Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Paikallisessa lehdessä oli taannoin kirjoitus metsähakeen tuista ja hakeen tuonnista. Tottahan se on että venäjältä hakettaa ajetaan Suomeen koska hinta hakkeelle on olematon. Ymmärtääkseni tuki kohdennetaan kuitenkin voimaloille jotka ostavat sitten hakkeen sieltä mistä se edullisimmin saavat. Hinta voimalaitoksella suomalaiselle hakkeelle oli muistaakseni 30 euron luokkaa motilta ja venäläiselle hakkeelle noin 10 euron pintaan. Mutta yllättävää oli että kuitenkin venäläisen hakkeen ostomäärät olivat muistaakseni vain 20 % luokkaa koko määrästä. Nykyinen öljyn ja hiilen hinta ei varmaan lisää hakkeen kysyntää kun megavatteina muutettuna lämpötehot ovat ihan eri luokkaa.
Toisaalta jos Suomen kaikki jalostukseen menevä puuraaka-aine poltettaisiin niin sillä ei saataisi kuin puolet Suomen energiatarpeesta. Joten ei se hakekkaan ratkaise koko Suomen energiapolitikkaa. (Pekkarisen kirjoitus).
Tuohon aloittajan kirjoitukseen voisi todeta että tottahan se on mitä aloittaja kirjoitti. mutta aika paljon kirjoituksessa on kaikkien tiedossa olevia fraaseja, joita poliitikot viljelevät puheissaan. Kai se kuitenkin on niin että markkinat ne kuitenkin ohjaavat puun kysyntää ja hintaa.
Nyt metsäkeskus on tietääkseni aloittamassa kyselyn sellaisille metsänomistajille jotka eivät ole puuta myyneet 10 – 15 v puun myynnin halukkuudesta ja siten yrittävät saada puuta liikkeelle jos kysyntä kasvaa kuten on ennustettu. Tämä lienee ainoa toimi jolla puuttuvat puumäärät saadaan liikelle. Tuskin aktiivisilta puuta myyviltä metsänomistajilta tarvittavaa puumäärän lisäystä saadaan aikaan ihan hinnallakaan.
Onhan niitä aika paljon noita mänty / kuusi sekametsä harvennuksia tehty. En usko että myyntiin sillä on kovinkaan paljon vaikutusta, koska aika paljon kuusta kuitenkin hakataan selluksi. Tosin ne ajetaan eri kasaan mutta menevät kuitenkin sellutehtaalle. Toisaalta nykyään haetaan jo pienetkin kuusierät ja siten se ei minusta ole mikään ongelma. Nykyään taitaa mänty tai kuusikuidun hintaero olla niin pieni että kahden puulajin valikoimalla tuskin merkitystä on leimikosta saatavaan hintaan.
Sen olen kyllä huomannut että tyvilaho harvoin on koko kuviolla kauttaaltaan vaan ne ovat enemmänkin pesäkkeinä jossain kohdin kuviota. Usein nämä pesäkkeet ovat joko ahtaiden ajourien varsilla tai sitten vedestä kärsivillä alueilla. Olen pohtinut että olisko järkeä näille tietyille alueilla istuttaa vaikka koivua. Minusta aloittaja voisi harkita jopa lisätä koivu tuohon kahden puulajin sijaan, jos lahopesäkkeet sattuisivat olemaan tiedossa.
Minusta lienee tärkeintä valita oikea puulaji oikeaan maapohjaan kuin pohtia useamman puulajin problematiikkaa myynnin kannalta. Varmaan eniten tehdään siinä vahinkoa että mänty istutetaan liian reheville maapohjille. Joissa vaikka koivu voisi menestyä ihan hyvin. Tarpeeksi harva istutus koivulle niin uskon että aika helposti se onnistuisi harvennus muun kuvion puuston mukaan.
AC tuntuu nyt heittävän vastakysymyksen kaksi ja puolivuotta vanhaan ketjuun. Vastausaika on vähän sama kuin meidän oikeuslaitoksella juttujen ratkaisuaikataulut.
Kiitos harrastelija, Nokkela 1.4. päivän juttu.
Se on varmaan totta että jotkin sahat lajittelevat oksattoman laudan erikseen panelin höyläystä varten. Samoin uskon että pienmmät sahat voivat hyvinkin sahan kentällä tehdä laatulajittelua. Mutta en muista että olisimme metsässä lajitelleet A,B ja C tukkeja. Katsoin tuossa kävelylenkillä UPM:n mäntytukkikasaa ja sielläkin olivat kaikki laatuluokat sekaisin.
Muistan hyvinkin kun minulle koulussa opetettiin koulun motossa olevat napit, joihinka oli ohjelmoitu tukkien laatuluokitus A,B ja C tukkeihin. Ei niitä sitten tuolla työelämässä ole sen koomin käytetty.
Järeyslajittelu on ihan tätä päivää eri toimijoille mutta jätkän mainitsema oksaisuuslajitelu ei ole. Meillä ainakin verson oksattomat tyvitukit ja oksaiset välitukit ajetaan samaan kasaan sekaisin eikä niitä sen kummemmin erotella ainakaan metsässä. Enkä usko että versokaan niitä välpää muuten kuin paksuuden mikaiseen lajiteluun.
Kyllä tuolla jätkällä on vielä näköjään hyvin muistissa – 60 luvun oppikirjat ja ihanat metsuriajat.
Pari esimerkkiä meidän hakkuista ja kuinka suunnitelmat ovat pitäneet:
– harvennus: arvio 840 mottia hakattu 1100 mottia
– harvennus: arvio 440 mottia hakattu 630 mottiaSitten yksi esimerkki työtehtavaästä: 2,5 ha alaharvennus. Metsässä vahva ylispuukoivikko jossa joitakin vaneri koivuja. Alla noin 3 m tiukka kuusikko. Tälle kuviolle olisi pitänyt tehdä alaharvennus, mutta päädyin kuitenkin tekemään yläharvennuksen ja otin koivut pois vastoin hakkuuohjetta. Isäntä totesi että hyvä ja juuri sellainen kuin pitikin. Hakkuohje oli jotain muuta.
Aika usein nämä arvioit ja jopa hakkuuohjeet ovat sellaisia että niitä joutuu aika paljon muokkaamaan.
En tiedä onko tämä yksi niitä uudistuksia mutta sähköinen hakemuksen täyttö tulee ainakin metsään.fi – palveluun tänä keväänä. Hieno uudistus ja toivottavasti toteutuu.
En tiedä minkä vuosisadan ”metsäalan oppikirjassa” on jätkän manitsemat tukkien lajittelu eri sahoille, Meiltä ainakin Vilppulaan ja Versolle lähtee tukit yhdessä ja ainoissa kuljetuksessa ja siellä ne menee paksuuslajittelun kautta lajikohtaisiin karsinoihin. On ne sitten oksatonta tai sitten kuiva tai terveoksaista.
Ehkä jätkän mainitsemalla tavalla jossain näin tehdään mutta ei ainakaan meillä ole tehty viimeiseen 15 vuoteen.
Kyllä minusta Timppa kirjoittaa juuri niin kuin asia on. Jos haluat että sinä hakkaat motolla omat puusi niin vaadi ihmeessä kauppakirjaan että leimikko hakataan omalla motolla.
Nyt sitten tulee vain yhtiön puolelta kontrollimies joka mittaa kontrolli mittauksella omilla saksillaan ja sinun sakasilla mitatut puut, Siten saadaan saksi / motomittaus yhteneväiseksi.
Tällä vain tarkistetaan se että sinun saksesi on oikeissa mitoissa ja antaa oikean tuloksen mittauksesta. Näillä saksituloksilla kalibroidaan sinun motosi. Reilua ainakin minusta.
Ei tässä mistään kusetuksesta ole kyse. Nyt vain varmistetaan että saadaan niin paljon puuta kuin maksetaankin.