Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Minusta ajoituksessa ei ole vikaa joten en usko että vika olisi sähköpuolella. Koska kipinä kuitenkin tulee ja kierrokset nousevat joten ajoituskin toimii.
Jos kuitenkin kytkin on kunnossa alkaisin vikaa etsimään bensa puolelta. Siellä voi olla ilmavuoto joten kone voi käydä vähän laihalla. Silloinhan kierrokset nousevat itsestään. Yksi tarkastuksen kohde voisi olla polttoaineletku tai korvausilman tulon tukkeutuminen.
Kokeile huojuuko saha käynti edelleen jos bensatankinkorkki on hieman raollaan.
Nämä ovat vain arvailuja joten vikahan voi olla missä vain.
Tuos metsäkeskuksen infoa asiasta:
Kemera-lain keskeiset muutokset:
•Juurikäävän torjunta jää pois tuen piiristä.
•Terveyslannoitus jää pois tuen piiristä lukuun ottamatta suometsän hoidon yhteydessä tehtävää tuhkalannoitusta ja boorilannoitusta.
•Nuoren metsän hoidon tuen myöntämisen edellytyksiä täsmennetään: nuoren metsän hoitotyön ja taimikon varhaishoidon tuki voidaan maksaa enintään ennen työn aloittamista tehdyssä hakemuksessa ilmoitetulle hoitotyön pinta-alalle. Mahdolliselle lisäalueelle tuki on haettava erikseen ennen työn aloittamista.
•Kun käytettävissä oleva myöntämisvaltuus on loppumassa, maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä Metsäkeskuksen hylkäämään hakemukset, jotka saapuvat ministeriön päätöksen julkaisemisen jälkeen.
•Hankintalain kynnysarvoja pienempien hankintojen kilpailuttamista koskevaa säännöstä täsmennetään.Lisää aiheesta Metsäkeskuksen sivulta.
Noinhan se varmaan monella on kun katselee mitä metsistä nykyään maksetaan.
Täällä Keskisessä Suomessa on innokkaasti Ely-keskus hakkuuttanut noita tienvarsimetsiköitä. Niistä on yhtiöt ostaneet ainespuut ja loput menevät energiaksi. Viimeksi kun luin lehdestä niin puista saatava hinta oli näillä kohteilla juuri ja juuri riittänyt korjuukustannuksiin. Huonoilla kohteilla varmaan tuloutus on negatiivinen.
Tienvarsikohteiden korjuukustannukset ovat todella korkeat. Puumäärä on vähäinen tehtyyn työmäärään nähden. Usein kohteet tehdään tuntitöinä. Liikenne ja säköjohdot aiheuttavat melkoisia ongelmia ja hidasteita hakkuille. Ei mtään herkkukohteita niille jotka siellä joutuvat työskentelemään. Samaa hommaa ovat radanvarsi ja taajamametsähakkuut.
Mitä tuollaisilla puulajeilla tekee kun ei ole markkinoita. Tammi ja saarni on jänisten ja kauriiden herkkua ja kuinka niitä sitten etänä kasvatetaan kun jokainen taimi pitää suojata. Tervaleppä on taas sellainen että kun niitä tapeeksi laittaa niin niistä tulee tervaleppäkorpi ja se meni lakikohteeksi. Nuo etelä-suomen kohteet ovat sellaisen syynin alla että hyvä jos sieltä kohta mitään saa hakata. Vielä kun erikoispuita sinne mättää niin voi olla varma että vihreet siitä innostuu.
Kyllä se mänty taitaa olla kuitenkin se järkevin puulaji niin kuin Pete sen päättelikin.
Näyttää siltä että teollisuus rummuttaa tämän kuskipulan puolesta. Mutta taas koneyrittäjäliitto on koko ajan ilmoittanut että kuskeja ja koneita piisaa kunhan saadaan työt jaettua tasaisesti.
Meillä myös koneet vietiin hallille ja syynä oli lähinnä tiestön kunnon pettäminen. Puuta kyllä saadaan tienvarteen kunhan palstoille päästään. Muuttolintujen mukana tulivat painorajoitukset ja kelirikkolaput jotka kotiuttivat koneet tehokkaasti.
Itsellä vähän samoja ajatuksia kuin Tanelilla. Kävin kysymässä asuntolainaa ja korko silloin oli selvästi suurempi kuin muilla. Osa velasta olis pitänyt kuitata vekselillä. Joten se pankkisuhde jäi siihen. Ihmettelin silloin pankille korkeaa korkoa ja virkailija totesi että eikös se ole hyvä kun pankilla menee hyvin. Totesin että onhan se hyvä mutta ei kai sitä pelkästään minun rahoillani pidä mennä rahoittamaan.
No seuraava osoite oli silloin ”Postipankki” nykyinen Danske Bank joka antoi asuntolainan ihan hyvällä korolla. Vuosi oli – 90. Sen jälkeen en ole pankkia vaihtanut. Mutta jotenkin tuonne Nordeaan ei nyt ole sen kummemmin kaipuuta ollut.
Toisekseen kyllä kai jokainen pankki niitä yhtiöitä osaa sinne veroparatiisiin perustaa. Nyt vain sattui Nordea liipasimelle.
No just. Voi kai sen noinkin ajatella. Ihan kuin olisin vaimolle puhunut. Mitä enemmän selittää sitä pahemmin suohon painuu. Annetaan jesse asian olla. Joillekkin asian oikea ymmärtäminen on todella vaikeaa.
En nyt kyllä ollenkaan tarkoittanut naivistella tai arvostella meitä metsänomistajia. Kyseinen ajatus tuli vain mieleen kun mielestäni pelkällä hinnalla kaikkea ei voi ratkaista.
Jos Jesse näet että hoitatamattomien metsien jättäminen myöhemmille sukupolville on ihan ok niin sehän on vain sinun kantasi. Itse mieluusti hoidan metsiäni omalla vuorollani niin että niillä on jatkuvuutta myöhemmillekkin sukupolville. ”Nyt on vain minun hoitovuoroni” -ajatuksella. En vähääkään vaivaa päätäni sillä mitä seuraava sukupolvi metsällä tekee myykö vai jättääkö hoitamatta. Minulle se on ihan sama. Mutta minä jätän ne kunnossa. Se riittää.
Tuo LVI-tekniikan ajantasaistamisajatus ei varmaan vielä ole levinnyt sitten teidän perukoille. Meille kyllä katto-, ikkuna- sekä ilmanvaihto- ja putkifirmat kyllä soittelee ja tarjoaa työsuoritteita. Olen kyllä niiden perusteella uusinut myös pannuhuoneen ja lvi-tekniikan ajantasalle, joten ei se nyt niin huono ajatus ole että otat puhelimen käteen ja alat hoitamaan sitä työtäsi josta sinulle maksetaan. Mutta meneehän se aika netissäkin väitellessä.
Itse uskon että metsänhoidon aktiivisuus ei ole pelkästään tuotteesta saatavasta hinnasta kiinni. Uskon että se on enemmänkin asennekysmys ja kiinnostus metsänhoitoon. Minusta tänä päivänä puunhinta on sellainen että kyllä niillä tulosta tekee jos haluja vain on mutta metsä ja metsänhoito on pitkäaikainen sijoitus ja voi olla että ettei kaikki ikäpolvet saa lunastettua maksimi hyötyä tilan puunmyynnistä.
Paljon olen itsekkin nähnyt isäntiä, jotka ovat todenneet että miksi minä niitä taimikoita hoitaisin kun en itse niistä hyödy mitään. Olen kyllä todennut että olethan sinä nyt lunastanut siitä melkoisen potin itsellesi ja vastapalveluksena on sinun tehtäväsi hoitaa tila sellaiseen kuntoon että sen voi luovuttaa seuraavalle sukupolvelle hoidettuna tilana. En tiedä onko se auttanut mutta ompahan sanottu kuitenkin.