kampiakselilla vaikka se ei nyt ole tiukimmasta päästä niin se sitten antaisi niin paljon periksi että heitto välittyisi vetorissalle saakka. Se toki on mahdollista että kampiakseli on kiero laakerin jälkeen, joten heitto voi olla huomattava.
Ei auta kiistää jätkän väitettä kun ei parempaa faktaa ole tiedossa. Uskotaan……
Tuossa olen aloittajan kanssa samaa mieltä vaikka olen metsästäjä. Minusta mäyrä on saanut turhan huonon maineen petoeläimenä. On usein todettu että mäyrän vaikutus metsälintujen kannan vaihteluun on minimaalinen. Toisekseen mäyrän lisääntyminen on todella hidasta joten mikään superlisääntyjä se ei ole vaikka kettuun tai supikoiraan verratuna.
Mielestäni mäyrän voisi vaikka rauhoittaa tai jos se maapesästä löytyy vaikka supikoirajahdin yhteydessä niin se pitäisi jättää lopetamatta. Supikoirahan on usein samassa maapesässä mäyrän kanssa.
Kyllä tuo jätkä on oikeassa että noin se kampiakseli heitto korjataan ihan joka koneessa. Siinähän itseasiassa linjataan kampiakselin puoliskot samaan linjaan toisiinsa nähden. Nehän ovat yhdessä kiertokammen tapilla.
Usein tuo linjaus tehdään niin että kampiakseli laitetaan telineesen ja pyöritetään ja samalla hiettokellolla mitataan epäkeskeisyys. Kun heitto on liian iso niin vasaralla kopautetaan jompaakumpaa kampiakselin vastapainoa joka ei ole linjassa ja siten saadaan heitto poistettua.
Mitä suuremmat kierrokset sitä pienempi heitto tulee olla. Joskus kun heitto on esim mopon moottorissa liian suuri niin mangneetto lentää irti tärinästä vauhdissa, vaikka on pultilla kiinni. On kokemusta.
Siinä osin taisi olla aprilli juttua että heiton voi todeta narusta nykimällä ja silloin jos teräketju hyppii. Jos heitto olisi noin suuri niin missähän se kampiakselin laakeri sitten on kun vetoratas on laakerin toisella puolella.
Tuo kampiakselin tasapainoitus on vain sellainen tiede että juurikaan kehitys ei ole siihen parannusta tuonut. Kilpakoneet vieläkin tasapanotetaan tuolla perinteisellä menetelmällä vain digitaalimittareita käyttäen.
Uskon että Arto kirjoittaa nyt vähän eriasiasta. Ymmärtääkseni hän kirjoittaa kampia-akselin valusta ja varmaan noin se menee. Mutta kun valulohkot yhdistetään kiertokankeen laakerilla ja tapilla niin tasapanotustahan se vaatii. En tiedä miten tehtaat sen nykyään tekee mutta ennen tehtiin niin kuin jätkä kirjoitti.
Nythän ollaan siirtämässä metsoja Puolan metsokannan pelastamiseksi. Sinne on siirretty jo – 70 – 80 luvulta lähtien lintuja pääosin Ruotsista huonoin tuloksin. Suurin ongelma siirtoistutusten epäonnistumiseen tutkimusten perusteella on ollut metsän puustonrakenne sekä voimakas kettu ja villisikakanta.
Metsien puustonrakenne on ollut liian yksi puolinen yhden puulajin metsiä ja nyt sinne on alettu istuttamaan lehtipuuta havupuiden sekaan. Kettu ja sikaongelma on ollut erityisen tuhoisa poikasille ja munille. Nyt niiden verotukseen ollaan paneutumassa myös.
Ihmettelen vain että nytkö meillä olisi kettukannasta metsäkanalintujen pelastajaksi. Tuskimpa.
Se on kyllä ihan varma että yhtiöt kilpailuttavat urakoitsijoita verissäpäin. Kyse on ihan samasta katteesta kuin puunoston yhteydessä. Mitä pienempi on puun hinta ja mitä halvemmalla se tuodaan tehtaan sisälle sen parempi se on yhtiölle ja kate tuotteesta suurempi.
Olen samaa mieltä että metsävaratiedot voivat olla rajattujen henkilöiden tiedossa mutta omistajatiedot voisivat olla julkisia ja helpommin saatavissa. Se ainakin helpottaisi kanssakäymistä metsänomistajien kanssa.
Ei kai se ole keneltäkään pois jos omistajatiedot saisi helpomminkin kuin maamittarin kautta. Uskon että metsänomistajatiedolla olisi enemmän käyttöä kuin jonkun osakkeen tiedoilla. Käytämmehän paljon jo pelkästään vapaan liikkumisoikeuden perusteella toisten metsäpohjia liikkumiseen ja siellä havaitut vahingot tai muut erikoisuudet olisivat helpoimmin ilmoitettavaissa.
En ole vielä ainakaan tähän päivään mennessä yhdenkään metsänomistajan moittineen minua siitä että olen ilmoittanut tuulituhoista tai muista vahingoista. Mutta on paljon jäänyt ilmoittamattakin kun en ole maamittarilta lähtenyt omistajatietoja etsimään.
Oletko jovain yrittänyt myydä itse hakattuja motopuita tai hankintapuita yhtiöille ? Perustuuko väitteesi olettamukseen ? Meillä on ainakin onnistunut puunmyynti hankintana.